Paniikkiostos ”varmuuden vuoksi”

Olen huomannut, että on olemassa tyypillinen tilanne, jolloin ostan helposti enemmän kuin tarvitsen.

1. Minulla on hyvin tarkkaan mietitty tarve, jota on vaikea toteuttaa, koska sopivaa tuotetta ei meinaa löytyä.
2. Tarpeen toteuttamiselle on jokin konkreettinen aikaraja, joka on jo lähellä.

Mihin tämä johtaa?

Mitä enemmän joudun etsimään, sitä enemmän paineet tarvitsemani löytämiseen kasvavat.

Harkintakykyni alkaa hämärtyä.

Vaatimustasoni laskee. Usein liian paljon, jolloin teen virheostoksia. (Alennukset laskevat vaatimustasoani entisestään.)

Kun lopulta löydän tarvitsemani, stressitilanne ei laskekaan. Aivoni eivät ymmärrä ongelman jo ratkenneen, vaan paineen tunne jatkuu. Tässä vaiheessa en kykene enää ajattelemaan normaalisti. (Mahdollisia syitä voi hakea vaikka liian pitkään jatkuneesta ärsyketulvasta, väsymyksestä ja verensokerin laskusta.)

Ostan ”varmuuden vuoksi” vielä toisen tai kolmannen, jos jotakin sopivaa osuu kohdalle.

Koin mainitun tilanteen alkukesällä. Tuskastuttavan kuumat ilmat pääsivät yllättämään. Inhoan kuumia kesäpäiviä ja ihoni palaa herkästi auringossa. Olin ollut vasta miettimässä hellepäiviin sopivan pitkähihaisen paidan teettämistä ompelijalla, kun se olikin jo liian myöhäistä tämän kesän osalta. Minulla oli kaksi vaihtoehtoa: pysyä kaukana auringosta ja kärsiä kuumasta vääränlaisissa vaatteissa tai ostaa ilmava pitkähihainen paita.

Tiesin mitä haluan. Paidan tulisi olla kevyt, ja sen tulisi suojata hyvin kaikkialta. Paita ei saisi olla muodottoman väljä, mutta ilman olisi päästävä kiertämään. Siinä vaiheessa kun järkeni vielä toimi normaalisti, löysin melkein sopivan paidan, mutta pääntie oli liian avonainen. Paita ei olisi suojannut tarpeeksi. Tästä eteenpäin tilanne menikin hankalaksi.

Olin kiertänyt keskustan kaupat lähes läpikotaisin. Olin käynyt jopa parissa halpaketjun kaupassa, joissa en yleensä käy. Sanat eivät riitä kertomaan miten tarpeekseni tuona päivänä sain tunikoista. Meni yli ymmärrykseni miten vaikeaa on löytää hellevaatteita, joissa on edes jonkinlainen muoto ja istuvuus.

Mitä seuraavaksi? Auto alle ja pois keskustasta. Minulle alkoi olla aika sama miltä tarvitsemani vaate näyttäisi, kunhan se olisi kevyt ja suojaava. En halunnut viettää jokaista kaunista kesäpäivää sisätiloissa. Kohtuuttoman vaivan jälkeen löysin jotakin tehtävään kelpaavaa kirpputorilta. Kevyt, pehmeää kangasta oleva paitapusero, joka ei tuntunut edes rypistyvän helposti. Paidan istuvuus olisi voinut olla parempikin. Selkäpuolelle olisi mahtunut vaikka kyttyrä.

Koko päivän kestänyt epätoivoiselta tuntunut etsintä oli jättänyt jälkensä. Mietin, että mitäs sitten kun paitani on pesussa? Mitäs sitten laitan päälleni? Näin jälkikäteen kun mietin, niin tunnetilani oli kohtuuttomissa mittasuhteissa. Olotilani antoi paniikinomaista viestiä, kuin minulla olisi ollut suurempikin hätä.

Ruokakaupassakin katselin vielä paitoja. Alerekissä oli paita, jota olin aiemmin katsonut ja jonka olin hylännyt, koska se ei ollut aivan sitä mitä olisin tarvinnut. Halpa hinta sai minut kokeilemaan paitaa. Se sopi varsin hyvin. Ostin paidan.

Kotona (syötyäni hyvin) ihmettelin, miksi ihmeessä ostin tiiviin puuvillapaidan, joka vaatii silittämistä. Siitähän on enemmän haittaa kuin hyötyä. Ja miksi en tyytynyt siihen ensimmäiseen ostamaani paitaan? Olisinko toista tarvinnutkaan?

Nyt minulla on vaatehuoneessa paita ”varmuuden vuoksi”. En voinut palauttaa sitä, koska se oli alennuksessa. Pesin ja silitin (hankalasti siliävän) paidan ennen ensimmäistä käyttöä, jota ei ole toistaiseksi tullut. Miksi olisikaan, kun paita on minulle tarpeeton.

Jos joku kertoisi minulle mainitun tarinan ja kysyisi neuvoani, mitä sanoisin? Tuntisin myötätuntoa, kokemus ei olisi vieras minullekaan. (Kuinka ollakaan.) Ehdottaisin miettimään, voisiko paidasta olla jotakin iloa? Jos ei, ehdottaisin antamaan sen pois. Miksi kiusata itseään virheostoksista, niitä välillä tapahtuu vaikka miten yrittäisi niiltä välttyä.

Olen siinä vaiheessa, että mietin noudatanko omaa neuvoani. Inhoan ajatustakin paidan silittämisestä. Toistaiseksi olen vain miettinyt keinoja välttää vastaavat ostokset jatkossa. Ohjeet itselleni ovat seuraavat:

1. Päätä etukäteen, missä et halua käydä. Pidä päätöksestä kiinni, ettet kuluta turhaan voimiasi. Epätoivoinen hapuileminen joka suuntaan vain vaikeuttaa tilannetta.

2. Pidä tarpeeksi ruoka- ja juomataukoja.

3. Jos tunnet tilanteen toivottomaksi, eikä kyse ole nälästä, lähde kotiin. Kokeile uudelleen uusilla voimilla.

4. Muista että kyse on vain tavarasta. Mikä on pahinta mitä voisi tapahtua, jos et löydä tarvitsemaasi?

Mikä minua asiassa eniten harmittaa? Paita symboloi minulle kaikkea sitä hukkaan heitettyä aikaa, jota olen viettänyt kaupoissa kierrellen, löytämättä mitään tai päätyen vääränlaisiin ostoksiin. Olisin niin mielelläni viettänyt sen ajan tekemällä jotakin aivan muuta.

14 kommenttia artikkelissa “Paniikkiostos ”varmuuden vuoksi”

  1. Kuulostaa niin tutulta. Olen etsinyt yksinkertaista, perinteistä, vaaleaa, reilunkokoista, hyvin tehtyä ja siistiä satulalaukkua, vaikka kuinka kauan. Ei ole tullut vastaan. Ei tullut edes Amazonista, tai tuli, mutta se myyjä ei toimita Suomeen. Höh. Päädyin tilaamaan vaikka mitä – ja plautin kaikki 3 laukkua. Ja päätin, että en ikinä osta enää mitään muuta kuin kirjoja A:sta. No, ehkä Kindlen. Olen vaihtamassa maata vähäksi aikaa, ja muistin parikin kauppaa, missä saattaisi olla…Katsoin nettisivuja ja siellähän niitä. Eli saan tehdä ostokseni rauhassa asunnolta käsin. Mitään järkevää syytä ei ollut sille, miksi se saamplarin laukku olisi pitänyt saada juuri nyt – olenhan ollut ilman ties vaikka kuinka kauan.

    • Kiitos kommentistasi! Nuo paniikkitunnelmat ostoksilla ovat mielenkiintoisia, kun niitä katsoo jälkikäteen. Hyvä että löysit lopulta sopivan laukun!

  2. Tunnistan paljon itseäni tuosta. Itse olen tullut siihen tulokseen, että nimenomaan laadun, eettisyyden ja ekologisuuden vaatimus (ja omalla kohdalla pihiys näihin lisättynä) aiheuttaa ainakin minulle tuon ongelman.
    Ne ystävät, jotka eivät kyseisistä asioista välitä erityisemmin, menevät muutamaan (ketjuliike-) kauppaan, ostavat kivan tuotteen ja ovat tyytyväisiä. Jos tuote ei toimi, he ostavat jossain vaiheessa samalla tavalla uuden.
    Olen tullut siihen tulokseen, että nämä iloisesti kuluttavat ystäväni käyttävät huomattavasti vähemmän aikaa ja energiaa moniin hankintoihinsa, kuin minä, joka mietin, vertaan ja punnitsen vaihtoehtoja monesta suunnasta. Heille ei ole väliä onko tuote täydellinen, kun sen ei tarvitse palvella välttämättä pitkään ja uuden ostaminen on enemmän kivaa kuin vaivaa vaativa homma.
    Voin myöntää että kadehdin heidän huolettomuuttaan suuresti.
    Mutta kun on eettiset ja ekologiset näkökohdat tiedostanut ja säästäväiseksi(lue:pihiksi) oppinut, ei vaan pysty olemaan välittämättä. Ja sitten sitä etsii ja etsii sopivaa, ja lopulta käy usein niin kuin kuvaat, ostaa vähän sinnepäin ja vielä pahimmassa tapauksessa kaksi kun kyllästyy epätoivoiselta tuntuvaan etsintään.
    (Toisaalta, ne onnistuneet harkitut ja punnitut tuotteet palvelevat sitten vuosia ja tuottavat iloa laadullaan ja toimivuudellaan.)

    • Kiitos kommentistasi! Tuo kuvaamasi huoleton ostaminen on minulle äärimmäisen vierasta. En ole koskaan tykännyt shoppailla, edes silloinkaan kun vielä vaadin ostamaltani tavaralta tai vaatteelta vähemmän. Toki elämä on helpompaa, kun ostaa jotain sinne päin ja uuden tilalle kun siltä alkaa tuntua. Vaatisi huolettomampaa asennetta, mitä minulta ei ainakaan löydy. Kuten sanoit, ei vaan pysty olemaan välittämättä. Toisaalta, shoppailua inhoavan onni on jokainen sellainen tuote, joka kestää pitkään.

  3. Kuinka tutulta tämä kuulostaa. Kiire ja se, ettei ole osannut ennakoida jotain tarvetta (tai rehellisesti sanottuna odottanut viimeiseen hetkeen ennen toimimista) on yleensä ilmennyt jonkinlaisena virheostoksena. Tämä pätee sekä isompiin hankintoihin (esim. vaate) kuin myös sellaisiin, että ”No kai piknikillä tämäkin syödään; ettei vain vahingossa toisi liian vähän ruokaa.” Nyt yritän suunnitella paremmin ja olen ottanut säännöksi olla ostamatta asioita ellei ne ole aivan täydellisiä. Ei ole toiminut ihan aukottomasti, mutta auttanut kyllä.

    • Kiitos kommentistasi ja vertaistuesta! Itse inhoan sitä paniikin tunnetta, joka vie realismin mennessään. Mikä olisi pahinta mitä voisi tapahtua, jos en ostaisi sitä melkein hyvää vaihtoehtoa? Tai esim. pakkaisi mukaan vielä jotakin ”varmuuden vuoksi”? Kuinka kauheaa lopulta olisi olla ilman? Useimmiten todellista hätää ei tulisi, jos osaisi ottaa tilanteen asenteella, että ”nyt on näin ja hyvä niin”. Sitä opetellessa. Onneksi kehitystä hiljalleen tapahtuu, vaikka välillä tuleekin noita maailmanlopun ostostilanteita. Josko niistäkin joskus pääsisi.

  4. Ratkaisu paniikkiostoksiin olisi varmaan ennakointi ja suunnittelu. Eli jatkuva inventaario omassa vaatekaapissa ja sitten vaikka kännykässä muistilista puuttuvista osista. Toisaalta näkisin tässä esimerkissä pienen minimalismin vastaisen argumentin: jos kaapissa on vaate ja asuste kaikkiin tilanteisiin, niihin harvinaisempiinkin, niin silloin ei tarvitse lyhyellä varoitusajalla etsiä sopivaa. Toisaalta silloin joutuu tietysti säilyttämään kaapissa vaatteita, joille ei välttämättä ole käyttöä edes kerran vuodessa. Silloin on myös fiksua joskus ostaa kaappiin vaatteita joille ei ole juuri sillä hetkellä käyttöä mutta joskus tulevaisuudessa kyllä.

    • Kiitos kommentistasi! Jostakin syystä joudun vaatepulaan lähinnä kesä- ja hellevaatteiden kanssa. Muuten ongelmia ei juuri ole. (Paitsi se siistien vaatteiden murhe, jonka hoitaminen kummasti lykkääntyy… Alan epäillä josko tarvitsen sellaisia ollenkaan, kun en kerran saa niitä hankituksi.) Onnistun hyvin unohtamaan koko helteiden mahdollisuuden, sillä jos saisin päättää, niin niitä ei olisikaan. Ja sama juttu joka kesä. Onhan minulla vaatteita sellaiseen kesään, joka itselleni parhaiten sopisi, mutta ei helteille. Ns. hellemekot tai hihattomat eivät herkän ihon vuoksi käy, niitähän kaupat olisivat pullollaan. Mökkiolosuhteissa helteellä on toiminut parhaiten ohueksi kulunut miesten kauluspaita. Oma ainokaiseni, se kirpparilta löydetty kauluspaita, on toiminut aivan mainiosti, ja sitä olen käyttänyt ihmisten ilmoilla ja pessyt ahkerasti. Kesätuuli kuivattaa ohuen paidan nopeasti. 🙂

      No sinä se etsit niitä minimalismin vastaisia argumentteja. 😀 Jos minulla olisi kaapissa vaate kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin, joista suurin osa tulee vastaan hyvin harvoin, niin kun tilanne tulisi, vaate ei välttämättä olisikaan enää sopiva. Juuri näin on monta kertaa käynyt. Olen ollut tyytyväinen että minulla on sopiva vaate kaapissani, kunnes koitan sitä päälleni ja se on joko liian suuri tai pieni. Minun elämäni on siinä määrin yksinkertaista, että ainoastaan arkivaatteilla on paljon käyttöä, kaikki muu odottaisi kaapissa käyttöä ehkä kerran vuodessa eikä yleensä silloinkaan. Hellevaateasiakin on tältä kesältä kunnossa, ensi kesäksi joitakin hankintoja on kenties tehtävä. Vaikka ilmankin kyllä pärjäisin, jos tuo paita vaan kestää. 🙂

  5. Itselläni on taipumusta ostaa ensin halvin mahdollinen tuote. Ostin esimerkiksi shortsit, jotka menivät muutamassa viikossa sen näköisiksi, että oli pakko ostaa uudet. Olen tehnyt samaa niin paitojen, housujen kuin kenkien kohdalla. Loppujen lopuksi minulla on samantyyppisiä vaatteita kahdet, joista vain kalliimpaa (eli laadukkaampaa) käytän.

    • Kiitos kommentistasi! Kaikkein halvin vaihtoehto taitaa vain harvoin olla pidemmän päälle toimiva. Sattumalta voi joskus onnikin olla myötä. Itse ostan useimmiten keskihintaisia tavaroita ja vaatteita, niissä hinta-laatu-suhde tuntuu toimivan. Tosin saa niidenkin kanssa olla ostaessaan tarkkana.

  6. Samantapainen päivä minulla heinäkuun alusta. Mekko juhlaan oli löydyttävä, monikäyttöinen joka ei jäisi myöhemmin vain tangolle roikkumaan. Kaikki löytämäni eivät kuitenkaan olleet riittävän juhlavia, joten päädyin samoin alennuksesta ottamaan hameelle yläosan jota hätätilanteessa voisin käyttää. Jos mitään ei löytyisi, niin sillä hetkellä tuo pieni riskiostos olisi kuitenkin kullanarvoinen. No siellä on yläosa vielä varana kaapissa laput paikoillaan. Aina kaapin avatessani mietin noin kakskyt sek. oliko hyvä ostos vaiko eikö. En vieläkään osaa sanoa onko se aivan tyyliseni ja tuleeko sille myöhemminkään käyttöä. Aivan hyvin kuitenkin saattaisin sitä muutamissa asiallisemmisissa tilaisuuksissa tarvita. Erilliset ylä-ja alaosat ovat siittä näppärämmät kuin yksittäinen vaatekappale mielestäni, että voit niitä helpommin varioida eri tarpeisiin. Sinänsä ei ollut paha virhe tai suuri rahanhukka, mutta muistan tuon saman tunteen pyöriessäni josko sen nappaan kuitenkin mukaan vaikka epävarma olenkin. Olin suorastaan vihainen itselleni että annan jonkin tilaisuuden viedä itseni tällaiseen ostospaniikkiin (muut vieraathan eivät ikinä näytä sille että olisivat suurta ajatustyötä joutuneet tekemään huolitellun ja tyylilleen sopivan ulkoasun löytämiseen) Tämän jälkeen olen kallistunut mielipiteeseen, että vaatekaapissa olisi hyvä olla klassinen ajaton coctailmekko tummassa ja vaaleassa värissään, jolloin ei koskaan sortuisi viime hetken etsintään ja mahdollisesti huonoihinkin valintoihin.
    -Eikö alennetunkin tuotteen voi kuitenkin vaihtaa johonkin toiseen..?

    • Kiitos kommentistasi! Tuo ostospaniikki on kyllä rasittava tunne. Jälkikäteen oma hölmöily harmittaa. Omaa tilannettaan ja elämäänsä liittyviä vaatetarpeita kannattaa miettiä, ja järjestää vaatekaappiin jotakin ajatonta ja sopivaa tilaisuuksiin, joita eteen tulee. Itse vältän juhlia viimeiseen asti, edellisen kerran olen ollut juhlissa yli kymmenen vuotta sitten. Siksipä minulta ei löydy juhlavaatteita ollenkaan. Ei tule mieleenikään millaisia juhlatilanteita voisi olla lähiaikoina tulossa, joihin olisi välttämättä osallistuttava.

      Minun tietääkseni alennettua tuotetta ei voi palauttaa eikä myöskään vaihtaa toiseen. Hyvin harvoin ostan aletuotteita, ei ole kokemusta asiasta. Voin hyvin olla väärässäkin.

  7. Minä olen ratkaissut tämän ongelman laatimalla ns. kirppislistan. Olen siis ajatuksen kanssa listannut ylös kaikki tarvitsemani tuotteet, ja lista kulkee mukanani puhelimessa. Koluan kirpputoreilla viikoittain, ja tähän mennessä olen löytänyt niiltä seuraavat; pari laadukasta mekkoa (joita itseasiassa löytää kirppareilta melko helposti ainakin meidän ”pitäjässämme”), paksua tummanruskeaa nahkaa olevan lähetti-mallisen olkalaukun, ison puisen leikkuulaudan, nahkaiset armeijan maiharit (nähdäkseni lähes käyttämättömät), nahkaiset konjakinruskeat saappaat, kaksi laadukasta villapaitaa, kattovalaisimen (roikkalamppu), paksun lasisen uunivuoan, untuvatakin, A-linjaisen mustan Your Face-merkkisen kevät-/syystakin, käyttämättömät kumisaappaat (Sorel) sekä vanhan mutta hyväkuntoisen kotimaisen lyhyen kelsiturkin. Listallani on vielä muutama tuote, ja olen aika varma että nekin vielä kävelevät syliini kirpparilla. Millään tuotteella ei ole hengenhätä ja tiedän täsmälleen millaisen haluan kunkin olevan, joten minulla ei ole aikomustakaan ostaa mitään ”tää on ihan kiva”-tyyppistä. Olen hankkiutunut eroon varmasti 70 prosentista kotimme irtainta, ja kaikkien listallani olevien tuotteiden hankinta perustuu todelliseen tarpeeseen. Panostan nykyään määrän sijasta mieluummin laatuun.

    • Kiitos kommentistasi! Olet keksinyt tosi hyvän tavan löytää mitä tarvitset. Se toimii hyvin, jos kaupoissa tai kirppareilla kiertelee usein. Listan mukana kuljettaminen on hyvä idea, ja jos ostoksilla ei ole kiire, ne tosiaan löytyvät todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin. Itse puolestani vältän kauppoja viimeiseen asti, ja jotta kirppareilta jotakin löytäisi, siellä olisi pyörittävä usein. Joskus sattumalta on onni myötä, useimmiten vain turhaudun vaatteiden surkeaan laatuun, kengät ovat useimmiten vieläkin huonommassa kunnossa.

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s