33 yksinkertaista vinkkiä ympäristöystävällisempään elämään

Sain tähän juttuun idean luettuani Sopivasti-blogista ajatuksia herättävän tekstin Unohdetaan ilmastonmuutos. Suosittelen lukemaan myös jutun Ostopäätös on kannanotto.

Ympäristöasiat ovat laajoja ja mutkikkaita kokonaisuuksia. Sen vuoksi en ole vielä saanut aiheesta kirjoitetuksi, koska se edellyttäisi minulta suurta työmäärää tiedon hankkimiseksi. Tunnen itseni pieneksi aiheen äärellä. Ajattelin kirjoittaa ympäristöystävällisestä elämästä oman kokemukseni pohjalta, siltä ohuelta kaistaleelta mistä luulen tietäväni edes jotakin.

Ympäristöystävällisempi elämä, miten?

1. Yksinkertaisin neuvo elämän joka osa-alueelle: älä kuluta mitään enempää kuin on tarpeen. Ohje pätee sähköön, veteen, annosteltaviin tuotteisiin (kuten shampoo tai pyykinpesuaine), ruokaan jne.

2. Jätä ostamatta tavarat, joita et välttämättä tarvitse. Osta vain todelliseen tarpeeseen.

3. Jos mahdollista, osta tarvitsemasi käytettynä.

4. Lopeta päivitysshoppailu. Jos käytössäsi oleva tavara toimii hyvin, miksi tarvitsisit uuden? Esim. uudet koneet tai laitteet eivät välttämättä poikkea vanhemmista ominaisuuksiltaan juurikaan. Laitteen ulkonäköä muuttamalla saadaan kuluttaja tuntemaan ”vanha” laitteensa vanhaksi, jotta hän ostaisi uuden. Älä mene lankaan.

5. Älä osta kertakäyttötuotteita. Tuotteiden tuotantoketju kuluttaa paljon erilaisia resursseja. On järjetöntä heittää arvokkaita resursseja kuin savuna ilmaan.

6. Katso tarkkaan miten tuote on valmistettu, ennen kuin ostat mitään. Jätä kauppaan tuotteet, joiden et usko kestävän kuin hetken. Vaikka tuote olisi miten halpa.

7. Vältä ostamasta tuotteita, joiden hinta tuntuu aivan liian halvalta. Halpa hinta kertoo usein siitä, että tuote on kasattu komponenteista tai materiaaleista, joiden ei ole tarkoitettu kestävän kuin hetken. Halvan hinnan takaa voi löytyä myös tuotantoketju, joka ei kestä päivänvaloa. Voi olla, että joku toinen maksaa terveydellään ja hyvinvoinnillaan, jotta sinä saisit tuotteen halvalla. Sinäkin saattaisit joutua maksamaan pian lisää, jos tuote hajoaisi nopeasti ja joutuisit korvaamaan sen uudella.

8. Valitse ostaessasi tuotteita, joiden käyttöikä on pitkä, ja joita haluat käyttää niiden elinkaaren loppuun saakka.

9. Opi tuntemaan omat mieltymyksesi, ja millaisia tavaroita tai vaatteita oikeasti tarvitset, jotta et osta tuotteita joihin kyllästyt nopeasti.

10. Suosi laatua määrän sijaan. Virheellisesti usein kuvitellaan, että laatu tarkoittaa kalliita merkkituotteita, joihin vain hyvin toimeentulevilla on varaa. Asia ei ole näin. Opettele tuntemaan materiaalien ominaisuuksia ja tunnistamaan laatu.

11. Opettele huoltamaan tavaroitasi oikein. Niin varmistat, että ne kestävät mahdollisimman pitkään käyttökelpoisina. Esimerkiksi vaatteiden peseminen 30-40 asteessa ei välttämättä ole ympäristöystävällistä, jos sillä tavalla vaatteet eivät puhdistu ja sen vuoksi menevät pilalle huomattavasti nopeammin kuin 60 asteessa pestynä. Esimerkiksi puuvillavaatteen tuottamista ei voida pitää ekologisena, joten on järkevää, että runsaasti resursseja vaatinut tuote kestää mahdollisimman pitkään. Itse pesen kaiken mahdollisen 60 asteessa juuri siksi, että sillä tavoin saan esim. hyvälaatuisen trikoopaidan kestämään jopa kymmenen vuotta! Ihmisen tuottama hiki ja ihosta irtoava rasva eivät puhdistu alle 60 asteessa.

12. Älä osta myrkyllisiä tekstiilejä. Suosi turvallisia tekstiilejä, jotka on valmistettu Öko-tex standardin mukaisesti, ja joissa on siitä kertova merkintä. ”Standardi rajoittaa tiettyjen, haitta-aineiksi katsottavien tekstiilikemikaalien käyttöä. Riippumattomien tutkimuslaitosten myöntämä sertifikaatti takaa, että tuotteessa ei ole haitallisia torjunta-aine-, raskasmetalli- tai formaldehydijäämiä.” (Wikipedia) Jätä kauppaan varsinkin tekstiilit, joissa on paha haju.

13. Älä käytä myrkkyjä myöskään puutarhassa. Selvitä myrkyttömiä vaihtoehtoja tuholaisten ja rikkakasvien torjumiseksi.

14. Älä käytä haitallisia kemikaaleja muussakaan muodossa. Esim. toimivaa kosmetiikkaa on saatavilla sekä ihmiselle että ympäristölle turvallisista ainesosista valmistettuna, myös ilman tuoksuja. Valitse tuotteita, joiden valmistusainelista on mahdollisimman lyhyt. Miksi laittaisit ihollesi imeytymään haitallisia aineita?

15. Puhdas kotikaan ei kaipaa myrkkyjä. Selvitä miten voit siivota kotona mm. etikalla, soodalla, sitruunahapolla ja mäntysuovalla. Ympäristöystävällisesti valmistettu astianpesuaine toimii moneen paikkaan, myös pyykinpesupulverista on hyötyä muussakin kuin pyykinpesussa – itse käytän sitä äitini vinkistä nykyään esim. vessanpytyn pesuun. Jos nämä ajatukset ovat liian radikaaleja, etsi käyttöösi ekologisia puhdistusaineita. Muista että et tarvitse joka kohteeseen omaa erikoisainetta, yksinkertaisilla aineilla pärjää hyvin.

16. Muovia kannattaa välttää, sitä enemmän mitä vähemmän olet valmis ottamaan selvää erilaisista muovilaaduista, niiden valmistuksesta, käytöstä ja haitoista. Kaikki muovit eivät kenties ole yhtä pahoja, mutta mieluiten jätän niiden käytön mahdollisimman vähiin, koska minusta ei ole selvittämään asiaa kokonaisuudessaan. Keittiössä muoviset kulhot ja mitat voi korvata teräksisillä, jotka ovat käytännössä ikuisia ja lisäksi muovia hygieenisempiä. Rasioita ruoan säilyttämiseen, pakastamiseen ja lämmittämiseen on saatavilla lasisina, tosin muovikansilla. Ruoanlaitossa käytettävät lastat ja kauhat voi korvata puisilla ja teräksisillä.

17. Osta mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa ja suosi sesonkituotteita.

18. Suosimalla luomua vähennät luonnon haitta-ainekuormitusta ja mahdollistat tuotantoeläimille edes vähän tavallista paremmat olosuhteet.

19. Osta (tai ota lautaselle) vain sen verran ruokaa kuin syöt. On turhaa maksaa ruoasta, kantaa se kotiin, ja sitten laittaa jääkaapista pilaantuneena roskiin. Ruoan tuotantoketju vaatii paljon resursseja, jotka menevät hukkaan kun ruoasta tulee hävikkiä.

20. Selvitä mitä eroa on käsitteillä parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä. Jos tuotteessa on päivämäärä joka meni jo, se ei välttämättä tarkoita etteikö tuote olisi vielä syömäkelpoinen.

21. Suosi kaupassa tuoretuotteita pakasteiden sijaan. Energiaa kuluu selvästi vähemmän. Itse käytän välillä pakasteita, jos pystyn välttämään sillä hävikkiä. En tiedä kumpi on parempi. Ruoan laittaminen roskiin tuntuu pahalta. Jos sinä tiedät, niin kerro!

22. Suosi luonnon antimia. Luonnossa kasvaa marjoja, sieniä ja villivihanneksia – ihan itsekseen ja ilmaiseksi kaikkien poimittavaksi!

23. Älä roskaa. Mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa myös pois.

24. Pyri kierrättämään eteenpäin kaikki mikä kierrätettävissä on. Puhumme jätteistä, vaikka usein kyse on raaka-aineista, joita voidaan käyttää yhä uudelleen uusien tuotteiden valmistukseen. Jos olet luopumassa itsellesi turhista tavaroista tai huonekaluista, pyri löytämään niille uusi omistaja tai selvitä voitko kierrättää tavarat jotenkin. Jos kierrätys ei ole mahdollista, hävitä tavarat asianmukaisesti.

25. Älä käytä luontoa kaatopaikkana. Jos tarpeettomille tavaroillesi ei ole muuta osoitetta kuin kaatopaikka, toimita ne sinne.

26. Valitse tavaran sijaan itsellesi ja lahjaksi aineettomia asioita. Opettele löytämään elämästä nautittavia asioita, jotka eivät edellytä erityisiä tavaroita.

27. Kun tarvitset jotakin tavaraa, mieti voisitko ostamisen sijaan vuokrata tai lainata sen jostakin. Voisiko joitakin tavaroita hankkia useamman ihmisen kanssa yhteisesti käytettäväksi? Mitä jos perustaisitte ystäväporukan kanssa vaihtopiirin?

28. Vähennä auton käyttöä jos suinkin voit. Käytä pidemmille matkoille joukkoliikennettä jos mahdollista. Ota lyhyemmillä matkoilla käyttöön vaikka polkupyörä, potkupyörä, rullaluistimet, rullalauta tai omat jalat. Saat samalla raikasta ilmaa, paremman kunnon ja hyvää mieltä.

29. Lämmitätkö, valaisetko ja kalustatko turhia asuinneliöitä? Mitä enemmän tilaa, sitä helpommin tulee hankituksi myös enemmän tavaraa, jota et pienemmässä tilassa edes kaipaisi. Mieti millainen asumisväljyys olisi riittävä.

30. Pidä huolta yhteydestäsi luontoon, niin sinun on helpompi toimia oikein. Ilman luontoa ei ole meitä ihmisiäkään. Luontoon voi tutustua monella tasolla. Jo omalla kotipihalla voi päästä sisälle luonnon ihmeisiin, kun vaan pysähtyy ja katsoo ympärilleen.

31. Mieti voisitko jättää mökkisi tai talosi pihaan mahdollisimman luonnontilaisia alueita. Luonnontilainen = luonnolle tilaa. Järjestykseen raivattu ja siivottu piha laajoine aukeine nurmikkoalueineen tekee ympäristön eläimille turvattomaksi liikkua. Puut, pusikot, ryteiköt ja heinikot tarjoavat eläimille suojaa. Ihmisasutuksen leviäminen yhä laajemmille alueille vie elintilaa erilaisilta kasvi- ja eliölajeilta.

32. Liittymällä paikalliseen luonnonsuojeluyhdistykseen saat tietoa lähiympäristösi luontokohteista ja mahdollisuuden olla vaikuttamassa paikallisiin ympäristöön liittyviin hankkeisiin. Voit lähteä mukaan toimintaan tai tukea rivijäsenenä tärkeää työtä yhteisen luontomme hyväksi.

33. Hengitä rauhassa äläkä ota syyllisyyttä tai vaivu epätoivoon. Sinun ei tarvitse yrittää pelastaa maailmaa yksin. Jokainen meistä voi tehdä jotakin, joka päivä. Pienistä puroista kasvaa suuri virta. Sen ei tarvitse olla vaikeaa. Voimme oppia parempia tapoja huolehtia ympäristöstämme yksi kerrallaan. Kun olemme onnistuneet korvaamaan yhden vanhan tapamme uudella, ympäristöystävällisemmällä tavalla toimia, seuraavan tavan omaksuminen onkin jo helpompaa. Ihminen on oppivainen eläin. Yksi kerrallaan uusista asioista tuleekin tuttuja ja tavallisia.

Onko sinulla yksinkertaisia vinkkejä ympäristöystävällisempään elämään? Tiedätkö enemmän vinkkien aiheista? Otan mielelläni vastaan lisätietoa ja korjauksia, jos tekstissäni on asiavirheitä.

25 kommenttia artikkelissa “33 yksinkertaista vinkkiä ympäristöystävällisempään elämään

  1. Kiitos kattavasta ja innostavasta listasta! Ja kiitos yleensäkin mainiosta blogista. Aiheesi liippaavat yleensä hyvin läheltä, ja kirjoitat tärkeistä asioista kiinnostavasti.

  2. Olipas sen verran kattava lista, että voisin oikeastaan lopettaa oman blogini pitämisen 😉 Koska olet jo sanonut kaiken olennaisen 🙂 Olen samaa mieltä lähes kaikesta, seuraavaksi jääkin sitten noiden juttujen priorisointi.

    • Kiitos kommentistasi! No et kyllä voisi lopettaa blogisi pitämistä, hassu. 😀 Sitä paitsi, minkä asian edistämiseksi on koskaan riittänyt, että joku on kertonut/kirjoittanut asiasta yhden kerran? Keskustelua, kirjoituksia ja puhetta kaikenlaisista asioista tarvitaan. Jokaisella meistä on antaa asioille oma näkökulmamme. Esim. minimalismi on pohjimmiltaan hyvin yksinkertainen asia, mutta silti seuraan monia blogeja aiheesta. Ihmisten näkökulmat ja elämänkokemukset saavat asiat näyttämään moniulotteisemmilta.

      Priorisoinnista sen verran, että itse ehdottaisin aloittamaan siitä, mihin koet eniten motivaatiota. Mikä tuntuu itsellesi tärkeimmältä ja tarpeeksi helpolta toteuttaa? Aina pääsee eteenpäin kun ensin aloittaa jostakin.

  3. Hyvä lista. Melko usein noudatan noita. Paitsi, olen huono ostamaan kirpparilta vaatteita. Tosin ostan vaatteita harvoin, ja pidän ne usein niin, että menevät sitten lumpuiksi, ei niistä ole muuten kierrätettäväksi. Muuta sitten kyllä kiertää kirpparin kautta.
    Voisiko tuohon listaan lisätä vielä: ”syö kasvisvoittoisesti”? Tosin täällä Suomessa se saattaa tarkoittaa tuontikasviksia talvella. Mutta käsittääkseni lihantuotannossakin eri lajeilla on erilainen ympäristövaikutus.

    • Kiitos kommentistasi! Vaatteiden osto kirpparilta ei suju oikein minultakaan. Käytetyn tavaran ostaminen ei ole lempipuuhaani muutenkaan, koska siinä näkee miten huonosti ihmiset pitävät huolta tavaroistaan. Itse olen hyvin tarkka tavaroistani ja niiden hoidosta ja säilyttämisestä. Huuto.netin kaltaiset paikat eivät nappaa juuri tämän vuoksi. Kirppareilla taas tavara tuntuu meillä päin olevan järjestään huonokuntoista tai huonolaatuista.

      Hyvä huomio, listaan olisi voinut lisätä myös ”syö kasvisvoittoisesti”. Jos vain olisin keksinyt lausua asian juuri noin. Mietin sitä kirjoittaessa aikani, mutta jätin ottamatta sen tarkemmin kantaa ruoka-asioihin kuin mitä tulin maininneeksi.

  4. Kiitos tunnustuksesta! Listasi on mainio ja kattava, enkä keksi nyt mitään lisättävää. Minusta on hyvä tuoda tätä minimalismi-ekologisuus -yhteyttä esiin. Nehän kulkevat usein käsi kädessä, vaikka ensimmäinen mielikuva minimalismista saattaa olla jotenkin elitistinen ja luonnosta eriytynyt. Joillekin se varmaan merkitseekin sitä, mutta itse tykkään ajatella harjoittavani ekominimalismia. 🙂

    • Ole hyvä! Ja kiitos kommentistasi. Minulle minimalismi on hyvin pitkälti ekologisuutta, koska luonto on aina ollut minulle tärkeä osa elämää. Minimalismi on mitä parhain keino toimia ympäristön hyväksi. Minulle on paljon helpompi jättää ostamatta kaikki se mikä ei ole välttämätöntä, kuin kantaa huonoa omatuntoa tai yrittää kaiken aikaa ottaa selvää kaikenlaisista tavaroista ja niiden ympäristökuormasta tai valmistuksen eettisyydestä. Ostamattomuus on minulle kaikkein helpoin tie. Tästä kävimmekin keskustelua blogissasi. Minimalismi-ekologisuus -yhteys on itselleni niin itsestään selvä, etten ollut tullut ajatelleeksikaan, että eihän sitä yleisellä tasolla niin välttämättä nähdä.

      Ekominimalismi. Sinäpä sen sanoit! 🙂 Kiitos vielä inspiroivista kirjoituksistasi!

  5. Hyvä ja kattava lista! Ja olipas mukava huomata, että omassa elämässä toteutuu jo suurin osa noista kohdista. En silti pidä itseäni minään pyhimyksenä, aina löytyisi parannettavaa ja välillä tulee repsahduksia 🙂 Ja välillä taas alkaa ahdistaa ihan todella se, että vaikka kuinka itse tekisi kaikkensa, niin suurin osa lähiympäristöstä viettää armotonta kulutusjuhlaa. En oikein ole sellainen ihminen, että haluaisin alkaa käännyttämään muita tai tuputtamaan omaa elämäntapaani, joten yritän toivoa että jotenkin oman esimerkkini kautta edes joku alkaisi kyseenalaistaa tätä nykyistä menoa.

    • Kiitos kommentistasi! Suurin osa kohdista toteutuu meilläkin, mutta kuten kirjoitit, aina löytyisi parannettavaa ja repsahduksia sattuu. Se lienee aika inhimillistä.

      Lähiympäristön kulutusjuhlaa voi tosiaan olla vaikea katsoa. Itselläni on hyvin suppea lähiympäristö, ja heistä kukaan ei vietä kulutusjuhlaa. Osa olosuhteiden pakosta, osa muuten vain. Siksi voin välillä olla omassa kuplassani ja kuvitella, että kulutusjuhla olisi jotenkin menneen talven lumia. Vielä kun vietän paljon aikaani teidän kanssani samanhenkisten lukijoiden kommentteja lukien ja niihin vastaillen, sekä samanhenkisiä blogeja lukien, voi välillä unohtua, että tuolla jossakin kulutusjuhla on olemassa ja voi hyvin. Vaikkei se minun elämässäni näykään.

      Oman elämäntavan tuputtaminen kääntyy luullakseni usein itseään vastaan. Olen omasta kuplastani huolimatta sitä mieltä, että kulutuskriittisyys on jatkuvassa kasvussa. Yhä useampi ihminen vähentää kulutustaan. Esimerkkejä erilaisesta tavasta elää alkaa siis olla pikkuhiljaa enemmän jokaisen ulottuvilla. Ehkä niistä jokunen ihminen löytää itselleen jonkin oivalluksen muuttaa elämänsä ja kulutuksensa suuntaa.

      • Kulutuksen vähentäminen on todella hienoa mielestäni. Mutta kääntöpuoli tässäkin asiassa on. Työttömiä tulee lisää kun ihmiset eivät osta. Moni menettää siis työpaikkansa. Ja se on yhteiskunnan kannalta todella huono asia. Terveydenhuollossa, julkisissa palveluissa, koulutuksessa joudutaan säästämään, kun verorahat vähenevät, kuten on jo tehtykin uutisten perusteella. Kouluruuan taso heikentynyt, resurssit vähentyneet, todella huono juttu (vaika itselläni ei lapsia olekaan). Vakavia seurauksia siis ostamisen vähentämisellä kaikkien kannalta. Kaikki eivät voi elää vähällä kulutuksella yhteiskunta romahtaa sen seurauksena, ihmiset kaduille, sairaudet leviää, nälkäkuolemia. Paluu keskiajalle siis luvassa. Hyvä siis että toiset tuhlailevat ja elävät kulutusjuhlaa niin pysyy yhteiskunta kasassa ja saadaan verorahoja. Luonnon takia ostamisen vähentäminen on loistavaa. Kuten lehdistä saa lukea niin planeettamme ei enää kestä tätä liiallista kuluttamista eli planeettamme tuhoutuu tai oikeastaan se on jo alkanut ja pysäyttäminen on jo myöhäistä. Pohjoisnapa sulanut jo hälyttävästi ja sille ei voi enää mitään on jo myöhäistä. Siis kun jäätikkö sulaa niin maapallo peittyy veden alle. Hukumme. Kaksipiippuinen asia siis tuo kulutuksen vähentäminen.

        • Kiitos kommentistasi! On järjetöntä, että turhan, huonosti valmistetun tavaran tuottaminen ja kestämättömän halparoinan ostaminen, ovat nykyisen talousjärjestelmän puitteissa kannattavaa toimintaa. Kun tiedetään, että resurssit ovat rajalliset, pitäisi olla käytössä talousjärjestelmä, joka ottaa tämän huomioon. Loputtoman taloudellisen kasvun tavoittelu on älytöntä. Ehkä tämänkaltainen talousjärjestelmä on tuomittu romahtamaan? En siis aio ottaa murheekseni mitä turhan tavaran ostamattomuuteni mahdollisesti aiheuttaa. Ja mitä tulee työpaikkojen menetyksiin, jos ihmiset eivät halua ostaa jonkin yrityksen tuotteita, niin ei kai työpaikkoja pidä väkisin pitää pystyssä? Ei voi olla niin, että ihmisten pitäminen työllistettynä olisi etusijalla, jos heidän työpanostaan ei tarvita.

          Minunkin on ostettava kaikenlaista, mutta turhan jätän ostamatta. Valitettavasti nykyään suuri osa myytävistä tavaroista on niin huonoja, etten halua niistä maksaa. Kunnollisen, kestävän tuotteen löytäminen on vaikeaa. Varsinkin jos vielä edellyttää, että tuote on tehty eettiset ja ekologiset seikat huomioon ottaen.

          Jos ihmiskunnan tulevaisuus kiinnostaa (vähänkään pidemmällä mittakaavalla kuin oma napa), niin luonto olisi otettava huomattavasti nykyistä paremmin huomioon. Kuten kommentissasi maalailit, niin ympäristöongelmien rinnalla turhan krääsän valmistajien työttömyys on pikkuseikka – vaikka yksilökohtaisesti tragedia onkin.

  6. Minustakin kulutuskriittisyys on selvästi kasvussa, vaikka omaan tuttavapiiriini kuuluu myös melkoisia ostostelijoita ja olen seurannut joitain muotiblogejakin. Kuitenkin yhä useammalta kuulee, että harkitaan lahjatonta joulua (ainakin aikuisten kesken), häälahjalistoille on vaikea keksiä toiveita (sit pyydetään rahaa erilaisiin tarkoituksiin) ja lahjoiksi muutenkin halutaan jotain aineetonta tai syötävää tmv. helposti pois kulutettavaa. Olen iloinen tällaisesta kehityksestä! Silti, kuitenkin uskomattoman monelle kelpaa tavara, jos ilmaiseksi tai halvalla saa jne. No, itsekkäästi ajateltuna se tietysti hyödyttää tavaranraivaajia, kuten minua, kun löytyy ihmisiä, jotka haluavat minulle tarpeettomia tavaroita 😛

    • Kiitos kommentistasi! Minäkin olen iloinen tuollaisesta kehityksestä, josta kirjoitit. Ehkä tavaran suhteen jonkinlainen kylläisyyspiste on yhä useammalla ylittymässä tai jo ylittynyt. Niin, ja sitten ovat ne ihmiset, jotka toimivat imureina toisten turhille tavaroille. Joskus olen miettinyt, että mikä kaikki mahtaisi jollekin kelvata, kun ilmaiseksi saisi.

    • Luonnontilainen piha on oikeastaan välttämätön luonnon ja koko maapallon olemassaololle. Ihmisten puuttuminen luontoon tuhoaa sen ja lopulta koko maapallon näin olen jostain lukenut. Eli lopulta koko planeetta tuhoutuu. Ihminen ei saisi missään nimessä mennä sorkkimaan pihojansa eikä muutakaan. Tuhoavat koko ekosysteemin. Lopulta eläimet kuolevat sukupuutton ja sen myötä ihmiset kun ruokaa ei ole. Pieni siistiminen on eri asia ja ihan hyvästä. Nämä nykyiset ohjelmat joissa mukamas ammattilaiset laittavat asiakkaan pihan kokonaan uusiksi ovat todella kauhistuttavia, pahaa tekee katsoa. Ihmisellä ei ole mitään oikeutta tuhota luontoa sillä tavalla. Siitä se planeetan tuhoutuminen lähtee. Tekonurmikko esimerkiksi on vihonviimeinen aidon luonnon kannalta, se vie ravinteet ja kaiken elämisen mahdollisuuden oikealta luonnolta.
      Luonnontila on myös esteettisesti kaunein mielestäni, ihmisten liikaa sorkkimat persoonattoman ja tylsän näköisiä.

  7. Kulutusjuhla vaikuttaa kyllä kaikkeen ja ihan jokaiseen ihmiseen, myös sinuun. Elämme yhteiskunnassa jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, kukaan ei ole saari. Ostaminen tuo verorahoja joita käytetään yhteisesti. Esimerkiksi peruskoulun on käynyt jokainen jos ei muuta ja verorahoillahan sekin kustannetaan. Korkeakoulut jopa maassamme ilmaisia, opintotuen olet varmaan sinäkin käyttänyt hyödyksesi ja verorahoillahan sekin on saatu. Ostaminen on siis välttämätöntä. Monen työpaikka siis riippuu epäsuorasti ostamisesta vaikka itse ei kaupan alalla suoranaisesti työskentelisikään. Oikeastaan yhteiskunta perustuu rahaan ja kaupankäyntiin. Näin: Tavara valmistetaan tehtaassa. Tehdastyöntekijä saa siis töitä. He vievät lapsensa hoitoon, hoitajat työllistyvät. Työttöminä pitäisivät lapsensa kotona. Jos syövät lounaan työpaikalla niin kokki saa töitä. Tarvitaan palkanlaskijoita kun on paljon työntekijöitä. Jos väkeä vähennetään niin myös palkanlaskijoita. Kun työntekijöitä vähennetään radikaalisti myös pomot saavat potkuja kun heitä ei työntekijöiden vähetessä tarvita niin paljoa. Palkallaan ihmiset ostavat kaikenlaista, työllistävät kampaajaa, hierojaa, harrastavat, syövät ravintoloissa, jos jäävät työttömiksi niin ostaminen luonnollisesti vähenee ja taas lisää työttömiä. Ostaa vain täytyy jotta yhteiskunta toimii eikä romahda. Joten eräänlaista pummimista ja loisimista myös ostamattomuus, jos kuitenkin nauttii yhteiskunnan tarjoamista palveluista ja eduista. Ja on hyvä että ihmisillä on työtä ja tekemistä jo hyvinvoinnin kannalta ja mielenterveyden. Työttömänä ei ole paljoa rahaa tehdä mitään, joten elämän mielekkyys katoaa, lähes kaikki kuitenkin maksaa. Kaikki eivät todellakaan siis voi lopettaa ostamista. Ostamisella on siis myös todella paljon hyviäkin puolia.

    • Nykyinen yhteiskuntarakenne vaatii ostamista, mutta yhteiskunnat muuttuvat ja ovat pärjänneet aiemminkin ilman jatkuvaa kulutustavaravirtaa. Tarpeeksi yleistyttyään ostamattomuus kun synnyttää omia markkinoitaan ja avaa siten töitä uusille yrittäjille: suutareille, ompelijoille yms. Mikäli yhä useampi haluaa kymmenien uusien kenkien sijaan yhdet laadukkaat jotka kestävät, tarvitaan niille paitsi osaavia tekijöitä liukuhihnaompelijoiden sijaan myös ihmisiä jotka pystyvät pitkittämään niiden elinkaarta korjaamalla niitä. Mikäli yhä useampi haluaa uuden mekon sijaan modistuttaa vanhansa, löytyy töitä nykyistä useammalle ompelijalle. Kaikki kun eivät kuitenkaan siirry tekemään näitä itse metsämökkiinsä, vaan valtaosa jatkaa kuitenkin normaaleissa päivätöissään ja haluaa käyttää vapaa-aikaansa muuhunkin kuin sen opettelemiseen miten kaiken voisi tehdä ekologisesti alusta pitäen itse. Suomessa veroja maksetaan myös työstä, eli verovaroja kertyy myös palvelujen ostamisesta.

      Nykyisin yksi työttömyyttä lisäävä seikka on toiminnan jatkuva tehostaminen: uudet teollisuusrobotit, työvaiheiden karsiminen yms. vaikuttavat koko ajan siihen, että yhä enemmän tuotteita saadaan tehtyä yhä vähemmillä henkilötyötunneilla. Niinpä yhä suurempi tavarankulutus ei automaattisesti takaa yhä lisää töitä.

    • Kiitos kommentistasi! Olet oikeassa. Olin aikeissa kirjoittaa siitä tuohon juttuun, mutta jutun kirjoittamisen aikoihin oli meneillään kiihkeä ruokavaliokeskustelu, johon en halunnut sanoa juuta enkä jaata. Ruokavalio on hyvin henkilökohtainen asia, enkä pidä siitä, että ruokavaliokeskustelut välillä kuulostavat kiihkouskovaisten väittelyltä. Nyt kun mietin asiaa, niin olisi tuo ehdottomasti pitänyt listalla olla. Päivittänen juttua piakkoin.

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s