Kosmetiikasta – The Story of Cosmetics

Ajattelin pitkään, ettei minulla ole mitään sanottavaa kosmetiikasta. En juurikaan käytä kosmetiikkaa ja pidän sitä suurelta osin tarpeettomana. Olen mallia luonnonlapsi, enkä ole oikein koskaan oppinut ymmärtämään koko asiaa.

Katson kosmetiikan käyttöä ulkopuolisena, kuin toisen planeetan asukkaana. Ajattelin siis jättää aiheesta kirjoittamisen kokonaan väliin. Kunnes näin Annie Leonardin videon The Story of Cosmetics. Olen hiukan myöhäisherännäinen tämänkin videon kanssa, sillä en ollut nähnyt sitä, vaikka se on valmistunut jo vuonna 2010.

Poimin videolta muutamia yksityiskohtia alkupaloiksi:

Yhdysvalloissa naiset käyttävät keskimäärin 12, miehet 6 eri kosmetiikkatuotetta joka päivä. Jokaisessa tuotteessa on vähintään 12 eri kemikaalia, joista vähemmän kuin 20 prosentin turvallisuus on testattu.

Keskivertonainen altistuu yli 100:lle kosmetiikan kemikaalille päivässä. Osa näistä kemikaaleista kertyy elimistöön. Monien kemikaalien toimintatapa on samankaltainen, ne voivat toimia esimerkiksi estrogeenin tavoin.

Kaikkiaan käytössä on 100 000 synteettistä kemikaalia, joista vain pienen osan vaikutuksia terveyteen on testattu. Kemikaalien riskejä tutkitaan yksi kemikaali kerrallaan, niiden yhteisvaikutuksia erilaisina yhdistelminä ei tutkita.

1950-luvulla alettiin miettiä, mihin kaikkeen öljyntuotannon sivutuotteita voisi käyttää. Käyttötarkoituksia keksittiin muovista meikkeihin. Kemikaalien vaikutuksista ihmisiin, luontoon ja laajempaan ekosysteemiin oli kovin vähän ymmärrystä.

Minun kosmetiikkani ja kauneudenhoitovinkit

Pyrin käyttämään kosmetiikkaa niin vähän kuin mahdollista. Olen käyttänyt jo useamman vuoden ajan vain luonnonkosmetiikkaa. Syitä tähän on monia. Yksi syy on (tavallisen) kosmetiikan lukemattomat kemikaalit. Kuten The Story of Cosmetics -videolta käy ilmi, kosmetiikassa käytetään kemikaaleja, jotka on yhdistetty mm. astmaan, autismiin, oppimisvaikeuksiin, jopa syöpiin. Vain muutamia mainitakseni. En halua koekaniiniksi moninaisille kemikaaleille, joiden turvallisuutta ei ole tutkittu.

Toinen syy käyttää mahdollisimman vähän kosmetiikkaa on se, ettei suurin osa kosmetiikasta ole minulle mitenkään tarpeellista. En halua täyttää kylpyhuoneen rajallista tilaa kaikenlaisilla purnukoilla. Tai käyttää juurikaan aikaa miettimällä mitä minun pitäisi kasvoilleni, hiuksilleni tai vartalolleni tehdä. Eikä minua huvita liiemmin käyttää rahaa kosmetiikkaan.

Mitä kosmetiikkatuotteita siis käytän? Eniten käytän hammastahnaa, shampoota, kosteusvoidetta kasvoille ja vartalolle, deodoranttia ajoittain. Harvoin käytän sävyttävää päivävoidetta, peitevoidetta ja mineraalipuuteria – niin harvoin, että ne vanhenevat ennen kuin kuluvat loppuun. Hiuksiin en käytä mitään muotoilutuotteita, sain niistä tarpeekseni aikoinaan lyhythiuksisena. Pidemmät hiukset ovat minulle juuri sopivat, ne ovat hyvät juuri sängystä noustuakin, joko kiinni tai auki.

Deodorantin käytön tarpeellisuus on kokeilussa erään käytännön huomion johdosta. Kerran unohdettuani laittaa deodoranttia huomasin hikoilevani tavallista vähemmän! Kainalot tuntuivat ihanan kevyiltä ja puhtailta. Kokeilin samaa useamman kerran, ja olo tuntui paremmalta ilman deodoranttia. Paidan kainalot eivät myöskään tuoksahtaneet ikävälle deodorantin ja hien yhdistelmälle, ne eivät tuoksahtaneet millekään. Kun on koko aikuisikänsä käyttänyt deodoranttia tai antiperspiranttia, sitä on oppinut pitämään välttämättömyytenä. Voi kuitenkin olla, että useimmiten pärjäisin hyvin pelkällä pesulla. Pesun tarve tuntuu olevan aivan sama, käytin luonnonkosmetiikkadeodoranttia tai en.

Olen pyrkinyt minimoimaan kosmetiikan käyttöäni, ja löytämään mahdollisimman monipuolisesti käytettävää ja yksinkertaista kosmetiikkaa. Varsinainen löytö on ollut kotimainen Elokuu shampoo, jossa on hurjat kolme ainesosaa: vesi, merisuola ja coconut alcohol (esitetty pullon kyljessä tällä nimellä). Shampoo on hellävaraista, täysin biohajoavaa ja käy kaikkiin pesutarpeisiin – minun tarpeisiini se on mitä parhainta. Välillä käytän palashampoota, joka koostuu erilaisista kasviöljyistä, hajusteena on piparminttuöljyä. Shampoot ja kasvovoide ovat käyttämistäni tuotteista ainesosiltaan yksinkertaisimpia. Muiden tuotteiden ainesosaluetteloa pidentävät erilaiset eteeriset öljyt ja kukkavedet. Pisimmät listat erilaisia ainesosia löytyvät peitevoiteesta ja mineraalipuuterista.

Minulla ei ole minkäänlaista osaamista arvioida kosmetiikassa käytettyjä ainesosia, eikä minulla ole siihen erityistä mielenkiintoakaan. Siksi vaihdoin aikoinaan luonnonkosmetiikkaan, ja pyrin siirtymään yhä yksinkertaisempiin, mahdollisimman vähistä ainesosista valmistettuihin, tuoksuttomiin tuotteisiin. Voiteita olisi kenties helpoin yksinkertaistaa vaihtamalla niitä sopiviin öljyihin.

Parhaat kauneudenhoitovinkkini? Omasta kokemuksestani voin sanoa, että ulkoilu raikkaassa ilmassa on ehdottomasti loistava juttu. Varovaisuus auringon suhteen. Elämä ilman tupakkaa. Terveellinen, itselle sopiva ruokavalio. Hyvä ryhti ja hymy. Tyytyväisyys itseen ja omaan ulkonäköön.

Tyhmiä kysymyksiä kosmetiikasta

Oletteko miettineet kuka mahtoi keksiä, että (naisten) ihon pitää näyttää tasaiselta? Markkinoilla on lukemattomia aineita, joiden tarkoitus on tasoittaa ihon sävyä, peittää tummat silmänaluset tai näpyt, tai mitä ikinä kasvoissa onkaan mikä ei jostain syystä kelpaa olemaan näkyvillä.

Jos joku ehti luulla, että minulla on täydellinen iho kun käytän niin vähän kosmetiikkaa, niin voin kertoa ettei ole. En vain näe syytä pyrkiä täysin tasaiselta näyttävään ihoon. Harvemmin ilmaantuvat yksittäiset näpyt yleensä peitän. Silmänalusteni annan olla, ne ovat olleet tummat lapsesta saakka, ja mitä sitten? Eivät ne minua ole vaivanneet, ja jäävät lisäksi silmälasien sankojen alle. Kasvojeni lähes jatkuvaa punoitusta en enää useinkaan yritä peittää tai oikeammin sanottuna vaalentaa tai haalistaa. Ihoni ei näytä tasaiselta edes sitten, kun olen sille jotakin tehnyt, siinä on vain hiukan vähemmän värieroja.

Minun mielestäni meikkivoiteella tasaiseksi maalatut kasvot näyttävät luonnottomilta. Miksi poskipunaa käytettäisiin ellei tuomaan tervettä väriä kasvoille, kun se oma terve väri on ensin peitetty meikkivoiteen tai minkä lie pohja-aineiden alle? Useimmiten luonnottomuus vielä korostuu sillä, että meikatut kasvot ovat selvästi eri väriset kuin kaula tai vaikka käsivarsien iho. Ja kyse tuskin on meikkaajan taidostakaan, näitä näkee jopa televisiossa ihmisillä joiden ei tarvitse itse itseään meikata.

Ja miksi silmäripsien pitäisi olla kymmeniä prosentteja tuuheammat ja pidemmät kuin ne luonnostaan ovat? Miten ihmeessä ripsistä, noista roskien silmiin menoa estävistä karvoista on tullut niin suuri asia? Tai miksi silmät pitää rajata voimakkaalla värillä? Eivätkö ne todella erotu päästä muuten?

Miksi on aivan tavallista nähdä paljon vaivaa, käyttää kaikenlaisia kosmetiikkatuotteita ihoon ja hiuksiin, mutta lopputuloksen pitää näyttää mahdollisimman luonnolliselta?

Miksi ei ole suotavaa näyttää siltä miltä näyttää, aidosti luonnolliselta?

Tietolähteitä kosmetiikan kemikaaleista

Netistä löytyy sivustoja, joiden avulla voi selvittää millaisia aineita käytössämme olevasta kosmetiikasta löytyy. Itse olen jonkin verran käyttänyt Skin Deep -tietokantaa. Toinen hyvä sivusto on GoodGuide. Suomalainen Incihaku.fi tarjoaa myös tietoa kosmetiikan kemikaaleista. Sivustolta löytyy myös linkkejä muihin hyödyllisiin sivustoihin.

Blogit Kemikaalicoctail ja Kemikaalikimara tarjoavat monipuolisesti tietoa kemikaaleista. Kosmetiikan kemikaaleista voi lukea myös Rita Stiensin kirjasta Totuus kosmetiikasta.

21 kommenttia artikkelissa “Kosmetiikasta – The Story of Cosmetics

  1. Loistava kirjoitus! Olen ihan samaa mieltä kanssasi. Kauan ei ole siitäkään, kun siivosin (eli tyhjensin) kylppärin kaappia turhasta kosmetiikasta. Nykyään ympäriltä tulee suurta painetta siihen, että naisten (ja yhä lisääntyvässä määrin miestenkin) pitää käyttää kaikenlaisia kosmetiikkatuotteita, joilla ratkaistaan monenlaisia ongelmia. Siis mitä ihmeen ongelmia? Miksi epätasaisesta ihon väristä on tehty ongelma? Kenelle se on ongelma? Toisin sanoen on luotu uusia ongelmia ja niiden myötä uusia tarpeita ja sosiaalinen paine hoitelee loput.

    Olen myös aina ollut mallia luonnonlapsi. Ei minua kuitenkaan haittaa, jos muut meikkaa ja intoilee kosmetiikasta. Onhan se mukava harrastus siinä kuin piirrustuskin. Deodoranttiasiassa en ole keksinyt vielä ratkaisua. Nykyään käytän harvakseltaan antiperspiranttia, lähinnä tilanteissa, joissa jännitän. Jostain syystä ”jännityshiki” haisee, vaikka normaalisti hiki ei haisisikaan. Muuten pidän kainaloni mahdollisimman puhtaina ja hajuhaittoja ei ole juuri ollut. Suosin myös luonnonkosmetiikkaa ja sitäkin lähinnä tarpeeseen. Esimerkiksi talvisin korpuiksi kuivuvat jalkapohjani tarvitsevat jotain tujakampaa voidetta. Kaiken kaikkiaan käyttämäni kosmetiikan määrä on koko ajan vähentynyt ja yksinkertaistunut. En kaipaa esimerkiksi mitään erikoisia hammastahnoja, perustahna riittää.

    • Oi kiitos! Minuakin nyppii nykyinen tarve ratkaista kaikenlaisia ongelmia, jotka eivät ole ongelmia. Eivät edes niitä positiivisesti ajattelevalle muodikkaita haasteita.

      Minuakaan ei muiden meikkaaminen haittaa, eihän se minuun mitenkään vaikuta. Korkeintaan pistää silmään joskus. 😉 Minä varmaan pistän heitä silmään ihan samalla mitalla. Lähinnä vain hämmentää koko kauneusteollisuus, ja se että itsensä voi elättää tekemällä tekoripsiä ja -kynsiä ja mitä lie. Kauneusbisneksessä kaikkineen pyörii suuri raha.

  2. Olen hitaasti, mutta varmasti siirtymässä luonnonkosmetiikkaan. Menen sillä metodilla, että kun vanha loppuu niin tilalle ostan luonnonkosmetiikkaa vastaavan, vaikka hidasta tämä on ja haluaisin tehdä vaihdon kertaheitolla niin luonne ei vain anna periksi, että heittäisin täysin käyttökelpoisia tuotteita roskiin. Samalla tässä tulee hyvin kartoitettua, mitä oikeasti käytän. Olen tähän asti ostellut uusia juttuja kokeilun vuoksi ja innostuneena uusista tuotteista. Helposti ne jäävät sitten kaapin perälle pyörimään, kunnes huomaan tuotteen vanhentuneen. Kemikaalikuormaa vähentääkseni minäkin olen luonnonkosmetiikkaan siirtymässä. Kuulosti hurjalta, kun asioihin paremmin perehtynyt tuttavani kertoi mitä kaikkea turhaa esimerkiksi käyttämässäni kasvovedessä on.
    Eikä onneksi kaikkea tarvitse ostaa, olen jo nyt menestyksekkäästi käyttänyt oman ruokakaapin tuotteita ihonhoitoon. Öljyt, hunaja ja kahvinporot tekevät ihmeitä iholle 🙂 Ja kuivaharjaus on tehnyt turhaksi kaikki kuorintavoiteet.
    Minä kyllä meikkaan, tai no ehostamista se ennemminkin on, kun käytössä on vain muutama tuote. Mutta voin olla meikkaamattakin, enkä koe mitään painetta, että aina pitäisi olla ehostettuna. Meikkaus on itselleni sellainen rutiini, hieman omaa aikaa aamulla ennen päivän hulinoita. Enemmänkin nautinto kuin velvollisuus.
    Ja niinhän se on, että kun hyväksyy itsensä sellaisena kuin on ja rakastaa jokaista mutkaa, kurvia, ryppyä ja huokosta, ei minun tarvitse välittää mitä muut ajattelevat tai varsinkaan mitä ihannetta mainosmiehet yrittävät minulle tyrkyttää. Heidän tehtävänsähän on vain saada ihmiset ostamaan voittoa tavoittelevan yrityksensä tuotteita.
    minäkin aion palata pitkään tukkaan takaisin. Leikkautin se polkkamittaseksi alkuvuodesta ja tukkani kun on laadultaan liukas, sitä on p a l j o n ja pyörteitä suuntaan jos toiseen, niin tämä on pakko laittaa joka aamu ja se taas vaatii niitä hiustuotteita. Pitkän tukan kanssa oli niin helppoa.

    • Tieto lisää tuskaa. Se on jännä miten nopeasti haluaisi päästä eroon tuotteista, joita pitkään käytti, kun kuulee mistä ne on tehty. Itselläni on ollut vastaava tilanne, että mieluummin kertaheitolla olisin asian muuttanut, mutta en voinut heittää käyttökelpoista tavaraa roskiinkaan.

      Kerro lisää, miten käytät hunajaa ja kahvinporoja? Kaikki vinkit otan mielelläni vastaan. Onko vinkkiä sopivasta jokapaikan öljystä? Kookosöljy on kasvoille aika tuhtia, vaikka muuten melko ok. Manteliöljyn kokeilemista olen joskus miettinyt, sitä on kasvovoiteessanikin. En ole saanut aikaiseksi kokeilla josko se olisi tarpeeksi kevyttä.

      Kosmetiikkamainonta on ärsyttävintä mainontaa mitä tiedän. Sitä miettii, että olenko minä yksinkertainen kun en ymmärrä mihin kaikkia tuotteita tarvitaan. (Tai juuri mitään tuotteita…) Ja ne mallit ilman ihohuokosia, ihan pikkuisen vain photoshopatuilla silmäripsillä…

      Pitkässä tukassa on puolensa. Minulla on ollut joitakin vuosia tapana leikkauttaa hiuksista reilu pätkä pois ennen kesän lämpimiä kelejä ja antaa sitten hiusten taas kasvaa. Viimeksi kampaaja löysi meidän molempien yllätykseksi hiuksistani luonnonkiharan kohdan. En ollut sitä huomannut, kun ei ole tarvinnut hiuksia takaa peilailla. Päällimmäinen hiuskerros on suoraa, mutta sen alta paljastuu luonnonkiharaa. Hassua.

      Minullakin on varsin paljon hiusta ja se on myös liukasta. Palashampoo saa hiukseni näyttämään vieläkin paksummilta. Jos haluan vaikka letittää (hyvin harvoin saan aikaan) niin pesen hiukset palashampoolla, sillä se tekee niistä karkeammat ja letitys sujuu paljon paremmin. Ponnarista tulee selvästi tuhdimpi palashampoolla pesun jälkeen, hiukset myös kihartuvat paremmin.

      • Hunajaa olen käyttänyt sellaisenaan saunassa naamiona, iho tuntuu ihan uskomattoman pehmeältä sen jälkeen, eikä haittaa vaikka hunaja valuu huulille 😀
        Kahvinporot olen sekoittanut neitsytkookosöljyyn ja käyttänyt kuorintaan. Karkea merisuola käy kanssa, jos vierastaa kahvin hajua, kun se tuoksu jää väkisinkin ihoon.
        Minustakin tuo kookosöljy on omalle iholle melkoisen tuhtia tavaraa, saan ainakin kasvoille käytettynä näppyjä siitä. Olenkin käyttänyt sitä vain kuorintojen pohjana ja hiuksissa öljyhoitona. Öljy tukkaan, pyyhe päähän ja saunaan. Talvisin päänahka kuivaa kovilla pakkasilla ja silloin pää saa muhia öljyssä suihkumyssyn alla parikin tuntia ennenku pesen pois.
        Iholle olen käyttänyt manteli- ja auringonkukkaöljyä. Sekaan olen laittanut muutaman tipan jotain eteeristä öljyä, kun käytän samoja juttuja ruuanlaitossakin niin en välitä ihan pelkälle öljylle tuoksua 🙂
        Kiitos hyvää-blogissa on muuten aiheesta lisää: http://www.trendi.fi/blogi/kiitos-hyvaa/oljyt-ihonhoidossa

  3. Mun kosmetiikan käyttö on harkinnan alla ja siirtyminen luonnonkosmetiikkaan on kesken. En minäkään jo ostettuja tuotteita roskiin heitä vaan siirryn vanhan loppuessa luonnonkosmetiikkaan. Hammastahna, deodorantti, puhdistusöljy, kasvojen pesuaine, kosteuttava kasvovesi, kasvovoide ja seerumi, vartaloöljy tai -voide, shampoo, hoitoaine, öljyä hiuksiin ovat lähes päivittäin käytössä eli siinä on jo ne keskimääräiset 12 tuotetta, joita käytän jatkossakin. Puhdistusöljy, vartaloöljy ja hiusöljy voivat olla yksi ja sama tuote. Meikkaankin vielä kevyesti eli kosmetiikkakuormaa kyllä kertyy. Kynsilakka ja hajuvesikin ovat säännöllisesti käytössä. Isadoran loppuessa ostin melko luonnollisemman lakan kokeiluun. Luonnonkosmetiikasta löytyy hyviä vaihtoehtoja, mutta vaihtaminen vaatii viitseliäisyyttä.

    Lapsilla on hammastahna, palashampoo, hoitoaine ja öljy käytössä eli neljä tuotetta. Aurinkovoiteita en käytä lapsille vaan suojaan ihon vaatteilla. Minun meikkini sisältää UV-suojan.

    Miksi ei ole suotavaa näyttää luonnolliselta kysymykseesi, voin vastata tänään ilman meikkejä päivänäni, ettei ole mitään väliä, kun kukaan ei kuitenkaan katso pelkkää pintaa. Minulle ehostautuminen on osa työminää, kohteliaisuutta ja jotakin josta naisellisena naisena pidän. Pidän myös maalaamisesta. Katson peiliin ennen kodista poistumista, tahrattomat vaatteet, siisti kampaus, siistit kengät ja sipaus huulipunaa, vaikka muuta meikkiä ei olisikaan.

    • Käytätkö puhdistus/vartalo/hiusöljynä jotain kosmetiikkaan tarkoitettua tuotetta vai jotakin luonnon kasvi- tai pähkinäöljyä? Muistui taas juttua kirjoittaessa mieleeni mahdollisuus käyttää vartalolla jotakin yksinkertaista öljyä, kun vaan keksisi mikä olisi riittävän kevyt myös kasvoilla käytettäväksi.

      Luonnonkosmetiikkaan vaihtaminen tosiaan vaatii viitseliäisyyttä, varsinkin jos on tottunut käyttämään monenlaisia kosmetiikkatuotteita. Meikkien kohdalla vanhojen tuttujen tuotteiden korvaaminen luonnonkosmetiikalla taitaa olla haasteellisinta, seuraamastani aiheeseen liittyvästä keskustelusta päätellen.

      Minullakaan ei ole aurinkovoiteita käytössä. Silloin joskus kun niitä oli, ne jäivät kaappiin käyttämättöminä. Niissä oli aina joku pielessä, koostumus, haju tai imeytyvyys. Usein kaikki… Ihoni kestää aurinkoa niin huonosti, että vaatteilla suojaaminen on viisainta.

      Voi tosiaan olla niin ettei kukaan katso pelkkää pintaa. Ainakaan kukaan sellainen ihminen, jonka kanssa on vähänkään enemmän tekemisissä kuin ohikulkumatkalla kaupungilla.

      • Välillä olen käyttänyt jojobaöljyä ja viinirypäleensiemenöljyä sekä meikinpoistoon, että oman ihoni hoitoon. Molemmat ovat ohuita neutraaleita öljyjä. Juju ihoöljyjen kanssa on levittää ne märälle iholle ja moni käyttää kasvovettä tässä vaiheessa kasvivesien kosteuttavien ominaisuuksien vuoksi.

        Kylmäpuristettu kookosöljy ei ole suosikkini edes jaloille, enemmin käytän oliiviöljyn ja sheavoin sekoitusta. Vaippaihottumaan ja lasten hiuksiin täikaudella kookosöljy sopi aivan hyvin. Juuri ostin valmiin öljysekoituksen lapsille, ihan hyvän sellaisen. Meikinpoistoon on minulla normikosmetiikan tuote vielä kesken. 6kk:ssa on kulunut puolet 150 ml pullosta eli hetkeen ei tarvitse uutta ostaa. http://www.ruusupuu.fi/Kauppa/c55/ linkitän yhden valmistajan luomulaatuiset öljyt niin näet tarjonnan laajuuden. Nuoruudestani muistan öljyjen sekoittamisen hankaluuden eli sekoitussuhde vaihtee. Montaa öljyä ei voinut olla samaan aikaan ostettuna, koska monessa öljyssä on huono säilyvyys. Minun ihoni pitää mielummin sekoituksista kuin yksittäisistä öljyistä.

        • Kiitos hyvistä vinkeistä! Jojobaöljy on käynyt mielessä, viinirypäleensiemenöljy on aivan uusi tuttavuus. Öljyjen säilyvyys on ollut yksi asia, minkä vuoksi en ole saanut aikaiseksi kokeilla. Ei ole ollut oikein selvää kuvaa mistä lähtisi liikkeelle. Perehtyminen näihin asioihin on jäänyt puolitiehen. Ja useimmiten on kaapissa jokin tuote kesken, ja sitä käyttäessä koko asia voi jo unohtuakin.

  4. Eiköhän ”vaatimus” tasaisesta ihosta ole melko universaali kauneusihanne. Sileä, tasainen iho (naisella) kertoo nuoruudesta, terveydestä ja hedelmällisyydestä. Näihin asioihinhan suurin osa kauneusihanteista perustuu. Viimeisessä kysymyksessäsi kiteytyy minusta koko kosmetiikan perimmäinen tarkoitus: näyttää ihan omalta itseltään mutta paremmalta. Siis nuoremmalta, reippaammalta, raikkaammalta, terveemmältä – siis puoleensavetävämmältä. Ellei sitten satu harrastamaan kosmetiikkaa samoin kuin joku harrastaa vaatteita, ja käyttää erivärisiä meikkejä itseilmaisun muotona.

    • Tai täsmennän äskeistä vielä: tarkoitin että sileä iho kertoi hedelmällisyydestä ja nuoruudesta silloin, kun kosmetiikkaa ei ollut käytettävissä, tyyliin kivikaudella. Ja samaa siis tavoitellaan edelleen, nyt vain on käytössä muitakin keinoja sen saavuttamiseksi, kuin hyvät geenit. Eli selitykseni nojaa biologiaan…

      • Ymmärsin biologiaan pohjaavan ajatuksesi. Tuli tuosta ”näyttää omalta itseltään mutta paremmalta” mieleen pari reissuani kosmetiikkaosastolla palveltavana. (Ainoat reissut.) Kerran etsin väriä huuliin, mutta niin ettei sitä huomaa. (Minulle myytiin sävyttävä huulivoide, ja juu, siinä oli liikaa väriä.) Toisen kerran etsin jotakin tasoittavaa asiaa kasvoille, mutta niin ettei se näy. 😀 Jossain vaiheessa tajusin, että olen täysin väärässä paikassa ja ainoa mitä kannattaisi tehdä olisi lopettaa mainosten katseleminen.

        Minä siis koen näyttäväni parhaalta niin, etten laita kasvoilleni mitään ylimääräistä. Ainakin silloin, kun ihossa ei ole mitään suurempia vaurioita. En missään tapauksessa voisi näyttää (ainakaan vielä tässä iässä) raikkaammalta tai nuoremmalta, jos laittaisin kasvoihini kaikenlaista. Puhtaat kasvot ja ulkoilmassa saatu terve väri kasvoilla (en nyt tarkoita rusketusta) on minusta kauneinta. Sama pätee kun katson ihmistä ennen ja jälkeen meikin. Minusta ennen meikkiä on tähän asti aina ollut parempi, ellei ihminen ole jostain syystä kalpea kuin haamu ennen meikkiä.

    • Hetkinen, havahduin vielä yhteen ajatukseen. Miksi ajatellaan, että ihminen näyttää paremmalta kun hän näyttää nuoremmalta? Vai perustuuko tämäkin ehkä juuri biologiaan, kenties. Ehdin näköjään jo unohtaa ajatuksen alun. Tästä voisi irtautua vaikka mille raiteille kauneuteen liittyen. Moni julkisuuden henkilö tekee kaikenlaista näyttääkseen nuoremmalta. Operaatio nuorennus on epäonnistunut mielestäni kaikkein ikävimmin silloin, kun ihminen pyrkii näyttämään kymmeniä vuosia nuoremmalta kuin on, ja sen näkee kasvoistakin. Lopputulos kun usein näyttää siltä, että ihminen olisi näyttänyt kauniimmalta kantamalla ikänsä ja kasvonsa luonnollisessa asussaan. Nuoremmalta näyttämiseen ei pelkästään naaman kiristys tai tasaisuus (joskus muovisuuteen asti) auta.

      Minusta rypyt kuuluvat ihmiseen, samalla tavoin kun iän karttumistakaan ei voi pysäyttää. Mummuni aikoinaan päivitteli ryppyjään. Minulle ne olivat osa häntä, ja jos ne olisivat sileytyneet, osa tuota ihmistä olisi hävinnyt. Kasvojen rypyistä voi päätellä jotakin ihmisen elämän kulusta.

      Mahdetaanko tietää miten kaikki kasvoille laitettavat kemikaalit lopulta vuosien kuluessa vaikuttavat? Joskus nimittäin olen tullut siihen ajatukseen, että ihmiset jotka meikkaavat paljon, näyttävät ikäistään vanhemmilta. Toki rankalla auringonotollakin voi olla asiassa osansa.

      • Tästä tuli jotenkin mieleen sellanen sanonta, joka menee muistaakseni näin: ”20-vuotiaana sinulla on kasvot, jotka luoja sinulle loi, 40-vuotiaana kasvot, jotka olet hankkinut ja 60-vuotiaana kasvot, jotka olet ansainnut”. Ehkäpä ryppyjen kanssa tuskailijat pelkäävät juuri niitä ansaittuja kasvoja 😉

        • Suuri kiitos vinkeistä! Pitää kokeilla kaikenlaista. Kaapissa on vähemmälle käytölle jäänyttä hunajaakin ja huomenna sopivasti saunapäivä. Kookosöljy oli täydellistä rauhoittamaan järjen vievää kutinaa aikoinaan säärissä, mutta jatkuvaan käyttöön se on kyllä varsin raskasta. Onneksi löysin lopulta ruokavaliostani syyn kutisevaan ihottumaan, jota pidin vuosikausia jotakuinkin normaalina, kunnes se lähti ihan lapasesta. Öljyhoito päänahkaan olisi ollut talvella täydellistä, kenties muistan kokeilla ensi talvena.

          Manteliöljyä voisin kokeilla. Tilaan kosmetiikkaa ulkomailta reilummin kerralla, joten toistaiseksi ihovoiteita on. Vähemmällä pääsisi kyllä kaikin puolin, kun olisi käytössä öljy jota voisi käyttää monipuolisesti.

          Kiitos tuosta sanonnasta! Aika osuva. 🙂 Kyllähän elämä jälkensä jättää. Minulle on tilauksessa otsaan Sibeliusryppy, kenties ehdin vielä ansaita paljon naururyppyjäkin.

          Ja kiitos linkkivinkistä! Käyn tutustumassa.

          Olette te lukijat aika aarteita.

  5. Minäkään en meikkaa päivittäin, ja pidän siitä ajatuksesta, että ihmiset tottuvat näkemään ”todelliset” kasvoni. Silloin kun olen meikannut, saan joskus jopa positiivisia kommentteja, mutta en halua tehdä meikatusta naamasta oletusarvoa. Jos yleensä meikkaava henkilö ilmaantuu joku päivä meikittä vaikka töihin, hän näyttääkin sitten kalpealta, värittömältä, laikukkaalta tms. muiden silmissä, koska tulee verratuksi omaan meikattuun naamaansa. Koen olevani tässä suhteessa paremmassa asemassa näin, että voin halutessani helposti näyttää hiukan ”paremmalta”, mutta kukaan ei tule kysymään olenko sairas, jos en ole meikannut (näin kävi ystävälleni…).

    • Kiinnostava näkökulma! Ikävä juttu jos meikittömänä päivänä luullaan sairaaksi, kun on totuttu näkemään ihminen toisen näköisenä. Ja ajattelen samoin, pidän siitä että ihmiset näkevät minut sellaisena kuin miltä todellisuudessa näytän. Kuulin juuri jokin aika sitten, ettei ystäväni tunnistanut työkaveriaan tämän pitäessä meikitöntä päivää. 😀

      • En yleensä meikkaa arkena ollenkaan, tai ainakin hyvin vähän (ripsiväri+puuteri). Kerran opiskeluaikoina olin juhlissa, jonne olin kuitenkin meikannut aika paljon, mm. laittanut tumman silmämeikin. Ohi kulki tuttu opiskelijapoika, joka meinasi ensin kävellä moikkaamatta ohi. Sitten hän tajusi kuka olen ja kommentoi spontaanisti: ”sä olit niin hyvännäköinen, etten meinannut tunnistaa!” Naurattaa vieläkin 😀 😀

  6. Itse vaihdoin kertarysäyksellä luonnonkosmetiikkaan. Laitoin kaikki vanhat kemikaalikosmetiikkani shampoista ja suihkugeeleistä voiteisiin ja hiustuotteisiin Huuto.netiin, ja yllätyksekseni melkein kaikki onkin jo myyty. Samalla huomasin, kuinka vähän todella tarvitsen. Yhdellä kuukausia kestävällä palasaippualla esimerkiksi pesee kehon ja kasvot, ja kosteutukseksi riittää hiven öljyä.

    Pysäyttävin seuraus tälle kaikelle oli kuitenkin se, että pitkälti yli vuosikymmenen ajan kärsimäni tuskalliset kuukautiskivut loppuivat seinään. Huolestuttavaa, kyllä, erittäin, mutta samalla koen itseni äärimmäisen onnekkaaksi. Oli nimittäin melko suurta sattumaa, että ylipäätään ajauduin lukemaan kosmetiikan vaaroista.

    Tähän loppuun vielä kiitokset inspiroivista teksteistäsi. Aloin alkuillasta lukea niitä, ja näemmä luen näitä tässä edelleen 🙂

    Ida

    • Kiitos kommentistasi ja kauniista sanoista! Minäkin olen huomannut palasaippuan monikäyttöiseksi ja riittoisaksi. Öljyihin en ole päässyt vielä sisään, tähän saakka kokeillut ovat jääneet vain ihon pintaan ja sotkeneet vaatteet. Sen sijaan huomasin, etten tarvitse erillistä kasvovoidetta. Sattui olemaan tilanne, että kasvovoide loppui eikä uutta ollut hankittuna. Käytin vartalovoidetta, joka toimii mielestäni jopa paremmin kuin aiempi kasvovoide. Helpotti arkea, kun monikäyttöisen ekologisen voiteen saa marketista, ennen tilasin osan kosmetiikasta netistä suurempina erinä. Niiden säilöminen kotona ei ollut kovin mukavaa. Rahaakin menee nyt selvästi vähemmän kuin ennen.

      Kiinnostava – ja huolestuttava – huomio tuo kuukautiskipujen loppuminen, kun vaihdoit luonnollisempaan kosmetiikkaan. Itselläni yläselän iho parantui sen jälkeen, kun lopetin tavallisen shampoon käytön ja vaihdoin sen ekologiseen. Erikoista sikäli, että shampoo huuhdotaan pois, eikä sen pitäisi jäädä iholle. Niin vaan loppui yläselän kukkiminen, jonka kanssa olin vuosikausia tuskaillut.

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s