Verkkokaupassa – kun ostamisesta tehdään vaikeaa

Ostosten tekeminen siirtyy yhä enemmän verkkokauppoihin. Kivijalkakauppojen valikoiman ollessa suppea, poikkean itsekin välillä katsomassa, voisinko löytää tarvitsemani verkosta. Ostosmatkoja muihin kaupunkeihin en tee, kun tarvitsemani löytäminen tutustakin kaupungista on välillä toivotonta. Eipä se kyllä verkossakaan helpotu.

Mietin usein mitä monien verkkokauppojen ylläpitäjien tai tuotteiden valmistajien mielessä oikein liikkuu. Seuraavassa valitettavan usein toistuvia huomioita verkkokaupoissa asioidessa.

Tuotteesta ei vaivauduta kertomaan olennaisia perustietoja kuten kokoa, valmistusmateriaalia, hoito-ohjeita – saati sitten mitään enempää. Koosta maininta ”pieni” ei aivan riitä minulle. Hinta kyllä löytyy aina. Minulle on aivan sama miten hyvä tuote olisi kyseessä, mutta jos minun pitää ottaa yhteyttä yritykseen saadakseni selville aivan perustietoja, niin voin olla aivan mainiosti ilman koko tuotetta. Tai kääntyä yrityksen puoleen, jota asiakas kiinnostaa.

Verkkokaupan sivuilla tuotteita ei luokitella mitenkään. Sen sijaan niille annetaan hassuja ja persoonallisia nimiä, joista et ota mitään selvää, millainen tuote on kyseessä. Tai sitten ne nimetään luovasti mitä mainioimmin mieleen jäävillä numero- ja kirjainyhdistelmillä. Kaikki tuotteet ovat kilometrin pitkänä linkkijonona. Niinpä selaat jokaisen kohdan erikseen, jos vaikka löytäisit mitä olet etsimässä.

Verkkokaupan toimimattomat tuotehaut. Kun rajaan suuresta valikoimasta nähtäville vain kaipaamani oloisia tuotteita, mutta tuotelistaus sisältääkin kaikkea mahdollista, niin kyllä minua tympii. Varsinkin kun rajattu tulos sisältää kymmeniä, joskus satoja tuotteita. Näin potentiaalisen ostajan kannalta on toki positiivista, että ehdin moneen kertaan miettiä, tarvitsenko sittenkään yhtään mitään. Ja ehdin päättää, että en.

Kotikutoisuus. Kuvitelma siitä, että riittää kunhan on olemassa jonkinlaiset nettisivut. Aivan kuin nykypäivänä olisi jonkinlaista superluksusta laittaa pystyyn sivusto joka toimii, ja josta löytyvät tarvittavat tiedot. Tuotteesta ei ole välttämättä minkäänlaista kuvaa. ”Meillä on sitä sun tätä, kysele mitä meillä sattuu olemaan.” Jep.

Ja nämä ovat ihan todellisia esimerkkejä, joihin olen nettikaupoissa törmännyt.

Vaatteiden ostaminen on minulle aina työlästä ja hankalaa, ellei tuote ole ennestään tuttu. Sama juttu kenkien kanssa. Verkkokaupoista tilaan vain, jos tiedän etukäteen tuotteen sopivaksi. Olen tilannut netistä elämäni aikana kolmet kengät ja vaatteita viimeksi joskus 15 vuotta sitten. Tarpeeksi laadukkaiden löytäminen on nykyään niin hankalaa, että en halua koittaa onneani verkkokaupassa, jossa tuotteita ei pääse hypistelemään.

Jos verkkokauppa on suunniteltu niin, että asiakas viettäisi siellä mahdollisimman paljon aikaa ja tekisi heräteostoksia, niin minut suljetaan ulos asiakaskunnasta. Ostan tavaroita vain silloin kun niitä tarvitsen, enkä suostu käyttämään tunteja tai jopa päiviä aikaa sopivan tuotteen löytämiseen – enää. Siitäkin on valitettavasti kokemusta, että käytin useita päiviä aikaa löytääkseni itselleni sopivan laukun – tuloksetta. Tunsin todella hukanneeni aikaani, kun loputtomasta valikoimasta mikään ei tuntunut sopivalta minulle. Ei vaikka olisin maksanut aivan mitä tahansa. Mutta laukkuepisodista lisää myöhemmin.

Voin useimmiten hyvin siirtää tarvitsemieni tavaroiden ostamista, tai päättää sittenkin olla tarvitsematta. En osta tavaroita esimerkiksi miellyttääkseni kenenkään toisen silmää, vaan koska tosiaan tarvitsen jotakin. Tuon laukkuepisodin aikana minua viimeistään lakkasi tippaakaan kiinnostamasta, miltä mahdan katukuvassa näyttää kulahtaneen kassini kanssa. Vielä siinä tavarat pysyvät ja kahvat kestävät.

Mikä tavara elämässä on oikeasti sen arvoinen, että sen ostamiseksi kannattaisi nähdä päiväkausia vaivaa?

Kun ajattelee millaisessa yltäkylläisyydessä elämme, tuntuu joskus suorastaan kohtuuttomalta miten vaikeaa on löytää tarvitsemiaan tavaroita. Arvostan itse tekemistä päivä päivältä enemmän.

41 kommenttia artikkelissa “Verkkokaupassa – kun ostamisesta tehdään vaikeaa

  1. Kirjoitat tärkeästä asiasta. Liian monelta yritykseltä puuttuu näitä verkossa myymisen taitoja. Luulisi että näinä niukkuuden aikoina myyjä yrittäisi tehdä ostamisen mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Eikö kiinnosta kuulla, että asiakas yritti kovasti ostaa mutta ei onnistunut siinä? Ei taida se kävijä palata takaisin aivan heti. Surullista jos on niin, että ulkomailla tämä osataan paremmin ja ostoeurot menevät muualle.

    • Kiitos kommentistasi! Mietin pitkään julkaisenko koko kirjoitusta, kun se on hiukan ohi blogin tavanomaisen linjan. Näköjään sille oli tarvetta. Luulisi tosiaan, että verkkokauppaan ja sen toimivuuteen kannattaisi panostaa – tuskin kenelläkään aivan liikaa myyntiä on? Jostain syystä asiakkaan tarpeita (esim. verkkokaupassa olevan tiedon osalta) ei osata nähdä, tai ne vaan eivät kiinnosta riittävästi.

  2. Ensin ajattelin, että en kyllä nyt tunnista tätä nettikauppaongelmaa ollenkaan, mutta tarkemmin ajatellen, olenhan minäkin tuollaiseen törmännyt. Isot nettikaupat toimivat minusta ihan hyvin mutta ongelmia on pienempien, kotimaisten netti(vaate)kauppojen kanssa. Olen törmännyt ainakin kokonaan puuttuviin tai puutteellisiin kokotaulukoihin (ei riitä, että kertoo, että koko M vastaa kokoa 36, kun sitä kokoa 36:kin voi olla niin monenlaista – pitäisi olla vartalomittoina noi koot). Sitten mutu-tuntumalla väitän vielä, että eettisissä vaatteissa, joiden ostamiseen haluaisin yhä enemmän siirtyä halvempien riistorättien sijaan, koot ovat usein aika reiluja ja leikkaukset ”säkkimäisiä”.

    Ja juuri viime viikolla vierailin kotimaisessa kodintekstiilikaupassa, jossa kerrottiin, että kuosivalikoimaa on monenlaista, kysy lisää itse kaupasta. Joo, nettikaupan päivittämiseen menee aikaa jne., mutta silti, hohhoijaa. Oma kotiseutuni on tunnettu mm. huopatuotteista ja parempaa nettikauppapalvelua kaipaan myös heiltä ihan sen takia, että tavoitettaisiin paremmin kaukana asuvat ostajat.

    En millään haluaisi tilata tuotteita vain todetakseni, että vaatteen koko tai malli ei olekaan sopiva ja istuva, etenkin, kun nyt viime aikoina pieniltä nettikauppiailta on tullut (aiheellistakin) nurinaa niistä asiakkaista, jotka palauttavat tilaamiaan tuotteita paljon:/ En haluaisi olla lisäämässä pienten nettikauppiaiden harmitusta ja kuluja.

    • Kiitos kommentistasi! Puuttuviin kokotaulukoihin olen törmännyt minäkin, ei ole ihan harvinaistakaan. En todellakaan ala sellaisia yritykseltä erikseen kyselemään. Myös tietoa vaatteen leikkauksesta voisi tarjota, sitä ei välttämättä ainakaan tällainen yksinkertainen vaateostaja riittävän tarkoin kuvasta käsitä. Viime aikoina olen myös törmännyt epäselvyyteen kokotaulukoiden kanssa. Joku yritys kertoo, että mitat ovat vartalonmittoja, ja niiden mukaan valitaan koko, vaatteessa on riittävä väljyys. Toisessa paikassa ostamisen jälkeen olen miettinyt, ovatko mitat olleet valmiin vaatteen mitat, jolloin pitäisi ottaa suurempi koko, ellei halua pukeutua kuin makkarankuoreen.

      Olemme tainneet vierailla samassa kodintekstiilikaupassa. Onhan se helppoa puhelimessa tai sähköpostilla selittää tekstiilin kuoseja… Tuskin lähettävät kuviakaan, kun niitä ei kerran nettisivuillekaan ole saatu.

      Sama juttu minulla, ei huvita tilata ns. sokkona yhtään mitään. Vaikka palauttaminen vielä hetken ilmaista onkin, sehän muuttuu pian. Kun nettikauppa tarjoaisi riittävät tiedot, luulisi sen vähentävän palautuksen tarvettakin.

  3. Tämä on ihan totta. Minullekin käy helposti niin, että kun ostaminen tuntuu työläältä, siirrän hankintoja jopa vuodesta toiseen. Lopulta huomaan pärjänneeni pitkään ilman suunnittelemaani ostosta.

    Laukkuni on kulahtanut, risa ja vähän väärän kokoinen, mutta eiköhän se vielä muutaman vuoden mene. Tai ehkä eläkkeelle asti?

    • Kiva kun kommentoit! Tarpeeksi hankalaksi kun menee ostamisen kanssa, niin nopeasti tottuu olemaan ilmankin. Yllättävän usein tuntuu käyvän näin.

  4. Sitten kun ja jos on jotain onnistunut löytämään ja siirtyy kassalle, tuleekin ongelmia jos on jo aiemmin ko. kaupassa asioinut ja nyt ei muistakaan sitten vaadittua käyttäjätunnusta saati salasanaa. Käsittääkseni kaikissa paikoissa ei edes pysty tätä kohtaa ohittamaan; jos yrität kirjautua uutena asiakkaana, herjaa ohjelma että tietosi löytyvät jo ja tarvit ne em. tunnukset. Täytyy tarvita/haluta aika paljon jotain tuotetta, että rupeaa sitten selvittelemään unohtuneita salasanoja. Itse ainakin hyydyn tässä vaiheessa.
    Kommentoin nyt ekaa kertaa, mutta olen lukenut blogiasi jo jonkin aikaa. Vaikken kenties mikään minimalisti tule koskaan olemaan sanan varsinaisessa merkityksessä, saan paljon inspiraatiota ja ajattelemisen aihetta kirjoituksistasi. Ei toki koskaan kannattaisi sanoa ei koskaan, muutosta omistamiseen ja tarvittavan materian määrää käsittelevässä ajattelussa tuntuu kohdallani tapahtuvan koko ajan🙂 Itse asiassa kun edellä olevat pari lausetta kirjoitin, rupesin miettimään, että ehkä olen kuitenkin muuttumassa minimalistiksi vaikkei sitä kukaan kotiani katsomalla minusta ajattelisikaan. Ja tämä siitä huolimatta, että olen vähentänyt tavaraa rankallakin kädellä kuluneitten parin vuoden aikana… Yllätyksellistä on elämä!

    • Kiitos kommentistasi, kiva kun kommentoit! Juu, sitten ovat vielä nuo mainitsemasi ongelmat. Minulla on muistissa järjettömän pitkä lista erilaisia rekisteröitymistietoja eri paikkoihin. Siinä on taas yksi asia, jonka voisi yksinkertaisemminkin järjestää. Jokin aika sitten kävi niin, että olin jo rekisteröitynytkin, mutta peruin tilaukseni kun toimitusehdot olivat niin käsittämättömän huonoa kieltä, etten todellakaan ymmärtänyt mistä kaikesta yritys olisi halunnut sanoutua irti. Alkoi epäilyttää. Jälkikäteen harmittaa kun on antanut yritykselle jo tietonsa.

      Mukava kuulla, että olet löytänyt kirjoituksistani ajateltavaa ja inspiraatiota! Ei sitä tiedä mitä elämä tuo tullessaan, kun alkaa tekemään elämänmuutosta.🙂

      • Olen viimeisen ehkäpä vuoden aikana yrittänyt pohtia mihin kaikkialle sitä onkaan vuosikausien kuluessa tullut rekisteröidyttyä ja kerätä hajallaan olevia tunnuksia muistiin. Jo olemassaoleva lista paikoista tunnuksineen ja salasanoineen on tuonut mielenrauhaa mutta parasta on ollut se kun olen saanut vähälle käytölle tai jopa käyttämättä jääneet tunnukseni poistettua/poistatettua asiakaspalvelun kautta monesta paikasta. Asiat tuntuvat olevan paljon paremmin hallinnassani ja on tosi helpottavaa saada henkilökohtaiset tietoni pois turhista rekistereistä. Ainakin itselleni tämä on tärkeää yksinkertaistamista =)

        • Kiitos kommentistasi! Tuo on minunkin mielestäni hyvin tärkeää yksinkertaistamista. Minulla on sellaiset käyttäjätunnukset ylhäällä, joita saattaisin vielä käyttää. Suuri osa on kuitenkin hukkunut muistista, vuosien mittaan on tullut rekisteröidyttyä niin moneen paikkaan ja palveluun. Siitäkin huolimatta, että en ihan kevyesti tietojani anna. Mitä useammin paljastuu erilaisia tietomurtoja, sitä enemmän tulee miettineeksi missä kaikkialla niitä omia tietoja oikein onkaan.

          Tietääkö joku miten pitkään yritykset voivat säilyttää asiakastietoja? Onko sille joku aikaraja? Pitää koittaa selvittää asiaa, kiinnostaisi.

  5. Nyt mua kyllä kiinnostaa tuo laukkuepisodi. Mitä oikein tapahtui? Toisaalta itse taas ajattelen niin, että jos haussa on täydellinen tuote, niin sellainen yleensä hetkessä löydy. Jäin miettimään, onko realistista odottaa löytävänsä sopivaa parissa päivässä? Omat ostopäätökset ovat usein pitkän ajan tulos. Olen jossain vaiheessa huomannut tarpeen, sitten olen pidempään saattanut pohdiskella millaisilla ominaisuuksilla varustetun tavaran haluan, ja sen jälkeen on hyvin voinut mennä vielä kuukausia, ennen kuin se oikeanlainen on tullut vastaan. En tietenkään ole koko aikaa aktiivisesti etsinyt, mutta jos haussa on tietynlainen tavara, olen kyllä saattanut pistäytyä useammassa kaupassa katsomassa, olisiko siellä sellaista, ja selannut nettiäkin useampaan otteeseen. Tavallaan odotellut, että se sopiva tulee jostain esiin.

    Kokemukseni mukaan silloin kun tarvitsisi heti paikalla jotain tiettyä juttua tietynlaisilla kriteereillä, sitä ei luultavasti löydä. (tämän varmaan allekirjoittaa suurin osa naisista, jotka ovat joskus yrittäneet löytää johonkin tiettyyn tilaisuuteen jotain tiettyä juttua) Se johtuu varmaan siitä, että esim. vaateteollisuus toimii eri logiikalla kuin omat vaatetarpeeni, joita teollisuus ei valitettavasti voi mitenkään ennustaa🙂 Joten parin päivän varoitusajalla tarjolla on sitä samaa mitä kaikille muillekin. Puolen vuoden aikajänteellä valikoima ehtii jo muuttua niin monta kertaa, että todennäköisesti se minunkin tarvitsemani tuote tulee vastaan, jos pitää silmät auki.

    • Allekirjoitan Jennin väittämän siitä, että tiukoilla kriteereillä etsivä ei helposti löydä etsimäänsä. Laukkuepisodikin kiinnostaa minua. Minulla ostamisprosessi voi kestää päivästä vuoteen pariin riippuen kriteerien tiukkuudesta. Minä sentään tiedän kohtalaisen hyvin tarjonnan eli monesti osaan suunnata oikeaan paikkaan. Ostamiseen liittyvä oppimisprosessi on aina mielenkiintoista ja tiedon tulvassa moni tarvittava tieto puuttuu tosissaan nettisivuilta.

      • Kiitos kommentistasi! Laukkuepisodista tosiaan on tulossa tilitys. Jos olisin ollut valmis kantamaan kaksi-kolme kertaa suurempaa kassia kuin mitä etsin, niin olisin voinut muutaman ehdokkaan löytääkin. Hinta olisi voinut joissakin tulla vastaan.

        Miten ihmeessä kukaan pystyy hallitsemaan tämän mittaluokan tarjontaa, mikä nykyään vaikka vaatteiden kanssa on? Tuntuu siltä, että pitää olla todella kiinnostunut vaatteista/muodista/vaatetuotannosta, jotta tietää mistä kaipaamansa voisi löytää. Sekin sekoittaa asioita, kun sama firma tuottaa vaatteita vaikka kymmenellä eri merkillä. Pelkästään siinä saisi opiskella asioita ihan riittämiin, että selvittäisi mistä firmasta mikäkin tulee.

        Mielestäni verkkokauppojen on turha valittaa asiakkaiden tuotepalautuksista, jos riittävät tiedot ostopäätöksen tekemiseksi puuttuvat. Valitettavan usein verkkokaupassa jotakin etsiessä jää kysymyksiä, joihin sivut eivät tarjoa vastauksia.

        • Olen ratkaissut tarjonnan ongelman siten, että etsin vaatteita vain niiltä merkeiltä, joilta olen aiemmin löytänyt sopivia ja kivoja. Käytännössä en edes harkitse yleisimpiä ketjuja, koska niiden valikoima ei vastaa makuani. Tilaan vaatteita myös jonkinverran ulkomailta, käytännössä USAsta, koska siellä asuessani tykästyin muutamiin sikäläisiin merkkeihin, joita ei valitettavasti myydä Suomessa. Esim. Nordstromin nettikauppa on mielestäni erittäin hyvä.

          • Lisään vielä, että tällä hetkellä Nordstromin nettikaupasta löytyy 2549 naisten käsilaukkua. Mahtaisiko sieltä löytyä sopiva? Hakuja voi rajata monilla eri filttereillä värin, koon, hinnan, materiaalin jne suhteen. Toimitusaika on kokemukseni mukaan noin viikko.

          • Kiitos vinkistä. En tiedä olenko riittävän toipunut edellisestä etsinnästä, mutta saatan vilkaista jossain vaiheessa. Ulkomaisen nettikaupan käyttäminen tässä asiassa ei ole ehkä paras vaihtoehto, kun on hyvin epävarmaa löytää sopiva. Palauttaminen ei houkuttele. En tiedä poikkeanko muista naisista siinä, että ajatuksenani on ostaa loppuiäksi, tai niin pitkäksi aikaa kuin tuote kestää. Sen vuoksi ”ihan kiva” -vaihtoehdot eivät tule kyseeseen, koska en todellakaan aio tehdä valintaa ihan heti uudelleen. Useimmat tuntuvat ottavan ostamisen siis selvästi minua kevyemmin.

            Tein nopean vilkaisun, ja tutuksi tullut hankaluus toistuu. Kokoluokka pieni on sellainen, ettei siihen ole tarkoitettu sopivan oikein mitään. Medium taas on pääasiassa liian suuri. Ihmettelen vielä lisää kuitenkin. Se tuleva postaus selvittää enemmän tätä hankaluutta. Olen todella nirso laukun suhteen.

          • Näin minäkin teen, etsin ennestään tutuilta merkeiltä. Hankalaa on se, että jos tuntee hyvin harvoja merkkejä, eikä näiltä löydy sopivaa, niin siitä eteenpäin pääseminen onkin hankalaa. Kaikki ruotsalaisketjut ja muut halpakaupat kierrän kaukaa, joten se rajoittaa valikoimaa. Siltikin jäljelle jää paljon liikkeitä ja luullakseni merkkejäkin, vaikka monet kaupat samoja merkkejä myyvätkin. Ja kun se shoppailu on kerrassaan ikävää hommaa. Käytännössä minulla on tietyt kauppavaihtoehdot, joihin toistaiseksi olen turvautunut. Vakiokauppani (R-Collection) on ensimmäinen jonka valikoimasta etsin, seuraavana tavaratalon valikoima, jos on ihan pakko niin toisenkin, vaikken sieltä mitään tunnu koskaan löytävänkään. Jos näistä ei löydy, niin olen lähes nollapisteessä. Muutamia kauppoja on, joissa olen asioinut joskus harvoin, mutta he myyvät lähinnä samoja merkkejä kuin se ensimmäinen tavaratalo. Tässä on muuten yksi syy, miksi shoppailu on rasittavaa, kaupat eivät erottaudu toisistaan riittävästi.

            Ja sitten tullaan taas siihen asiaan, että usein laatu ei tunnu kummoiselta, hinnasta riippumatta. Vaatetuotannon eettisyys ja ekologisuus on silkka arvoitus… Putiikeissa ei muutu kuin hinta. Tietyissä kaupoissa ongelmana on turhan korkea hintataso – siis siihen nähden, ettei ole hajuakaan mitä sillä rahalla todellisuudessa saa. Jos kaksi kauppaa myy samankaltaisia tuotteita, joiden laadussa ei ole huomattavissa juuri eroa, niin miksi ihmeessä sitä kalliimpaa kauppaa pitäisi suosia? Varsinkaan kun he eivät osaa kertoa, mikä muu heidän vaatteissaan maksaa kuin asiakkaan kuvitelman vahvistaminen siitä, että vaatteet olisivat jotenkin parempia kuin jotkut muut vaatteet. Haluan sopivia vaatteita, en merkkejä/statusta jota tietyt liikkeet tuntuvat myyvän.

            Tulipa pitkä vastaus kun aloin asiaa enemmän pohtia. Varsinkin vaatteiden ostaminen vaan on todella hankalaa, kun asioita tarkemmin ajattelee.

    • Kiitos kommentistasi! Laukkuepisodista on tulossa pidempi tilitys. Olen huomannut, että jos jotain todella etsii, niin harvemmin löytää. En tiedä onko realistista odottaa löytävänsä sopiva, mutta jos parissa päivässä käy läpi joka ainoan paikan netissä jonka keksii, eikä edes mitään harkittavaa löydy, niin kyllä se hiukan synkeäksi vetää. Kun järkyttävästä valikoimasta ei löydy harkittaviakaan vaihtoehtoja, koska jokin olennainen ominaisuus on väärä, niin hyvin vähän jaksaa kiinnostaa enää miettiä koko asiaa. Tällä hetkellä kaupoista löytyvien laukkujen kanssa on pari olennaista ominaisuutta, jotka eivät minulle sovi. Muodin muuttumista odotellessa.

      Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta, jossa ainakin aikoinaan oli ihan tavallista, että kaupoissa oli aiemmilta vuosilta hyllyyn jääneitä tavaroita. Nyt osaisin sitä arvostaa, vaikka se nuorena tuntui lähinnä nololta. Sellaisesta kaupasta saattaisi löytää ihan aarteen joskus, kun hyllyssä ei olisi vain juuri tällä hetkellä ”muodikkaita” tuotteita. Nykyinen meininki, jossa joka kaupassa on vastaavanlaiset tavarat tiettynä ajankohtana, on hankala jos ei satu haluamaan juuri sitä mitä nyt haluttaisiin myydä.

  6. Olen huomannut ihan saman ongelman! Eilen ärsytti, kun yritin etsiä netistä pientilaa, josta ostaa eettisesti tuotettua lihaa suoraan tilalta. Ostaisin siis suoraan jopa 100 kiloa kaverin kanssa, en ole mitään paria kiloa ostamassa. Luulisi että tuottajakin olisi järkevä tarjota suoraan ostajalle tuotetta paremmalla katteella kuin mitä kauppaan myytäessä saisi. Mutta ei! Surkeita nettisivuja, ei tietoja, ei hintoja missään. Luovutin.

    • http://www.fiashembrantessehighland.com

      Tuolta olen ostanut hyvää lihaa. Pyydä tarjous, jos olet isoja eriä ostamassa. Välittäjän kautta n. 13,90/kg palapaisti ja jauheliha. Siellä on mukavia keramiikkakursseja ja paikan päällä voi käydä matkailemassa lasten kanssa. Vastaavia Suomessa on useita, mutta netti ei ole erityisen palveleva.

      Taas tullaan tilanteeseen, että paikallisten tuottajien löytäminen on pikkuisella paikkakunnalla helpompaa. Kysyvä löytää aina.

      Tuulia, varmaan laukunkin löytää kun kysyy. Kuvailusi perusteella tämä tuli mieleen: http://www.polyvore.com/katrine_bag_svart_tiger_sweden/thing?id=76492378 , jossa hinta on alle 200 euroa ja hyvät vetoketjut sisällä ja tilava pienuudestaan 20x26x6 cm huolimatta. Tuo kuuluu malleihin, joita valmistetaan aina eli tilaamalla saat.

      Lumin laukkut ovat hienoja, tämäkin on kaunis. Minulla laukun pitää olla vaakasuora A, sillä syvästä laukusta en löydä mitään. http://lumiaccessories.com/v5/product/eco-supermarket-bag-s-cog/

      • Kiitos vinkeistä! Kassin löytäminen ei olisi ollenkaan hankalaa, jos haluaisin olkalaukun. Mutta etsin käsilaukkua, joka tuntuu olevan aivan mahdotonta löytää. Lumin laukkuakin mietin, mutta sen laadusta ja yrityksen asenteesta virheen korjaamiseen oli netissä ikäviä tarinoita. En myöskään ole varma olisiko laukun malli riittävän kätevä, kahvan ja vetoketjun sijoittelu tuntuu minusta hankalalta, kun vetoketjua pitää pujotella kahvan alla. Tyyli olisi kyllä riittävän yksinkertainen.

    • Kiitos kommentistasi! On toimialoja, joilla nettisivut ovat useimmiten huonoja, jos sellaisia edes on. Itse olen törmännyt siihen, että käsityöläiset eivät paljon itsestään ilmoittele. Ompelijat ja verhoilijat esimerkiksi. Aikoinaan jätin nettisivujen kautta verhoilijalle viestin, johon ei koskaan vastattu. Sivusto oli muutenkin kyllä ankea. Lihaa etsin minäkin aikoinaan, mutta luovutin myös.

  7. Minkä tahansa tosi tarpeellisen tuotteen etsimiseen kannattaa laittaa aikaa, jopa enemmänkin kuin päiväkausia. Se on kuitenkin pieni aika verrattuna siihen, kuinka kauan hyvää tuotetta voi käyttää. Muuten olen niin samaa miletä nettikauppojen ihmeellisestä niukkasanaisuudesta. Pitäisi koittaa kompensoida kosketteluajdollisuuden puuttumista mahdollisimman runsailla tiedoilla, mutta tätä tapahtuu kumman harvoin.

    • Kiitos kommentistasi! Kyllähän sitä aikaa voisi etsintään laittaa, mutta kun se ei tunnu auttavan. Jos on nähnyt jo satoja tai tuhansia kasseja, joista yksikään vaan ei käy, oli hinta mitä vain, eikä enää tiedä mistä edes etsisi, niin parempi ainakin tällä erää antaa olla. Seuraava postaus selvittää mistä kiikastaa, en vielä paljasta kaikkea.😉 Ymmärrän hyvin jos lukijoita ihmetyttää, että miten voi olla ettei valtavasta määrästä laukkuja löydy sopivaa.

      Ai niin, yksi melko sopivan oloinen tuli vastaan Jennin vinkkaamasta verkkokaupasta. Onhan siinäkin yksi mutta. En kaipaa merkkilaukkua, siihen maailmaan en kuulu. Se olisi vähän kuin hajuvesi possulla.😉

      • Odotan lAukkukirjoitusta uteliaana! Mutta ei kannata dissata hyvää laukkua”väärän” merkin takia. Merkillä on se merkitys minkä sille itse antaa, ja jos vaatii että tiettyjen fyysisten ominaisuuksien lisäksi pitää vielä olla täysin tuntematon merkki, niin aigeuttaa (mielestäni) aivan tarpeettoman lisäesteen. Sama juttu kuin vaatisi että laukun pitää olla juuri sellainen ja sellsinen ja ehdottomasti merkkiä x, mutta toisin päin.

    • Kiitos vinkistä! Veikeitä laukkuja, yhtään ei haittaa että on väriäkin. Kaikkein parasta on, ettei laukussa ole näkyviä merkkejä. Ja löytyy olkahihnan lisäksi myös kantokahva. Kaipaan laukulta tosin hieman enemmän pehmeyttä, siis materiaalin muotoutuvuutta laatikkomaisen kankeuden sijaan. Ja etenkin mahdollisuutta laskea se käsivarrelle tarvittaessa.

      Minun piti googlata sen edes jotakuinkin mahdollisen laukun merkki tietääkseni siitä jotakin. Kuulosti etäisesti tutulta. Törmäsin taisteluun siitä, onko kyseinen merkki muodissa vai ei, missä päin maailmaa ja minkä verran… Juuri tuota puolta muodissa inhoan niin että ihokarvat nousevat pystyyn, siis sitä että ihmisiä laitetaan jonkinlaiseen arvo/tyyli/cooliusjärjestykseen sen perusteella mitä he pukevat ylleen tai millaista laukkua käyttävät. Tekee mieli ihan kiusallakin pukeutua tuulipukuun, vaikken sellaista edes omista.😀 Olisi paljonkin sanottavaa aiheesta, mutta iskeköön nyt sensuuri. Joka tapauksessa en halua olla osa tuota sirkusta, enkä esitellä kulkiessani mitään merkkiä. Ilman merkkiäkään laukku ei olisi ollut niin nappihyvä, että olisin sen ulkomailta tilannut.

      Kaipaisin enemmän esimerkiksi juuri laukkuja, joissa merkkiä ei näe päälle ollenkaan – ellei sitten tunne laukun mallia ennestään. Merkit ovat minusta merkistä riippumatta pelkkä haitta laukun ulkonäössä. Eräs vaatemerkki miellyttää silmääni todella paljon persoonallisuudellaan, mutta en varmasti osta vaatetta jossa merkki lukee suurin kirjaimin. Kiukuttaa että ovat menneet pilaamaan kauniit vaatteet ylikorostamalla vaatteen merkkiä. En kaipaa mainostauluksi.

      • Jos siis merkkilaukulla tarkoitat laukkua, jossa näkyy merkki, niin juu ei sellaista kannata käsivarrelleen ottaa. Voisin kirjoittaa logoasiasta pidemmänkin jutun, mutta tiivistetysti sanoen logot ovat minusta tyylikkäitä tai edes jotakuinkin paikallaan vain selkeän funktionaalisissa tuotteissa, kuten urheiluvaatteet, eräilytavarat. ”Kaupunkivaatteisiin” niillä ei minusta ei pitäisi olla asiaa, näkyvä logo turmelee pukineen kuin pukineen eleganssin. Harmillisesti jopa muuten niin puhdaslinjaisissa Lumi-laukuissa on logo reunassa, parempi olisi jos se olisi sijoitettu laukun sisäpuolelle.

        • Merkkilaukulla tarkoitin tässä tapauksessa sekä merkkilaukkua, että laukkua jossa merkki oli selkeästi laitettu näkyville. Selkeää, eikö?🙂 Nuo laukut mihin laitoit linkin… voi olla, että luovun ”vain yksi käsilaukku riittää” -periaatteestani. Kiitos vaan karhunpalveluksesta.😀 Heidän verkkokaupastaan löytyi laukku, joka on ehkä turhankin reilu tarpeisiini, mutta aivan jumalaisen kaunis. Se on niin minun näköiseni kuin olla ja taitaa. Eli tämä. http://www.brit-stitch.com/shop/classic-collection/shopper-stormy-sea/ Värin valinta tietysti menisi vaikeaksi. Paineita valita oikein kun on etsimässä loppuelämän laukkua.

          Olen samaa mieltä tuosta logoasiasta. Urheiluvaatteissa ne eivät niin haittaa, vaikka mieluiten valitsen urheiluvaatteetkin ilman logoja.

          • Varsin humoristista – luen blogiasi, että tavarahimoni pysyisivät hillinnässä, mutta sen sijaan saan tartutettua vaivan sinuunkin😀
            Kaunis kassi kyllä, ei mitään ylimääräistä ja kaksivärisyys tuo mielenkiintoa.

          • Näinhän tämä menee.😀 No, en minä tässä aivan tärviölle ole vielä joutumassa. Jos on kaksi käsilaukkua, joista toinen sopii anorakkipuvun kanssa, ja toinen on nahkaa ja sopii kaiken vähänkin siistimmän kanssa, niin tuskin se on aivan liikaa. Ja siihen päälle vielä iltalaukku, niin eipä sitä muuta enää tarvitsekaan.

            Edelleen kiitos laukkuvinkistä, tilasin sen nimittäin eilen. Löysin vieläpä puoleen hintaan nettikaupasta, että ei tarvinnut kovin pitkään miettiä. Makuni on monessa asiassa juuri kuten tuo kassi: ei mitään ylimääräistä, mutta tuotteessa on jokin juju, jotain mielenkiintoa, jotakin pientä räväkkyyttä. Tylsyys vaan on ikävää.

          • Juu, et ehkä vielä ole turmion tiellä näillä hankinnoilla😀 kolme laukkua määräävät jo vanhant pukeutumisoppaatkin niasen välttämättömyyksiksi. Jos ne on hyvin valittu, muuta ei tarvitse (paitsi itse lisäisin listaan vielä kesäisen korin, koska tanakka nahkalaukku on mielestäni kesäkuumalla turhan raskaan oloinen kapistus).

    • Mitä enemmän noita laukkuja katson, sitä enemmän niiden puhdaslinjainen kauneus ja värimaailma hivelevät silmää. Kiitos vielä vinkistä! Tuskin olisin näihin muuten mitenkään törmännyt.

    • Tyylikkäitä laukkuja nuo tanskalaiset. Liiankin tyylikkäitä sopimaan minkään omistamani vaatekappaleen kanssa. Kokoelmassa oli monia jotka miellyttivät silmääni. Puhdaslinjaisia ilman ihmeempää kikkailua.

      Joskus netissä törmäsin juttuun, jossa joku oli arvonnassa voittanut mahdollisuuden teettää laukun tuolla Nippa Napassa omien piirustusten ja toiveiden mukaan. Lopputulos ja piirustus olivat kuin eri maailmasta. Selvästikään ei ollut kiinnostanut asiakkaan toiveiden huomioon ottaminen.

      Tuntuu usein esim. remonttiasioissa ja myös tämänkaltaisissa käsityöläisjutuissa, että Suomessa puuttuu kunnianhimoa tehdä asiat viimeistellysti. Tyydytään aivan liian helposti jonkinlaiseen kompromissiin tai mennään siitä mistä aita on matalin. Asiakkaan toiveisiin tulee helposti vastaus ”ei onnistu”, ilman että edes pysähdyttäisiin miettimään miten se voisi onnistua. Ei vaivauduta näkemään vaivaa lopputuloksen eteen, vaikka joka tunnista maksetaan. Ammattiylpeys tuntuu olevan harvinaista. Olen monesti miettinyt, että jos haluaisin tilata remontin, jossa loppusummalla ei olisi mitään väliä, löytäisinkö mistään ihmistä joka tekisi asiat viimeistä piirua myöten kunnolla eikä vähän sinne päin.

      • Kyllä löytää, mutta puskaradiota joutuu käyttämään ammattilaisten etsimisessä. Siinä jutussa mallin piirtänyt ja laukun tekijä eivät olleen keskustelleet keskenään ja eihän silloin voi saada hyvää.

        Itä-Suomessa asuneena A.Häkkisen nahkaliikkeen tiedän, siellä on isoäidin vanha kelsiturkki aikoinaan muokattu minulle sopivaksi vanhojen päivien tansseihin. Työ oli todella hyvää ja tarkkaa. Sivujen perusteella laukkujakin voivat tehdä. http://www.turkisjanahka-asu.com

        Tämä on ihan toisella puolella Suomea, mutta Erkki Sepän Nahkapajassa Vaasassa olen teettänyt rukkasia ja hansikkaat, jotka ovat olleet juuri sellaiset kuin haluan. Olen siis piirtänyt mallin ja koon ja ovat tehneet täydelliset. Olisi varmaan pitänyt tilata hansikkaatkin sieltä. Miehelle lahjaksi tilaama lompakko löytyi valikoimasta.

        http://www.vaasalaisia.info/index.php?url=archives/473-Revi-palkkasi-lompakosta.html&serendipity%5Bcview%5D=linear

        • Jos näin on, että laukun mallin piirtänyt ja laukun tekijä eivät olleet puhuneet keskenään, niin ymmärrän väärinkäsityksen. En muista sitä juttua niin tarkkaan, siitä on aikaa kun luin sen. Ikävä olo yrityksen puolesta siitä jutusta joka tapauksessa jäi. Ei mitenkään positiivista näkyvyyttä.

          Joka tapauksessa, en osaisi teettää nahkalaukkua. Taustatiedoksi, etten ole omistanut yhtäkään nahkalaukkua, en ole kokenut sellaista tarpeelliseksi, en ole osannut sellaista kaivata. En todellakaan osaisi suunnitella laukkua, enkä siis varmasti saisi mieleistäni, kun valmislaukuistakin valinta on lähestulkoon mahdotonta. Suurin osa laukuista on ylipäänsä täysin epäkiinnostavia. Minulle koko teettämisen kulttuuri on vieras. Ei ole siis koskaan käynyt mielessänikään, että esim. rukkaset tai hansikkaat voisi teettää jollakin. Tosin en käytä hansikkaita, ja rukkasetkin on olemassa vain tosi kovia pakkasia varten joita on harvoin.

      • Minä taas tunnen henkilökohtaisesti ihmisen, joka on teettänyt käsilaukun Nippa Napassa, ja lopputulos oli täydellinen! Hänellä ei ollut piirustusta, mutta väri, materiaali, koko, malli jne oli selvillä. Työnlaatu oli erittäin hyvä. Laukku on myös omasta mielestäni erittäin onnistunut. Kannattaa käydä paikan päällä katsomassa, jos liikut Helsingissä päin.

        • Mukava kuulla, että hänen laukkunsa onnistui nappiin. Liikun Helsingissä vain jos välttämätöntä tarvetta ilmenee, eli hyvin harvoin. Kävin siellä asumassa aikoinaan pari vuotta, en erityisesti innostu liikenteen melusta ja ihmisvilinästä Helsingin mittakaavassa. Ja kun tuo ostosten tekokaan ei ole minun juttuni, niin vähemmälle siellä käyminen jää. Vaikka kulttuurin vuoksi kesäreissua sinne aina välillä mietin.

  8. Minä en verkkokauppojen informaatiota ole pitänyt varsinaisesti puutteellisena, en itse vain pysty hahmottamaan tuotteita näkemättä niitä. Esimerkiksi puuvillaa ja viskoosia on niin monen tyyppistä ja laatuista, että materiaali-info ei kerro minulle mitään, vaan haluan päästä kokeilemaan miltä kangas tuntuu. Olen myös huono hahmottamaan mittoja ja mittasuhteita. Lisäksi ymmärrän että värejä on vaikea saada kuvattua juuri todenmukaisena, mutta en ole hyvä myöskään arvaamaan minkä värisiä kuvissa olevat tuotteet livenä oikeasti ovat. Ihan muutamia tuttuja tuotteita, joita en muuten pääse helposti ostamaan tilaan netistä satunnaisesti, muuten asioin aina kaupassa.

    Laukkuasiaan vielä haluaisin kommentoida sen verran, että vielä muutamia vuosia sitten olin ”laukkufriikki”, jolla oli monenlaista ja -väristä veskaa. Olen kuitenkin huomannut, että oikeasti pidän ajattomista ja yksinkertaisista (nahka)laukuista, jotka menevät oikeastaan missä tilanteessa ja minkä asun kanssa vain. Minulla on arkeen kaksi hieman erikokoista, ei kovin isoa laukkua (lisätavarat kulkevat tarvittaessa kangaskassissa) sekä pienempi ilta/juhlalaukku. Yksi ehdoton kriteeri laukulleni on olan yli -hihna, mielestäni paljon kätevämpää eikä laukkukaan niin helposti unohdu matkasta😀 365morelife vinkkasi tuossa ylempänä Decadent-verkkokaupasta, josta löysinkin muutaman oivan näköisen pienemmän laukun. Plussaa heille myös siitä, että laukut on kuvattu mallin kanssa sillä näin minäkin osaan laukun koon hahmottaa paljon paremmin. Tässä yksi esimerkki http://decadentcopenhagen.com/shop/decadent-285-belt-509p.html

    Kiitos vielä sinulle Tuulia loistavasta blogista, huomioitasi ja mietintöjäsi on aina inspiroivaa lukea!🙂

    • Kiitos kommentistasi! Mukava kuulla, että pidät lukemastasi. Mietintöjä on mukava kirjoittaa.🙂

      Tuttuja ajatuksia, minullekin tuotteiden hahmottaminen on hankalaa. Varsinkin juuri mitoista ja mittasuhteista on hankala saada käsitystä. Nimenomaan laukkuja katsellessani tärkeimpiä olivat kuvat, joissa laukku oli kuvattu mallin kanssa. Se tuotti monta ahaa-elämystä, sillä kuvasta yleensä selvisi, että laukku on tarpeisiini aivan liian suuri.

      Jostain syystä en ole tottunut käyttämään olkalaukkuja. En muista omistaneeni kuin yhden, käytin sitä opiskelutarvikkeiden kuljettamiseen. Sen käyttäminen tuntui ikävältä, koska kassissa oli paljon tavaraa painona. Olallani ei kassi pysy, ellen laita hihnaa kassin vastakkaiselle olalle, niin että hihna menee vartalon poikki. Käytin usein mieluummin reppua, sillä olkalaukku aiheutti hartian jännittämistä ja epätasapainoa vartalon asentoon. Käsilaukkukokoista laukkua, jonka olisi saanut olan yli, en muista omistaneeni. Jos sellainen on joskus ollut, niin siitä on todella kauan aikaa.

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s