Mitä tavaroita tarvitset?

Kuvittelemme tarvitsevamme huomattavasti enemmän tavaroita, kuin mitä todellisuudessa tarvitsisimme. Itselleni tämä tosiasia konkretisoituu parhaiten, kun mietin vastauksia seuraaviin kysymyksiin.

Mitä tavaroita tarvitsen tänään? Tämän viikon aikana? Tämän kuukauden aikana?

Päivittäin tarvitsemieni tavaroiden määrä on pieni. Jos listaisin mitä tavaroita käytän tänään, huomenna, ylihuomenna… lista suurelta osin toistaisi itseään.

Samat tavarat löytyisivät listalta yhä uudelleen ja uudelleen. Joka päivä käyttämieni tavaroiden listalta löytyisivät nukkumiseen ja syömiseen liittyvät kalusteet ja tavarat, muutama henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvä tavara, pieni määrä vaatteita ja kengät, nojatuoli, radio, tietokone ja kuulokkeet. Paperia ja kynä.

Kesäreissullani tulin toimeen pienellä määrällä tavaraa. Kotiin tultuani tilanne on jatkunut samankaltaisena. Tosin hoksasin sen vasta hiljattain. Olin ollut kotona jo viikkoja, kun huomasin, että kotonamme on useampi kaappi, joista en ole tarvinnut mitään koko aikana. Minun piti oikein miettiä, mitä niissä tarkalleen ottaen onkaan.

Olen jo jonkin aikaa tuntenut vahvasti, että jos asuisin yksin, olisin valmis tekemään reilumman vähennyksen lopuista tavaroista. En tunne tarvitsevani kuin vähän.

Näiden muutaman vuoden ajan, kun olen pohdiskellut minimalismia ja tavaroiden merkitystä elämässä, käytännön arjen tarkastelu on osoittanut, että hyvinvointi ja onnellisuus tulevat aivan muista asioista kuin tavarasta. Tunteakseen elävänsä hyvää elämää ei tarvitse kuin pienen määrän kaikesta siitä tavarasta, mitä on kotinsa seinien sisäpuolelle muka tarpeellisena tai jollakin tavalla antoisana haalinut.

Pääni sisälle on vuosien mittaan kasvanut seesteinen rauha suhteessa tavaroiden tarvitsemiseen tai haluamiseen. Haluaisin sen saman rauhan näkyvän yhä selvemmin myös ympärilläni.

Jos olet kiinnostunut siitä, mitä todella tarvitset, voit huviksesi kirjata ylös tavarat, joita päivän aikana käytät. Jo viikon aikana tarvittavien tavaroiden kirjaus antaa jonkinlaisen käsityksen siitä, miten rajallinen jatkuvasti tarvittavien tavaroiden määrä oikeastaan on.

14 kommenttia artikkelissa “Mitä tavaroita tarvitset?

  1. Tämä onkin kiinnostava kysymys. Aloin miettiä, onko kyse kuitenkin siitä, mitä tavaroita tarvitsee ja mitä tavaroita käyttää. Päivittäin ei välttämättä käytä hirveän montaa tavaraa, mutta kuitenkin niitä tarvitaan enemmän. Tarkoitan tällä sitä, että on tavaroita joita käytetään harvoin (vrt. joulukuusenjalka) mutta kuitenkin tarvitaan säännöllisesti.

    • Kiitos kommentistasi! Päivittäin ei käytä kovin monia tavaroita, totta. Omalla kohdallani olen tosin huomannut, että suurin osa päivistä on tällaisia. Se sama pieni tavaramäärä toistuu päivästä toiseen. Vuodenajat muuttavat asiaa hiukan johonkin suuntaan, mutta tämäkin koskee lähestulkoon vain vaatetusta. Sitten on harvoin käytettäviä tavaroita, tekisi mieleni väittää että suurinta osaa tavaroista käytetään vain harvoin. Tämä on ainakin meidän taloudessamme nähtävillä selvästi.

  2. Riippuu vähän siitä, miten ”käyttö” määritellään. Onko se käyttöä, jos jokin esine tuo kauneutta ja hyvää mieltä? Onko se käyttöä, jos kaapissa viidet erilaiset verhot, joita vaihdellaan keittiön ikkunaan vuoden varrella, kuitenkin vain yksi pari on ikkunassa kerrallaan? Onko se käyttöä, jos jokaisen mahdollisen asun kanssa löytyy juuri oikeanlaiset kengät, huivit ja laukut, vaikka yksittäinen kenkäpari päätyy jalkaan vain harvoin?

    Minulle käyttö ei muutenkaan ole tavaran arvoa mittaava suure tai ei ainakaan pelkästään. On myös paljon tavaroita, joita haluan omistaa omistamisen vuoksi ja siksi, että tieto tavaran olemassaolosta tuo elämään pysyvyyttä ja varmuutta.

    Käyttöarvo tavaran arvon mittarina on liian kapea ja vaillinainen.

    • Kiitos kommentistasi! Itse koen niin, että esine joka tuo kauneutta ja hyvää mieltä on tarpeellinen. Tosin en itse tarvitse montaakaan tällaista esinettä, on niin paljon kauneutta oman kodin ulkopuolellakin josta nauttia.

      Minulle tavaran tarpeellisuus tai oikeastaan sen välttämättömyys ja käyttö ovat tärkeä asia. En halua omistaa mitään vain omistamisen vuoksi. Tämä lienee sitä minimalismia. 🙂 Katsomme siis asiaa erilaisista näkökulmista. Itse olen saanut elämääni varmuutta juuri luopumalla tavarasta. Kun tiedän miten vähän tarvitsen, tiedän että tulen pärjäämään. Aiemmin kun en ollut vielä karsinut mitään koin että kaikkea on liian vähän, ja mietin miten tulevaisuudessa pärjään. Koin jatkuvaa epävarmuutta selviytymisestä ja tulevasta, rahasta. Ja onko ihmekään, kun luulin tarvitsevani niin paljon! Sen kaiken ylläpitäminen ja korvaaminen kysyi resursseja. Tavara ei siis tuonut minulle turvaa vaan turvattomuutta. Itse en koe tavaran tuovan pysyvyyttä, sillä kaikki on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa. Mitä tahansa voi tapahtua, ja suurimmissa kriiseissä tavarasta ei ole apua.

      Aivan, käyttöarvo on vain yksi tapa määritellä tavaran arvoa. Minun näkökulmastani, minulle itselleni, se kuitenkin on lähinnä totuutta.

  3. Minä olen tämäntapaisen ajattelun avulla saanut poistettua meiltä paljon ylimääräistä ja estettyä uuden ylimääräisen pääsyä asuntoon. Tätä metodia suosittelen jokaiselle, sillä seuraamalla näkee millaista elämää sitä oikeasti viettää.

    Toisena hyvän havaintona olen huomannut pysähtymisen. Siinä vaiheessa, kun joku tavara tulee tiensä päähän mietin koko siihen liittyvän tavararyppään läpi. Kuuluvatko ne yhä elämääni vain pärjäänko ilman? Tarvitseeko rikkoutunutta tavaraa korvata uudella? Aina vastaus ei ole kyllä, vaikka tuote olisi ollut käytössä.

    Meillä poistettavaa tulee olemaan paljon lasten kehitysvaiheiden edetessä. Osa tavarasta tulee tiensä päähän myös minulla. Tavaran pitää olla toimivaa ja kaunista, mutta muuta arvoa niillä ei ole. Pysyvyys tulee tavoista, traditioista, tutuista paikoista, läheisistä ihmisistä ja muutoksesta. Muutoshan on aina pysyvä olotila.

    Minä olisin valmis luopumaan paljosta, mutta vielä on aika vähentää hitaasti. Yksin tarvitsisin selvästi vähemmän ja voisin tehdä radikaalimpiakin muutoksia..

    • Kiitos kommentistasi! Tuo osui nappiin – ”millaista elämää sitä oikeasti viettää”. Käsitys siitä mitä oikeasti käyttää ja tarvitsee voi olla kaukanakin todellisuudesta. Helposti kuvitellaan, että aivan todella tarvitaan sitä tai tätä, eikä tulla ajatelleeksi miten elämäänsä ihan todellisuudessa elää. Tähän vielä päälle se, että miten moni elää tavalla jota ei itsekään halua, milloin mistäkin syystä.

      Tuokin on hyvä huomio, käytössäkään ollutta tavaraa ei tarvitse aina korvata uudella. Meillä näin kävi monitoimilaitteen, siis tulostin-skanneri-ja mitä lie -laitteen kanssa. Varmasti muitakin esimerkkejä aiheesta olisi, mutta tuo on jäänyt parhaiten mieleen.

      Tavaran vähentäminen on opettanut minulle paljon asioita, esimerkiksi hyväksymään lopultakin sen, että muutos on ainoa asia, joka on varmasti pysyvää. Ennen en suostunut hyväksymään että asiat muuttuvat, halusin väkisin pitää kaikista naruista kiinni ja (hyvät) asiat juuri niin kuin olin tottunut niiden olevan.

      Sama juttu minulla, olisin valmis luopumaan paljosta, mutta tuntuu siltä, että olemme aika lailla jumahtaneet. Saa nähdä mitä aika tuo tullessaan.

  4. Tuollaisen listauksen tekeminen voisi todella olla hyödyllistä. Jatkuvasti tarvittavia tavaroita todella on vähän. Postaus herätti tarpeellisesti taas ajattelemaan!

    Minulle suuremmaksi ongelmaksi ovat muodostuneet harvoin tarvittavat, kuten esimerkiksi tuo Jennin ylemmässä kommentissa mainitsema joulukuusen jalka. Näiden kohdalla yritän miettiä, voisiko tarpeen tullen tavaran korvata jollain muulla, lainata tai pärjätä kokonaan ilman.

    Esim. tuo joulukuusenjalka. Sitä ei voi korvata helposti. Lainaaminen on hankalaa, sillä muutkin käyttävät omiaan samaan aikaan. Jos jalkaa ei ole, pahin mahdollinen seuraus on se, ettei meille voi hankkia isoa joulukuusta. Miten tärkeä iso joulukuusi meille on? Tässä kohtaa henkilökohtaiset erot tulevat kuvaan. Meillä ei ole kuusenjalkaa, koska me ei olla haluttu kuustakaan. Enimillään meillä on hankittu pieni kuusi, joka on sitten laitettu maljakkoon tms. Esimerkiksi joulua rakastavalla lapsiperheellä tilanne voisi olla täysin toinen!

    • Kiitos kommentistasi! Itse mietin myös tarkoin näitä harvoin tarvittavia tavaroita, että voisinko vain olla kokonaan ilman. Jäisinkö jostakin olennaisesta paitsi? Joulukuusen jalka on yksi näitä tavaroita, joita meillä ei ole ollut varmaan kymmeneen vuoteen. En kaipaa joulukuusta, se ei ole minulle merkityksellinen. Samalla olen voinut luopua joulukoristeista, vain aivan muutama on jäljellä, joita ei tarvitse ripustaa. Mutta kuten kirjoitit, tässä kuten niin monessa muussakin kohtaa on kyse henkilökohtaisista mieltymyksistä.

  5. mielenkiintoinen aihe. itselleni jotkut esineet ovat rakkaita, koska niihin liittyy muistoja. mutta yllättävän paljon on tavaraa, jota ei tarvitse tai sen kummemmin kaipaa.

    mutta olen kokenut tilanteen käänteisenä, kun olin muuttamassa pois kotoa. silloin huomasin, että olisin tarvinnut yhtä sun toista tavaraa,jota minulla ei vielä ollut. ja silloin ne muutamat vanhat tutut tavarat loivat turvaa, koska niihin liittyi muistoja. saivat uuden kodin tuntumaan edes vähän kodilta. sama funktio on edelleen esim. vanhoilla valokuvilla. niitä en katsele joka päivä, mutta haluan säilyttää ne. monta puolta tässä asiassa.

    • Kiitos kommentistasi! Tavaroihin liittyvät muistot ovat kaikin puolin kiinnostava ja monimuotoinen asia. Itselläni on olemattoman vähän tavaroita, joihin liittyy erityisiä tai tärkeitä muistoja. Keksin äkkiseltään kaksi tavaraa. Jostakin syystä minulle tavaraan liittyvät muistot eivät ole kovin merkityksellisiä, siis niin että en voisi luopua tavaroista, koska ne herättävät muistoja ja tuovat esim. mainitsemaasi turvaa. En koe saavani tavaroista turvaa, enkä muista olisinko joskus kokenut niin. Monille muistot ovat tärkeä syy säilyttää tavaroita, ja joillekin on tärkeää, että heidän omistamillaan tavaroilla on tarina. Itse taas koen pienenä painajaisena, jos kaikilla tavaroillani olisi tarina. 😉

  6. Minustakin mielenkiintoinen aihe. Tulee mieleen kaikkea pientä mitä tarvitsee, ihan välttämättä, vaikka ne eivät tulekaan ihan heti mieleen. Esim. jokin säännöllisesti käytettävä lääke tai silmälasit…

    Asiassa on myös se ”tarvitsee VÄLTTÄMÄTTÄ” -puoli. Viisastellen voisi sanoa ettei kovin paljon ihan välttämättä tarvitse. Minä olen kuitenkin sillä asteella että koska esim. tykkään tehdä käsitöitä niin tarvitsen siihen liittyen välttämättä vaikkapa puikkoja.

    Monta asiaa voi (tai voiSI) tehdä huomattavasti yksinkertaisemmin ja vähemmällä määrällä tavaraa – tai olla tekemättä kokonaan. Voisi ajatella ettei kahvinkeitintä tarvitse koska veden voi valuttaa vain suodattimen läpi, tai kahvinjuontia ei välttämättä tarvita ylipäätään.

    Hirmu mielenkiintoista siis. Mietin täällä itsekseni omia tarpeitani.

    • Kiitos kommentistasi! Tarvitsee välttämättä -puoli on kiintoisa. Monihan perustelee suuren suurta tavaramäärää sillä, että sitä tarvitsee. Esimerkiksi meillä on aikoinaan hankittu valtavat kasat lakanoita, pyyhkeitä ja astioita siksi, että ”ainahan niitä tarvitsee”. 🙂 Todellisuudessa se todellinen, välttämätön tarve on huomattavan pieni. Siltikin, jos sitä välttämättömyyttä katsoo länsimaisen kuluttajan silmin (johon sisältyy mukavuuden huomiointi), eikä vain selviytymisen kannalta.

      Monta asiaa todella voi tehdä yksinkertaisemmin tai vähemmällä tavaramäärällä. Ja monta asiaa voisi vain jättää tekemättä. Ihminen on kekseliäs siinä, mitä kaikkea oikein pitää tehdä. Itse olen aikoinaan ollut hyvä työllistämään itseni turhilla hommilla. 🙂

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s