Mukavuudenhalu ja minimalismi

Olen huomannut, että usein mukavuudenhalua ja minimalismia pidetään toisilleen vastakkaisina asioina.

”Minä olen liian mukavuudenhaluinen voidakseni olla minimalisti.”

Minäkin koen olevani hyvinkin mukavuudenhaluinen. Ja juuri siksi koen minimalismin sopivan minulle kuin nenän päähän.

Mukavuudenhaluni ilmenee esimerkiksi niin, että haluan käyttää aikaani asioihin, joista nautin ja jotka ovat minulle tärkeitä. Siivous ei kuulu näihin asioihin. Haluan käyttää siivoamiseen niin vähän aikaa kuin mahdollista. Tässä minimalismi tulee apuun.

Jokainen tavara, jonka jätän hankkimatta, antaa minulle enemmän aikaa itselleni tärkeille asioille. Mitä en omista, sitä minun ei tarvitse myöskään siivota, huoltaa tai järjestää. On arkista luksusta, että silloin kun on siivottava, siihen ei tarvitse käyttää paljoa aikaa. Kun lattialla ei ole mitään ylimääräistä, pääsen siivoamaan ilman, että joutuisin siirtelemään tavaroita sivuun imurin tieltä. Pöytäpintojen ja muiden laskutasojen siivous on myös helpompaa, kun turhat koristeet ja ylimääräiset tavarat on poistettu. Tulevaisuudessa tavaraa tulee olemaan vielä vähemmän, sillä tavaran vähentäminen jatkuu edelleen.

Jokaisella kotimme tavaralla on oma, tarkka paikkansa. Mitä enemmän tavaraa vähennän, sitä helpompi tavaroita on käyttää ja palauttaa paikoilleen. Se auttaa siisteyden ylläpitämisessä valtavasti, eikä varsinaista tavaroiden paikoilleen järjestelyä tarvitse tehdä enää juurikaan. Todellista luksusta olisi omistaa niin vähän tavaroita, että kaikkiin tavaroihinsa pääsisi käsiksi ilman tikkaita.

Arki on tullut sitä mukavammaksi, mitä vähemmän tavaraa on. Säilytystiloissa on väljyyttä. Puhtaat vaatteet saa kaappiin survomatta. Vaatetangolla on väljää, vaatteita ei tarvitse tunkea ja ilma pääsee kiertämään. Vaatteet eivät ummehdu ja ala ”haista kaapille” tilan ja käytön puutteessa. Kun tekstiilejä on vähemmän, pyykkikori ei pursuile. Se ei voi pursuilla, tai kaapista loppuu päällepantava. Pyykinpesu on yksinkertaista, kun tekstiilit sopivat pesuohjeiltaan ja väreiltään yhteen. Tuntuu luksukselta ottaa puhtaita vaatteita suoraan pyykkinarulta päälle, säästyy viikkaamisen vaivalta. Joidenkin vaatteiden kohdalla tämä on arkipäivää, sillä vaatteita ei ole paljon.

Eniten toteutan mukavuudenhaluani ostamattomuudella. Ostan vain silloin, kun todella tarvitsen jotakin. Ostaminen on raskasta. Erilaisten vaihtoehtojen mietintään, hintavertailujen tekemiseen, kaupoissa kiertelyyn ja päätöksentekoon saa uppoamaan aivan liikaa aikaa. Haluan kuluttajana toimia mahdollisimman ekologisesti ja eettisesti. Tämä tarkoittaa usein sitä, että ostamisesta tulee myös vaikeaa. Sopivia vaihtoehtoja ei välttämättä ole tarjolla, tai tietoja tavaroiden tuotantoprosessista on saatavilla huonosti. Mahdollisimman ekologisen ja eettisen tuotteen ostaminen on tehty kuluttajalle hyvin hankalaksi.

Ennen kuin ostan mitään, mietin useampaan kertaan, tarvitsenko todella jotakin. Voisinko pärjätä aivan hyvin ilmankin? Onko tarpeeni niin suuri ja välttämätön, että jaksan nähdä kaiken sen vaivan, mitä tavaran hankkiminen minulta edellyttää? Jos todella tarvitsen jotakin, etsin tarvitsemaani ”vanhojen tuttujen” joukosta. Suosin muutamia hyväksi havaitsemiani yrityksiä, tuotemerkkejä ja ostopaikkoja, joiden tuotteisiin ja/tai palveluun olen ollut tyytyväinen. Näin saan tehtyä ostamisesta mahdollisimman yksinkertaista. Moni näistä yrityksistä valmistaa tuotteensa joko kokonaan tai suurelta osin Suomessa. Olen tarkka tuotteiden laadusta, ostamieni vaatteiden ja tavaroiden on oltava mahdollisimman pitkäikäisiä. Tiedän mitä haluan ja millainen tyyli sopii elämäntapoihini. Nyrkkisäännöksi on muodostunut: mitä yksinkertaisempi, sen parempi.

Monta kertaa ostamatta jättäminen on kaikkein helpoin ratkaisu. Kun ajattelee tavaran elinkaaren sitä osaa, joka limittyy minun elämäni kanssa, ei tee mieli omistaa ylimääräisiä tavaroita. Taakaksi ne vain ovat.

Voisin antaa enemmänkin esimerkkejä siitä, miten mukavuudenhaluinen ihminen hyötyy minimalismista. Kaiken turhan poistaminen elämästä tekee olemisesta mukavampaa. Ostaminen ja omistaminen ovat kuitenkin osoittautuneet itselleni eniten elämän mukavuutta vähentäviksi tekijöiksi.

Moni tuntuu kuvittelevan, että elämän yksinkertaistaminen tarkoittaa elämän vaikeuttamista, ankeuttamista ja kaikesta mukavasta kieltäytymistä. Sitä se ei todellakaan ole. Mitä järkeä sellaisessa olisi?

Minimalismi tarkoittaa minulle jokapäiväistä, arkista luksusta. Minun luksukseni ei liity upeisiin tavaroihin, vaan tarpeettomien tavaroiden puuttumiseen. Elämän yksinkertaistaminen tekee elämästä mukavampaa, helpompaa ja kevyempää. Juuri näitä asioita – mukavuutta, helppoutta ja keveyttä – mukavuudenhaluinen ihminen elämältään kai kaipaa?

18 kommenttia artikkelissa “Mukavuudenhalu ja minimalismi

  1. Hei,
    olipa hyvin ja muistuttavasti kirjoitettu. En ole ennen kommentoinut, mutta pitkään kyllä blogiasi seurannut.
    Vuoden päivät olen vähentänyt, nyt ollut seesteinen vaihe, mutta uusi kierros voi taas alkaa. Kiitos tämän muistutuksen = )

    Aika lailla olen kateellinen television piillottamisestasi, mulla aika lailla enemmän siihen vielä työtä. Vuoden sisään olen sentää saanut makuuhuoneen televisiovapaaksi. Olohuoneessa vaan möllöttää tuo 46-tuumainen rumilus. Ja kahden teinin huoneessa omat. Mutta ehkä joskus kova työ kantaa hedelmää = )

    -Miia

    • Kiitos kun kommentoit! Hienoa, että olet saanut makuuhuoneen televisiovapaaksi! Miten se on vaikuttanut elämäänne? Pidän peukkuja, että työsi tuottaa tulosta. 🙂

      Meillä television katselun vähentäminen on vaikuttanut elämään monella tavalla positiivisesti. Parisuhde voi paremmin, kun television katselun sijaan mm. luemme ääneen tai keskustelemme asioista. Ennen ei ollut aikaa… ei tietenkään, kun televisiosta tuli kaiken aikaa jotakin katsottavaa. Kiireen tuntu väheni, kun paljon aikaa vievä television katselu väheni. Havahduttavaa oli huomata, että kun television ylivalta loppui, oli aikaa katsoa toista silmiin ja keskustella. Tuntuu älyttömältä, että joskus antoi television määrätä elämän kulkua niin paljon, ettei ollut läsnä olevaa aikaa itsellemme tai toisillemme. Television katselun väheneminen, ja sen vähän katsominen tietokoneelta, on lähentänyt meitä enemmän kuin olisin koskaan uskonut. Televisiolla voi olla monenlaisia vaikutuksia, joita ei huomaa, kun televisio on kiinteä osa arkea.

  2. Juuri näin! Aloittelevana minimalistina ajattelen ihan samalla tavalla, miten elämä helpottuu ja elämä keventyy tavarapaljouden hävittämisen ja ostoskäyttäytymisen myötä. Vielä on paljon tekemistä, mutta vähennän tavaraa pikkuhiljaa, tekemällä täsmäiskuja erilaisiin kodin kohteisiin. Tämä ”uusi elämäntyyli” on tarttunut jo mieheeni sekä 10 vuotiaaseen lapseen, koko perheellä on kevyempi olo. Arki helpottuu huomattavasti lapsiperheessä kun tavarat ovat paikoillaan ja perussiisteys (niin hyvin kun se nyt voi olla 2 lapsen perheessä) on arkisinkin. Lukemani ohjeistus ”säilytä vain ne tavarat mitä rakastat tai tarvitset” aluksi kauhistutti, mutta siihen helppo arki ja minimalismi tiivistyy!

    Kiitos blogistasi! Olen tätä ahkerasti lueskellut, pidän tyylistäsi kirjoittaa ja pohtia asioita.

    • Kiitos kommentistasi ja kauniista sanoista! Hauska kuulla, että elämän yksinkertaistaminen on keventänyt perheesi elämää. Tuo ohjeistus säilyttää vain tarpeelliset tai rakkaat tavarat kuulostaa varmasti kauhealta, kun on vasta alkamassa vähentää. Tavaran vähentäminen ja yksinkertaistaminen on kuitenkin prosessi, ja itse näen niin, että tuolle prosessille kannattaa ottaa niin paljon aikaa kuin tarvitsee. Ei kannata kiirehtiä, jos luopuminen ja elämän muokkaaminen yksinkertaisemmaksi tuntuu lähes mahdottoman vaikealta. Tunneside tavaroihin voi muuttua prosessin edetessä, eikä luopuminen olekaan niin vaikeaa, kuin miltä alkuun saattaa tuntua. Sinä olet saanut perheesi mukaan ilmeisesti aika helposti. Hieno juttu!

    • Kiitos kommentistasi! Nimenomaan! Tavaraa on maailma täynnä, mutta aikaa käytettävissä vain rajallisesti. Ajan voi käyttää mukavamminkin kuin tavaran kanssa teutaroimalla.

  3. Ja parhaimmillaan kuluttamisen vähentäminen ja elämän yksinkertaistaminen voisi johtaa siihen, että työntekoa voi vähentää kun rahaa ei tarvitakaan niin paljon. Silloin vapaa-aikaa jäisi entistä enemmän – mukavuudenhalua, ehdottomasti.

    • Kiitos kommentistasi! Aivan. Elämän yksinkertaistaminen voi avata uusia ovia ja tarjota uusia ajatuksia siitä, miten elämäänsä voisi elää. Luopuminen entisestä elämäntavasta voi tarjota uusia mahdollisuuksia, joita ei kulutuselämän oravanpyörän keskellä tullut ajatelleeksikaan.

  4. Allekirjoitan täysin ja kaiken! Ja siksi haluan käydä vaatekaappiemme kimppuun aina vain uudestaan ja uudestaan; vielä on vähennettävää, vaikka kovasti on jo myllätty. Keittön pöytä on viime aikoin muodostunut ihmeelliseksi ongelmaksi, siihen pesiytyvät ensin hedelmät ja sitten pikkunaksut ja sitten kaikenlainen muu… no eipä tartte pöytää pyyhkiä kun ei pöytää näy :P. Ärgh.

    • Kiitos kommentistasi! Minäkin käyn säilytystiloja läpi yhä uudelleen, ei niissä liikaa tilaa vielä ole. Ihan tyhjällekin tilalle olisi käyttöä, että sinne välillä saisi jotakin väliaikaisesti. Keittiön pöytä – sama ilmiö meilläkin. Se on hetken siisti, kunnes siihen alkaa kertyä astioita, joita vielä käytetään, vitamiinipurkit parveilevat, ja ties mitä.

      ”no eipä tartte pöytää pyyhkiä kun ei pöytää näy.” Positiivista ajattelua. 😀

  5. Samaa mieltä! Minimalismi on mielestäni todellakin oikea tie mukavuudenhaluisille ihmisille!

    Itse olen mukavuudenhaluinen / laiska / valikoiva ihminen enkä halua juuri käyttää aikaa esimerkiksi siivoamiseen, tavaroiden etsimiseen, ehostamiseen, ruoanlaittoon, vaatteiden valitsemiseen enkä edes työntekoon tiettyä määrää enempää. Haluan näiden toimien tulevan tehdyksi vaivatta ja siihen ratkaisu on ollut juurikin se, että olen vähentänyt tavaramäärääni, turhia hygieniatuotteita, vaatteitani ja yksinkertaistanut ruokavaliotani (valiten silti useimmiten terveellisiä vaihtoehtoja). Minimalismi on suonut minulle paljon enemmän aikaa tehdä niitä asioita, joista nautin, joten aikaa on enemmän esimerkiksi lukemiseen, kirjoittamiseen, matkustelemiseen ja läheisten kanssa puuhailuun.

    • Kiitos kommentistasi! Minä painin pitkään sen kanssa, etten yksinkertaisesti jaksanut pyörittää kaikkea sitä mitä arkeeni kuului. En ainakaan sillä tasolla, mitä itseltäni olisin odottanut. Onneksi tajusin, että suuren osan asioista voi vain jättää tekemättä, ilman että siihen liittyy minkäänlaisia ongelmia. Voi oikaista ja nimenomaan valikoida. Joitakin asioita on joka tapauksessa tehtävä, ja niihinkin jää aikaa ja voimia enemmän, kun karsii turhat tekemiset – ja tavarat – pois häiritsemästä.

      Ruoanlaittoa yksinkertaistaisin mielelläni enemmänkin. Siis totta puhuen voisin vaikka ulkoistaa koko homman, mutta taloudellisia rahkeita sellaiseen ei ole, joten pitää keksiä jotakin muuta. Tähän asti ratkaisu on liian usein ollut ruoan laittamattomuus ja korvaaminen jollakin, minkä voi vain ottaa (jää)kaapista ja syödä. Ei kovin edullinen ratkaisu. Olen kai luonteeltani jollain tavalla liian boheemi selvitäkseni toistuvasti moisesta rutiinista siinä laajuudessa kuin pitäisi, jotta ruokaa olisi joka päivälle. Ruoan hajukin kotona tökkii suuresti. Arvostan tuoksutonta ilmaa…

  6. Tunnustan myös olevani erittäin mukavuudenhaluinen, ja minimalismi on kyllä auttanut tässä asiassa. Ja hauskaa, miten eri kannoilta asioita voikaan ajatella. 🙂 Pidän nimittäin paljon siivoamisesta ja järjestyksestä, ja minimalistisessa kodissa tämä on paljon helpompaa kun ennen siivousta ei tarvitse tehdä ollenkaan ikävää raivausvaihetta. Valittavien vaihtoehtojen vähentäminen on myös parantunut elämänlaatua, vaikkapa aamulla on paljon helpompaa päästä liikkeelle, kun ei tarvitse miettiä mitä laittaisi päälle ja etsiä kadonneita vaatekappaleita täyteen ahdetusta vaatekaapista.

    Ymmärrän hyvin, että tavarapaljouteen tottuneelle ihmiselle minimalismi kuulostaa todella ankealta – niin olisin itsekin ajatellut vielä viisi vuotta sitten. Onneksi lähdin kokeilemaan. Vaikkei elämä nyt ihan täydelliseksi muuttunutkaan, niin ainakin se on huomattavasti aiempaa miellyttävämpää 🙂

    • Kiitos kommentistasi! Minäkin pidän järjestämisestä, siinä olen ollut hyvä ihan lapsesta asti. En silti halua käyttää siihen aikaa, kun voin sen sijaan esimerkiksi kirjoittaa tai lukea, viettää aikaa kumppanini kanssa tai ulkoilla. Ei itse siivoamisessa kovin paljoa vikaa ole, mutta juuri se raivausvaihe ennen sitä on ikävä. Ja toisaalta, meillä kaksi kissaa tekee siivottavaa aika lailla. Kodissa ilman eläimiä siivous näyttäisi erilaiselta. En muista sellaista aikaa, minulla on ollut vähintään yksi kissa lähes koko aikuisikäni. Miten usein eläimettömässä kodissa tarvitsee imuroida? Meillä imurointi on päivittäistä. Tuntuu ihan hassulta, että mitä sitä oikein imuroisi jos kissat eivät levittelisi turkkiaan ja kissanhiekkaa ympäriinsä…

  7. Kiitos inspiroivista kirjoituksistasi! Samalla tiellä ollaan. Tavarat vähenevät hitaasti mutta varmasti. Yhtäkään en ole takaisin kaivannut. Pienen lapsen kanssa koko ajan on tavaravirtaa sekä sisään että ulos. Omista joskus muka tärkeistä tavaroistani huomaan luopuvani aina vain helpommin. Tulee tilaa olla ja hengittää.

    • Kiitos sinulle kommentistasi! Hitaasti ja varmasti on hyvä tie. Sitä aina välillä mietin, miten paljon sitä on kuvitellut tarvitsevansa ja hankkivansa muka-tarpeeseen, kun tavaroista luovuttuaan mitään ei kuitenkaan kaipaa takaisin. Nimenomaan, tilaa olla ja hengittää!

  8. Joo ihan järkevää laiskuutta tuommoinen. jokaisessahan asuu pieni laiskimus. ”Kaiken turhan poistaminen elämästä tekee olemisesta mukavampaa”, toi on hyvä lause. täytyypäs oikein pohdiskella tuota ja katsoa mitä se voisi omalla kohdalla käytännössä tarkoittaa.

    • Kiitos kommentistasi! Niin, sitä kaikenlaista turhaa voi olla elämässä niin monenlaista. Joskus huomaa, miten ihmiset luovat itselleen toimintaa lähes tai kokonaan tyhjästä, kun voisivat vain olla välillä rauhassa ja hengittää. Nauttia elämästä. Jatkuva tohina milloin minkäkin asian ympärillä saa pysymään kiireisenä, vaikka todellisuudessa paljon voisi vain jättää touhuamatta. Tuntuu siis, että aivan jokaisessa ei asu pieni laiskimus – toisissa asuu pieni touhottaja. 😉

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s