Kuka keksi, että pitäisi olla täydellinen?

Omalta kohdaltani sen keksin minä itse. Vedin omat johtopäätökseni lausahduksista ja huomioista, joita meistä jokainen saa elämän mittaan kuulla.

Olisin voinut ajatella myös toisin. Kenties olisin ajoittain voinut kohauttaa olkiani ja todeta itsekseni, että voihan tuo toinen ajatella noin, mutta ei minun tarvitse. Olisin voinut ajatella, että tein parhaani ja sen pitää riittää.

Sen sijaan ajattelin, että tein virheen. Eikä se saa toistua. En ole riittävän hyvä, sillä riittävän hyvät eivät tee virheitä. Vain täydellinen on riittävän hyvä.

Elämän mittaan saa vastaanottaa kaikenlaista arviointia itsestään ja tekemisistään. Jos on kovin herkkänahkainen, vastaanottaa arvostelua kenties enemmän kuin sitä annetaankaan. Voi oppia tarkaksi kuulemaan arvioista vain sen missä olisi pitänyt olla parempi. Myönteiset arviot ja kannustus voivat jäädä huomiotta.

Näkemykseni voi olla herkkänahkaisuuteni värittämä, mutta kenties arvioissa myös korostuu virheisiin puuttuminen kannustusta enemmän? Onko hyvä suoritus ja onnistuminen kulttuurissamme oletusarvo johon pyritään, ja jos siihen ei päästä niin asiasta huomautetaan? Onko kannustaminen harvinaista ja erityistä, vai enkö minä vain huomaa sitä?

Suomi haikailee innovaatiotoiminnan kärkimaaksi. Nähdäkseni se on hienoisessa ristiriidassa kansallisen virheiden esiin nostamisen kulttuurin kanssa. Meillä olisi vielä paljon tilaa yrittämisen ja erehtymisen kulttuurille.

Julkisuuden henkilöiden, varsinkin naisten, ”mokiin” tartutaan hanakasti. Sellaista osa-aluetta ei olekaan, mistä naista ei voisi arvostella. Naisia arvostellaan heidän työnsä ja tehtäviensä lisäksi myös ulkonäön ja jopa persoonallisuuden osalta. Miesten arvostelu kohdistuu heidän tekemisiinsä ja sanomisiinsa. Naisilta odotetaan nuhteettomuutta enemmän kuin miehiltä, ja naisten virheet nähdään suurempina, kuin jos samaa virhettä arvioitaisiin miehen tekemänä.

Yhteiskunnallisiin epäkohtiin puuttuminen on lehdistön tehtävä. Usein kuitenkin tuntuu siltä, että virheen tekemisestä rangaistaan kohtuuttoman kovalla kädellä. On vastenmielistä seurata kun epäonnistumisia paisutellaan loputtomiin ja virheen tehneen julkisesta ruoskimisesta tehdään viihdettä.

Virheitä repostellaan silloinkin, kun niillä ei ole yhteiskunnallista merkitystä. Unohdetaan, että julkisuuden henkilöt ovat ihmisiä siinä missä me muutkin. He eroavat meistä muista vain siinä, että he tekevät työtään julkisesti, jatkuvan tarkkailun alla.

Tie innovaatiotoiminnan kärkimaaksi voisi olla vähemmän kivinen, jos kaikenlaista tekemistä ei varjostaisi pelko epäonnistumisesta. Korkea itsekritiikki ja luovuus eivät sovi kovin hyvin samaan yhtälöön. Sitran raportti (2005) tarjoaa vahvistusta ajatuksilleni:

”Innovaatioympäristö (…) tarkoittaa myös kulttuuria ja toimintatapaa, joka kannustaa ihmisiä riskinottoon, hyväksyy epäonnistumisen, suvaitsee erilaisuutta ja arvostaa yrittämistä. Nämä valmiudet ovat vielä tällä hetkellä suomalaisilla heikosti kehittyneitä. (…) Myös arvostuksiin ja asenteisiin on pyrittävä vaikuttamaan siten, että yksilöiden rohkeus ajatustensa esiin tuomiseen, riskinottoon ja kokeilevaan toimintaan lisääntyy.”

Kulttuuri ja asenteet muuttuvat hitaasti. Meidän ei tarvitse jäädä odottelemaan. Jokainen meistä voi toimia muutoksen puolesta heti tästä hetkestä eteenpäin. Voimme omalta osaltamme päättää kannustaa ja rohkaista sen sijaan että arvioimme ja arvostelemme.

Osa muiden rohkaisemista on sekin, että uskaltaudumme tekemään meille tärkeitä asioita ja uskallamme kokeilla uutta, vaikkei onnistumisesta olisi takeita. Voimme omalla esimerkillämme osoittaa, ettei täydellisen onnistumisen ryppyotsainen tavoittelu ole ainoa tapa toimia. Virheistä voi oppia ja omille virheilleen voi myös opetella nauramaan.

Montako hienoa keksintöä tai tuotetta maailmassa olisi, jos ensimmäisen virheen jälkeen olisi todettu, että juttu ei toimi? Tätä ajatusta voi yrittää jalostaa myös omaan elämään. Mitä kaikkea olisikaan saavutettavissa, jos sallisimme itsemme ja muiden tehdä enemmän virheitä ja oppia niistä?

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s