Kun yksinkertaiset asiat menevät pieleen

Viime viikolla kaikki ei mennyt niin kuin Strömsössä. Käytin valtavasti aikaa sen selvittämiseen, minkälainen pesukone pitäisi hankkia hajonneen tilalle. Tiesin etukäteen, että kun joskus joudumme vaihtamaan pesukoneen, niin siitä ei tule helppoa. En todellakaan odottanut tuon hetken tulevan näin nopeasti. Selvitin, vertailin ja mietin pääni puhki, mitä oikein pitäisi valita. Valinta tuli tehdyksi, pesukone tilatuksi, ja sitten vaan odottelemaan, että pesukone toimitetaan.

Kuinka ollakaan, toimitusta edeltävänä päivänä saan puhelun, että tilaamaamme pesukonetta ei ollut tullut liikkeeseen, eikä sitä saa enää valmistajalta. Sitten vaan miettimään koko kuvio uusiksi. Odottaisimmeko saman valmistajan uudempaa mallia, kun aikataulusta, hinnasta tai tuotteesta sinänsä ei ollut juurikaan tietoa? Ei kiitos. Myyjä lupasi selvittää, voisiko saman valmistajan toista mallia vielä saada, sekin kun on väistymässä mallistosta.

Kun myyjästä ei seuraavana päivänä kuulunut, poikkesimme liikkeeseen. Myyjä pahoitteli, ettei ollut onnistunut saamaan valmistajalta vastauksia kysymyksiinsä, koska heiltä ei vastattu. Vaikka varmaa tietoa ei ollut, niin tilasimme tuon toisen pesukonemallin. Toimitus on keskiviikkona, siis jos pesukone sattuu tulemaan. Jos tuotakaan mallia ei saa, niin vaihtoehtoja on kaksi. Voimme odottaa saman valmistajan uutta mallia ja pestä pyykkiä odotellessa taloyhtiön pesutuvassa ja käsin. Tai alentaa vaatimuksia pesukoneen suhteen, ja ostaa joku joka mahtuu ovesta ja linkoaa pyykin tarpeeksi kuivaksi.

Reilun viikon ajan mielessäni on pyörinyt lähinnä pesukone ja kaikki sen ostoon liittyvät kommervenkit. Ennen uuden pesukoneen saapumista oli vielä tarpeen hoitaa kuntoon kylpyhuoneen pesualtaasta lähtevä, haljennut putki. Ei olisi kiva, jos pesukoneesta paineella poistuva vesi halkaisisi putken lopullisesti. Soitin isännöitsijälle, joka hoiti asian nopeasti eteenpäin. Putkimies soitti noin vartin kuluttua ja sovimme korjauksen aikataulusta.

Tunnin kuluttua putkimies oli paikalla, ja lähti samantien hakemaan sopivia osia. Jonkin ajan kuluttua putkimies palasi, asensi kokonaan uuden viemäriputken pesualtaaseen, ja poistui. Poistuminen tapahtui niin nopeasti, että en edes ehtinyt tarkastaa työn jälkeä, ennen kuin putkimies oli jo lähtenyt.

Minulla on tapana päässäni ennakoida, mikä kaikki mahdollisesti voisi mennä pieleen. En tee sitä tarkoituksella, mutta näin pääni vain toimii. Ei ollut kiva huomata olevansa oikeassa aavistuksineen, kun totesin, että putkimies oli kaikessa viisaudessaan vaihtanut putken sellaiseksi, ettei siihen voinut liittää pesukoneen poistovesiletkua. Kirosin railakkaasti – mutta nopeasti – ja etsin samalla puhelimesta isännöitsijän numeroa. Selvitin hänelle nopeasti asian, ja hän soitti putkimiehelle uudelleen.

Taas kului jonkin aikaa, kun putkimies saapui uuden osan kanssa. Kuinka ollakaan, se ei sopinut hänen asentamansa putken kanssa. Niinpä hän lähti taas hakemaan osia. Lopulta hän saapui tarvittavien osien kanssa, sai asennetuksi putkeen osan, joka mahdollistaa pesukoneen poistoletkun liittämisen, ja homma tuli valmiiksi. Muutaman minuutin työstä tulikin muutaman tunnin homma. Koska kylpyhuoneessamme ei juuri sillä hetkellä ollut pesukonetta, putkimies ajatteli, ettemme tarvitse myöskään sitä osaa, mihin pesukoneen poistoletkun voisi liittää, vaikka sellainen vanhassa putkessa olikin.

Joskus tekisi mieli sanoa näille kaikenkarvaisille työmiehille, että älä ajattele itse, vaan kysy asiakkaalta. Olen vuosien mittaan huomannut, että ns. työmiehet eivät ymmärrä olevansa palveluammatissa. Siksi valvon hyvin paljon vierestä, jotta asiat tulee tehdyksi, kuten on tarkoitus. Olen kantapään kautta oppinut, että se on helpompaa, kuin jälkikäteen pyytää korjaamaan älyttömyyksiä. (Löytyy kokemusta keittiöremontista, joka ei olisi kovin paljon enemmän pieleen voinut mennä.) Onneksi suurin osa näistä ns. työmiehistä on kestänyt olla katseen alla. Tämän putkimiehen aistin häiriintyvän läsnäolostani, joten jätin hänet rauhaan. Ajattelin luottaa siihen, että hän tällaisen yksinkertaisen, omaan osaamisalueensa kuuluvan homman, saa hoidetuksi ilman valvontaanikin.

Joskus tuntuu, että joku villin huumorintajun omaava olento heittelee minua näillä oppimiskokemuksilla. Meillä on kumppanini kanssa muodostunut lentäväksi lauseeksi sanat, joita joutuu sanomaan aivan liian usein. ”Kaikki tarttis itte tehrä.” Lausahdus sisältää pettymyksen, ironiaa (koska ei tässä kukaan täydellinen ole ja kaikkea osaa, juuri siksi välillä täytyy hankkia joku toinen tekemään asioita) ja turhautumisen siihen, että asiat vaan eivät toimi, kuten voisi toivoa.

Odotan paljon itseltäni, mutta odotan paljon myös muilta. Se on rasittavaa, molemmille osapuolille. Olisi kovin paljon helpompaa suhtautua asioihin niin, että riittää kun kaikki on vähän sinne päin. Yritän opetella suurpiirteisyyttä, ja olen siinä pikkuhiljaa kehittynytkin. Olen opetellut tietoisesti sietämään epätäydellisyyttä esim. työni jäljessä. Oppimista riittää vielä pitkäksi aikaa.

En ole enää selvillä, mistä kaikesta olen kerännyt stressiä tuon pesukonefarssin lisäksi ennen tuota putkiepisodia, mutta mitta alkaa olla nyt aivan täysi. En jaksaisi enää yhtäkään vastoinkäymistä, pientä enkä suurta, ennen kuin saan itseni jotenkin nollattua.

Jospa tämän julkaistuani keitän kupin hyvää teetä, hengitän syvään, ja nautiskelen pari palaa hyvää tummaa suklaata. Vielä kun rapsutan sohvalla nukkuvia kissoja ja halaan kumppaniani, niin ehkä tämä tästä taas hiljalleen iloksi muuttuu.

6 kommenttia artikkelissa “Kun yksinkertaiset asiat menevät pieleen

  1. Tuli tyhmä olo, kun tajusin, että Arkijärki-blogia ja Minimimalismin ilo -blogia pitää sama henkilö.

    • Hei Jaska Jokunen, olet erehtynyt, emme ole sama henkilö! Meillä vaan on sattunut vastoinkäymisiä pesukoneiden suhteen yhtä aikaa. Mutta minulla onneksi on jo kone, joka kaiken lisäksi toimii. Ei ollut ihan yksinkertaista sekään.

      Täytyy vielä lisätä, että itse en kuulu minimalisteihin, vaikka aihe kiinnostaakin 🙂

      Jenni, arkijarki.net

      • Onnea pesukoneen toimimisesta! Itse olen koko päivän juossut pyykillä pesutuvassa, ja sama rumba jatkuu ”mukavasti” iltaan asti. Jännitys tiivistyy, joko keskiviikkona olisi omakin kone – joka toivottavasti myös toimisi. 🙂

    • Ihan turhaan tuli tyhmä olo, koska emme tosiaan ole sama henkilö. Joskus vaan sattuu ihmisille vastaavanlaisia tilanteita – vieläpä näin samoihin aikoihin, joista sitten tulee myös kirjoitettua. Kyllä minulla on ihan tässä yhdessä blogissa tekemistä. 🙂 Ja Jennille kunnia omasta loistavasta blogistaan!

  2. ’Odotan paljon itseltäni, mutta odotan paljon myös muilta. Se on rasittavaa, molemmille osapuolille. Olisi kovin paljon helpompaa suhtautua asioihin niin, että riittää kun kaikki on vähän sinne päin. Yritän opetella suurpiirteisyyttä, ja olen siinä pikkuhiljaa kehittynytkin. Olen opetellut tietoisesti sietämään epätäydellisyyttä esim. työni jäljessä. Oppimista riittää vielä pitkäksi aikaa.’

    Allekirjoitan niiiiin nämä lauseesi!!i :D. Pikkutarkan täydellisyydentavoittelijan ei ole ihan helppo oppia suurpiirteisyyttä, mutta pikku hiljaa 🙂

    Tsemppiä pesukoneoperaatioon!

    meilläkin 10 vuotta vanha pesukone kolisee uhkaavasti. Mies on pari kertaa saanut sille jatkoaikaa ravistelemalla ja rassaamalla, mutta mahtaavatko nyt olla jo viimeiset kolinat, mitä tuolta kylpyhuoneesta nytkin kuuluu 🙂

    • Juu, suurpiirteisyyden oppimiseen menee tältä piponkireyden tasolta lähtiessä varmasti loppuikä. 😀 Ja kiitos tsempistä, pesukone tuli kuin tulikin! Jo eilen sillä pesin useamman koneellisen, ja äsken vielä. Pienehkö vainoharhaisuus on jäänyt päälle, kun edellinen pesukone niin salakavalasti hajosi, että piti oikein valmistajan asiakaspalveluun soittaa, kun pesukone ei ollutkaan aivan hiirenhiljaa lingotessa. 😀 Loistavaa palvelua ainakin sain, oikein terapiasta kävi.

      Pesukoneen ostoa pukkaa näköjään vähän siellä sun täällä. Äitini 20 vuotta vanha pesukone kuulostaa kovasti betonimyllyltä, mutta siihenkin voi tottua. Hän ei kuulemma aina edes huomaa, että pesukone on lingonnut, vaikka minun siellä ollessani tuntui koko asunto tärisevän linkouksen voimasta. Naapureille ei ainakaan liene epäselvää, milloin äiti pesee pyykkiä. 😀

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s