Montako tavaraa ihminen tarvitsee? – Osa I

Tavaraa yhä uudelleen ja uudelleen vähentäessäni, olen miettinyt montako tavaraa ihminen oikeastaan tarvitsee.

Törmäsin netissä Ylen juttuun vuodelta 2010, joka kertoi, että asiaan on olemassa ainakin yhdenlainen vastaus. Kuluttajatutkimuskeskus on nimittäin laskenut minkä verran tavaraa ihminen vähintään tarvitsee. Heidän tutkimuksensa tavoitteena oli selvittää, millainen on kohtuullisen minimin mukainen kulutustaso, jolla ihminen tulee toimeen ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Toisin sanoen mitä tavaroita ja palveluja tarvitaan, miten paljon ja minkä laatuisia ne ovat ja mitä maksavat. He laskivat myös kohtuullisen minimin viitebudjetit erilaisille kotitalouksille.

Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisu tutkimuksesta löytyy täältä, ja se on varsin kiinnostavaa luettavaa. Tutkimuksen laatimisprosessissa pyrittiin saamaan mahdollisimman monen ääni kuuluviin määritettäessä, mikä kaikki on välttämätöntä elämiselle ja yhteiskunnassa toimimiselle. Tutkijaryhmän lisäksi prosessiin osallistui 49 kuluttajaa, jotka edustivat erilaisia kotitalouksia, elämäntilanteita ja maan eri alueita.

Yksi tutkimusraportin kiintoisimmista osista on luettelo tavaroista (sivulta 75 alkaen), jotka tutkijaryhmä näkee erilaisille kotitalouksille kohtuullisena miniminä. On mielenkiintoista suhteuttaa luettelon tavaramäärää tavaroihin jotka itse omistaa, ja toisaalta siihen määrään tavaraa, mitä pitäisi riittävänä, vaikka itsellä tällä hetkellä enemmän onkin.

Luetteloa selatessani huomaan heti alkuun, että kohtuulliseen minimiin laskettiin ainakin vielä vuonna 2010 sanomalehti. Me emme ole kokeneet tarvitsevamme sanomalehteä, eikä sitä ole meille koskaan tullut. Minä kokeilin elämää sanomalehden kanssa noin parin kuukauden ajan, 15 vuotta sitten. Kelloradiokin kuului tuohon aikakauteen, nykyään löytyy herätyskello. Tulostinta meillä ei enää ole, eikä löydy kahvinkeitintäkään. Sen sijaan vedenkeitin on, ja astianpesukonekin, vaikkei näistä kumpaakaan pariskunnalle tarpeelliseksi lasketakaan.

Tavaroiden määrä luettelon alkupuolella vastaa melko hyvin kaappiemme sisältöä. Olen samaa mieltä esitetyistä tavaran määristä. Kunnes tullaan osastoon ’kodin tekstiilit ja matot’. Ymmärrän, että kaipaan askeettisempaa kotia kuin suurin osa ihmisistä. Silti en ymmärrä, miksi pariskunta tarvitsisi neljä päiväpeitettä – tai kaksi parisängyn päiväpeitettä. Miksi niitä pitäisi olla kaksi?

Meinasin kysyä, että miksi edes yksi, kunnes keksin mikä meillä on toisin kuin monessa kodissa. Meillä on makuuhuoneen ovi aina kiinni, koska en halua sänkyä täyteen kissankarvoja. Meillä on päiväpeitetarkoitukseen yksi tuplaleveä pussilakana, jonka hankimme aikoinaan kun asuntomme oli myynnissä, ja piti saada aikaan siisti vaikutelma. Ostosyy ehkä kertoo, ettei meillä juurikaan käytetä päiväpeitettä. Silloin kenties käytettäisiin, jos makuuhuoneen ovi olisi yleensä auki.

Kodin tekstiilimäärien ihmettelyni jatkuu kautta linjan. Luettelon ”kohtuullinen minimi” kuulostaa minusta paljolta. Ymmärrän tekstiilimäärät, jos ajatuksena olisi pestä pyykkiä vain taloyhtiön pesutuvan suuressa pesukoneessa, eikä omaa pesukonetta olisi käytössä. Muuten en käsitä miksi kaksi ihmistä tarvitsisi kymmenen alus- ja pussilakanaa. Meillä on kolme tuplaleveää aluslakanaa (vastaavat siis kuutta luettelon laskutavalla), ja jos yksi niistä hajoaisi, en lähtisi ostamaan uutta tilalle. Pyyhkeiden määrä on myös suuri siihen nähden mikä meillä riittäisi.

Hetkinen, yhtäkkiä pariskunta tarvitseekin kaksi jatkettavaa lastensänkyä… Onkohan tässä takana ajatus yökyläilevistä lapsenlapsista, vai onko luettelossa virhe? Jos asialle oli tekstissä selitys, niin se meni ohi silmieni. Ajatus selittäisi paremmin tekstiilien suurelta tuntuneita määriä. Toisaalta, jos seuraan alle 45-vuotiaan saraketta, ja kerron tekstiilimääriä kahdella, niin nekin tuntuvat useimmiten paljolta.

Vaateluetteloa selatessani huomaan, että ”kohtuullisen minimin” nainen pukeutuu aivan eri tavalla kuin minä. Ei minulta löydy noin monenlaisia vaatteita. Arkivaatetukseni perusta on trikoo, joko lyhythihainen paita tai pitkähihainen paita. Jalkaan joko farkut, ulkoiluhousut tai kotona trikoota. Kesällä hame tai pellavahousut. Siinäpä se.

Mielenkiintoni luetteloon lopahti jotakuinkin vaatteiden kohdalla, tai viimeistään nenäliinoja laskettaessa. Havahduin luetteloa tutkiessani jälleen siihen, että koen pienemmän tavaramäärän riittäväksi kuin useimmat. Se pääsee minulta aina välillä unohtumaan. Tavaran riittävä määrä – ja tavaran laatu – riippuu myös kunkin tavasta elää. Minun elämäntapani ei kaipaa esimerkiksi kahta sankoa (ei edes yhtä) tai talouspaperia, meikkejä tai kahdeksaa sukkahousuparia. Teemme erilaisia valintoja, ja jollekin olennaisesti arkeen kuuluva tavara on toiselle kokonaan tarpeeton.

Kohtuullinen minimi. Minimimäärä tavaraa, millä tulee toimeen ilman, että elämä menee hankalaksi, tai jää yhteiskunnan ulkopuolelle. Oli mielenkiintoista nähdä, mihin se tutkimusryhmän ja 49 kuluttajan mielestä asettuu. Siitä olen samaa mieltä, että määritelty tavaramäärä on riittävä. Ainakaan mieleeni ei listaa lukiessa tullut mitään oleellista, jota listalle lisäisin. Tavaroiden yhteismäärää en tullut laskeneeksi, tuskin se on tarpeenkaan. Joka tapauksessa tavaroita oli vähemmän kuin kodeissa nykyään yleisesti on.

Viivyn aiheen parissa vielä seuraavassa tekstissäni. Silloin pohdin tutkimuksessa laskettuja viitebudjetteja.

16 kommenttia artikkelissa “Montako tavaraa ihminen tarvitsee? – Osa I

  1. Aika hyvin osui siihen minimiin. No, televisiota,vedenkeitintä eikä mikroa ole. Myös useita muita tavaroita olen kokenut tarpeettomaksi. Toisaalta kattiloita ja vuokia oli enemmän kuin tuossa listassa, mutta ei monta enemmän. Joitakin astioita taas vähemmän, mutta tavaroiden kokonaismäärä on suurin piirtein sama.Liinavaatteita on vähemmän. Minullakin on vain yksi päiväpeite, mutta pari torkkupeittoa lisäksi. Ovat tarpeen kylmässä talossa.

    Tuo on tietysti minimi, ja siitä puuttuu ainakin itselleni tuikitärkeät harrastusvälineet (muut kuin liikunta). Prioriteetit menevät vähän niin päin, että jos on jotain, joka tuottaa iloa, hankin siihen tarvittavaa välineistöä, mutta jätän sitten vastaavasti jotain normaaliksi koettua hankkimatta, koska en tarvitse koe tarvitsevani kýseistä tavaraa.

    • Kiitos kommentistasi! Meillä ne kattilat ja vuoat taas osuivat hyvinkin kohdalleen. Pienempiä keittiötarvikkeita on vähennettäväksikin, äsken juuri ruokaa laittaessani tuskailin ei niin kovin toimivan kuorimen kanssa. Miksi sitäkin on tullut säästettyä, vaikka niitä on toinen, toimivampikin olemassa? Ei meillä kumppanini kanssa ole tarvetta mihinkään kilpakuorintaan ainakaan toistaiseksi ollut… Ajattelin perehtyä vielä paremman ajan kanssa listaan ja miettiä sen pohjalta tarkemmin, mitä nykyisestä voisi vielä huoletta vähentää.

      Se on totta, että koska kyseessä on minimi, siihen ei ole juurikaan otettu huomioon erilaisia harrastuksia ja niihin tarvittavia välineitä. Itse olen taipuvainen ajattelemaan kuten sinäkin, että jonkin ns. normitavaran voisi jättää omistamattakin, ellei se ole ihan välttämätön, ja sen sijaan omistaa jotakin mikä on itselle todella tärkeää vaikka harrastuksissa.

  2. Olipas mielenkiintoinen lista. Itse artikkelia en nyt lukenut, mutta ehkä palaan siihen paremmalla ajalla. Aika hurjalta tavaramäärältä tuo kuulostaa, varsinkin kun suurimmalla osalla on todellisuudessa vielä moninkertainen määrä tavaraa siihen verrattuna.

    Olisikohan niiden pariskunnan lakanoiden kohdalla taulukkoon tullut virhe? Tuntui aika hassulta, että pariskunta tarvitsisi yhtä paljon lakanoita kuin kaksilapsinen perhe. Meilläkin on kahden lapsen perheessä lakanoita alle tuon minimimäärän (ilmeisesti kaikille perheenjäsenille on laskettu kahdet lakanat plus kahdet vieraslakanat), koska meillä ei ole tilaa majoittaa yövieraita, eikä sen takia vieraslakanoitakaan. Ja kahdelle päiväpeitolle en kyllä keksisi mitään käyttöä…

    Meidän perheessä näytetään melkein joka kohdassa elävän minimissä tai alle sen. Tosin vaikkapa astioita meillä on enemmän, koska lasten synttäreille tulee aina paljon vieraita, enkä halua ostaa kertakäyttöastioita. Toisaalta taas kattiloita ja vastaavia on paljon vähemmän, koska syön melkein pelkästään raakaravintoa (ja lapsetkin enimmäkseen siinä sivussa), eikä patoja ja kattiloita käytä yleensä kuin mies. Ja sitten tietenkin ne meidän keittiössä aivan oleelliset blenderi ja kuivuri puuttuvat, mutta suurimmalle osalle ihmisistä ne taitaisivatkin olla turhakkeita.

    • Kiitos kommentistasi! Minä luin artikkelia niin kauan kuin kärsivällisyyttä riitti, mutta kaksipalstaisen tekstin lukeminen ruudulta ei ollut mitenkään kovin miellyttävää. Harmitti, koska asia olisi kyllä todella kiinnostavaa. Yritän lukea vielä paremmalla kärsivällisyydellä myöhemmin, vaikka pienempiä pätkiä kerrallaan.

      No virhettä minäkin jäin miettimään, koska en muuten käsitä sitä lakanoiden määrää – enkä kyllä niitä lasten sänkyjäkään. Lienee aika harvinaista, että esim. isovanhempien luona olisi lapsenlapsille sängyt? Ei se ainakaan minun korvaani kuulosta kohtuulliselta minimiltä. Nyt en muista, oliko jossakin mainittu mahdollisuudesta majoittaa vieraita? Ainakaan luettelossa sohvaa ei ollut mainittu vuodesohvaksi. Mietin vain sitä lakanoiden määrää vieraitakin ajatellen.

      Ruokavaliokin tosiaan vaikuttaa keittiötarvikkeiden määriin. Raakaravinto on muuten asia, johon minun on ollut tarkoitus perehtyä kunhan kaikelta mahdolliselta perehtymiseltä saan sen vuoroon. Ei vaan huvittaisi omistaa enää yhtään uutta keittiölaitetta, se kai sitä perehtymistäkin on hidastanut. Vaikka eihän se välttämättömyys ole, laajentaa vain mahdollisuuksia aika tavalla.

  3. Tutkimusta silmäillessä satuin olemaan lapsiperheessä käymässä ja keskustelua herätti tuo tutkimus. Osa esim ruokakulut osuivat kohdilleen, vaikkakin vaatteet herättivät ihmetystä. Kaksi lasta kasvaa koko ajan, jolloin paljon saa olla uusimassa vaatteita vuosittain.

    Itseäni huvitti yksinasuvien ruokamenot. Tietysti opiskelijana saan ilmaisen ruuan koulussa ja olisi kiva, jos opiskelijoille olisi ollut oma sarakkeensa. Kukahan meistä nuorista, max 30 vuotiaista tekisi oman sarakkeensa, jotka eivät ole vielä vakituisessa työelämässä?

    • Kiitos kommentistasi! Hyvä huomio, että opiskelijan ruokamenot näyttäisivät kovin erilaisilta. Opiskeluaikoina ruokaan ei tosiaan ollut laittaa sellaisia määriä rahaa, kuin tuossa oli laskeskeltu. Muistan vielä millaisella budjetilla silloisen kumppanini kanssa selvisimme, enkä mitenkään kykene sitä ymmärtämään tämän päivän ruokamenojemme valossa. Tosin silloin oli muutenkin aika tavalla eri ajat, markoilla vielä maksettiinkin. Toisaalta näin ruoanlaitto-ongelmaisena mietin välillä kaiholla aikoja, jolloin pääsi joka arkipäivä ilmaiseen pöytään syömään. Sitä helppoutta ei ole enää saatavilla.

  4. Kiitos äärimmäisen kiinnostavasta linkistä! Tuolla tutkimuksessa sanottiin, että perheenjäsenille oli laskettu esim. kaksi lakanaa jne. per henkilö, ja vieraslakanat lisäksi. Tai en muista ihan täsmällistä määrää mutta suunnilleen noin. Joten arvelen että taulukossa on virhe.

    • Kiitos kommentistasi ja huomiosta tuon lakana-asian kanssa! Ja ole hyvä vain. Minustakin kiinnostavaa luettavaa, riittää miettimistä pidemmäksikin aikaa ihmiselle, joka pyrkii elämässään minimiin. Olisi jännä käytännön kokeilu, kun tuon listan mukaan kokoaisi tavarat yhteen paikkaan. Jos listassa olisi jotakin, mitä itsellä ei, korvaisi jollakin muulla jos kokee tarpeelliseksi. Näkisi, mitä kaikkea jää vielä listan yli…

  5. Kiitos minunkin puoleltani linkistä! Vaatetaulukko kiinnostaa erityisesti. Kiinnostavaa on nähdä, kuinka pitkä käyttöikä kullekin tuotteelle arvioidaan! En ole vielä ehtinyt laskea taulukon vaatteista määrää yhteensä, vastaako se omia arvioitani. Seitsemät erityyppiset kengät kuulostaa ihan kohtuulliselta, vaikkakin arkikenkiä olisi kai hyvä olla kahdet ja käyttää vuoropäivin.

    • Kiitos kommentistasi ja ole hyvä vain linkistä! Ja onnittelut uudesta kirjastasi! Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä mietteitä sinulla vaatelistasta herää. Noita vaatteille arvioituja käyttöikiä minäkin katselin, ja seuraavassa tekstissäni mietinkin niitä omalta kohdaltani. Hyvä kun muistutit, kenkälistaa minun pitikin tutkia vielä tarkemmin.😉

      • Kiitos onnitteluista! Nyt kun kirja on valmis ja kaupoissa, on ihanan kevyt ja onnellinen olo.

        Tämä oli mielenkiintoinen kappale: ”Viitebudjetissamme on aikuisille kaikkiaan yli 50 erilaista vaatenimikettä, naisten perusvarastossa yhteensä noin 85 vaatetta ja miesten 67 vaatetta. Lisäksi kenkiä ja laukkuja sekä muita asusteita on aikuisilla yhteensä noin 15. Vuoden vaatebudjetti on naisille 560 euroa (48 e/kk) ja miehille 482 euroa (40 e/kk). ”
        Kun luin vanhoja pukeutumisoppaita, niistä monessa oli listoja siitä mitä välttämättömiä vaatteita nainen tarvitsee. Kun listoihin lisää pesuvaraa, niin lukumäärät pyörivät 70 ja 100 välillä. Viitebudjetin listasta taitaa tulla paljon suurempi määrä, vaikka nykyään ei tarvita ollenkaan niin paljoa asusteita (käsineet, hatut ym) kuin ennen. Budjetti taas näyttää varsin niukalta, mutta minimibudjetista olikin kyse.

        • Varasin kirjasi kirjastosta, saa nähdä milloin pääsen siihen perehtymään.

          Minäkin kiinnitin huomioni tuohon kappaleeseen. Itse en ole miettinyt minkä verran kulutan vaatteisiin rahaa vuositasolla, joten on vaikea ottaa kantaa minkä verran 560 euroa vuodessa on. Aion ensi vuonna listata kaikki ostokseni, jotka eivät kuulu ns. päivittäistavaroihin. Saisin selvemmän käsityksen asioista.

          Vanhat pukeutumisoppaat kuulostavat kiinnostavilta. Tosiaan, nykyään asusteiden käyttö on menneitä aikoja vähäisempää. Miksiköhän nykyään suurempi määrä vaatteita nähdään tarpeelliseksi? Osasyynä varmasti kulutuksen muuttuminen elämäntavaksi. Kenties vaatteiden halvempi hinta tulotasoon nähden? Vaatteiden teettämisen vähentyminen, jotta saataisiin aivan täydellisesti itselle ja omiin tarkoituksiin sopivia vaatteita?

  6. Kiitos linkistä, minulla on runsas mutta vähenemässä oleva roinan määrä listattuna ja edelleenkin monessa kohtaa ylitämme minimin. Vertaillessa omiin listoihin tulee esiin ne omat poikkeamat, joista voi vielä vähentää. Kiitos listauksesta, joka tuo taas intoa vähentää. Sitä käyn tontiltasi etsimässä.

    Monessa asiassa elämme minimin mukaisesti: meillä ruokaan alle 800 euroa riittää nelihenkiselle perheelle ja asuminenkin menee minimiin. Vaatebujettien osalta ylitämme minimin aika reilusti. Voisihan sitä kokeillä tuolla budjetilla elämistä. Kasvavien lasten osalta siivottu vinttikomero on muuten todella iso helpotus. Veljeltä pieneksi jääneet vaatteet ja kengät on kokojärjestyksessä laatikoissa odottamassa seuraavaa. Siivoomalla varaston varmistaa, että säilötyt vaatteet tulevat käyttöön. Tämä ja kavereilta kierrätetyt vaatteet ovat meillä oikeastaan ainoa tapa säästää lasten vaatehankinnoissa. Lapsien syksyn ja talven vaatehankinnat olivat noin 600 euroa ja keväällä on todennäköisesti mennyt lähes vastaava summa.

    Monella aikuisella on varavuoteet vieraiden varalle. Tarkoitettiinkohan listassa sitä? Meillä isovanhemmilla on lapsille vierashuoneet vuoteineen.

    • Kiitos kommentistasi, mukavaa että jälleen poikkesit tontillani.🙂 Minä en ole listannut mitä omistamme, mutta olen sitä kyllä harkinnut. Asiat näyttävät paperilla erilaisilta kuin kaappeihin katsomalla. Listaaminen tulisi olemaan suuri urakka, ja olenkin ajatellut ensin vähentää tavaraa, jotta olisi vähemmän listattavaa.😉 Pohdin ääneen kumppanilleni, että olisi kiinnostavaa konkreettisesti pinota listan mukainen määrä tavaraa, ja katsoa mitä kaikkea ja miten paljon jää yli. Yllätyksekseni hän kiinnostui ajatuksesta. Kenties kokeilemme siis tällaista lähestymistapaa asiaan, kun siihen löytyy sopiva aika.

      Kirjoitan seuraavassa jutussa mm. ruokamenoistamme. Nelihenkiselle perheelle alle 800 euroa kuulostaa siltä, että me todellakin voisimme tehdä ruokamenoillemme jotakin. Tuolla kohtuullisen minimin budjetilla elämistä voisi todella kokeilla käytännössä. Voisi oppia taas jotakin uutta kulutustottumuksistaan.

      Kasvavien lasten joskus myöhemmin käyttöön tulevien vaatteiden säilöminen tosiaan tarvitsee oman tilansa. Järjestystä tosiaan kaivataan, jotta vaatteet myös muistaa ottaa käyttöön kun sen aika on.

      Niin, en tiedä mitä listassa lopulta tarkoitettiin. Kun mietin omia tuttaviani, niin vieraiden varalle on joko vuodesohva tai varapatjat (jos näitäkään), muttei kenelläkään ihan sänkyjä. Minun näkökulmastani katsoen siis en tullut edes ajatelleeksi, että ihmisillä yleisesti olisi vieraita varten sängyt tai erityisiä vierashuoneita.

  7. Olen jo pari vuotta vähentänyt jatkuvasti tavaran määrää ja tullut jälkeenpäin usein ihmetelleeksi, kuinka zombiena sitä ennen osti täysin järkevää kulutustavaraa – mutta vailla minkäänlaista todellista tarvetta. Esimerkiksi juuri petivaatteita. Kuin oston henkilökohtaisen järjettömyyden kumoaisi se, että kyseessä on itsessään hyödyllinen käyttöesine.

    Kahden hengen taloudessamme emme myöskään tarvitse esimerkiksi kolmea-neljää useampaa kylpypyyhettä. Joskus harvoin Ikeassa tai KodinYkkösessä käydessä tuleekin helposti sellainen vaikutelma, kuin ihmiset ympärillä näyttäisivät ostavan väkisin edes jotain, ”kun nyt täällä ollaan ja halvalla saa” -asenteella. Ja kun kyseessä tosiaan ovat ns. järkevät kodin hyödykkeet, ei ostopäätöstä kenties kyseenalaisteta senkään vertaa.

    Tosiasiassa uskomattoman vähällä pärjää. Esimerkiksi vanhempieni luona saunoessani käytän pyyhkeenä aina sellaista nenäliinan kokoista kasvopyyhettä, sillä mielestäni olisi absurdia, järjetöntä ja suoranaista tuhlausta ottaa käyttöön iso pyyhe vain yhden käytön ajaksi!🙂

    • Kiitos kommentistasi! Kirjoitit aivan kuin minun menneisyydestäni. Sitä luuli ostavansa vain tarpeeseen, kun osti juuri sitä järkevää kulutustavaraa. Viis siitä, että sitä oli jo ennestään tarpeeksi tai liikaa.

      Halpa hinta voi sumentaa käsityksen siitä, tarvitseeko jotakin vai ei. Kai ihmisessä on sisäänrakennettuna jonkinlainen tarve varautua tuleviin aikoihin? Tai käyttää ”tilaisuudet” hyödyksi, kun kohdalle osuu? En tiedä. Samoin tietynlainen tunnelma voi sumentaa arvostelukyvyn. Sitten kotona saa ihmetellä, että mitä oikein tuli ostettua.

      Kylpypyyheasioita olen miettinyt paljon viime aikoina. Ei niitä monia tarvitse, jos pelkästään käyttöä ajattelee. Meille niitä on kertynyt, jotta joskus saisi pesukoneen täyteen. Pyyhkeistä lähtee nukkaa muihin vaatteisiin vaikka miten pitkään. Ja vajaa koneellinen pyyhkeitä jää todella märäksi, ja kestää kuivua iäisyyden. Itse kuivasin itseni joku kerta käsipyyhkeeseen, ja huomasin sen riittävän aivan hyvin. Tosin silloin en pessyt pitkiä hiuksiani.

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s