Joulukuuta kulkiessa

Tänä vuonna tuskin kirjoitan kovin paljoa joulusta. Tuntuu, että olen kirjoittanut aiheesta toistaiseksi jotakuinkin kaiken, mitä minulla kirjoitettavaksi on.

Tänäkin vuonna aion viettää rauhallista, lahjatonta, vaatimatonta joulua. Keskittyä joulun makuihin ja tuoksuihin, musiikkiin ja ennen kaikkea yhdessäoloon kumppanini kanssa. Nauttia kaupungin pysähtyneestä tunnelmasta.

Aika ajoin esimerkiksi blogeja lukiessani törmään teksteihin, joiden kirjoittaja aivan kuin vie sanat suustani. Tällä kertaa aion jakaa linkin muutamaan tällaiseen tekstiin.

Jennin Arkijärki -blogista löysin pari tekstiä, jotka soisin jokaisen lukevan. Moni miettii tälläkin hetkellä, mitä antaisi lahjaksi ihmiselle, jolla on jo kaikkea. Mietiskellessä kannattaa lukaista Jennin tekstit Uudet joululahjasäännöt sekä Uusi etiketti lahjojen saajille.

Pelkistämisen mestari kirjoittaa tekstissään Joulu joka päivä kriittisesti jouluun liittyvistä ilmiöistä, ja miettii samalla miten juhlan erottaisi arjesta, kun ei halua viettää kulutusjuhlaa. Minäkin näkisin kuuset mieluummin maassa kasvavina, luonnossa, kuin joulun jälkeen roskakatoksen vieressä odottamassa jätekuljetusta. Soisin myös ettei yhdenkään lapsen tarvitsisi pelätä alkoholista omituisiksi muuttuneita vanhempiaan.

Älä osta mitään -päivää vietettiin 28.11. Jos sen viettäminen jäi vähemmälle, vielä ehdit viettää Krääsätöntä joulua.

Aiempina vuosina kirjoittamani jouluun liittyvät tekstit voit lukea arkistosta, klikkaamalla seuraavista linkeistä.

Joulukuun 2012 tekstit
Joulukuun 2013 tekstit

Vielä lopuksi haluan vinkata Sandy Talarmon Yksinkertaistamisen joulukalenterista.

EDIT: Joulukalenterien ystäville kerrottakoon vielä, että myös Pelkistämisen mestarin blogissa aukesi ensimmäinen luukku tänään. Luvassa on materiaaliton joulukalenteri, joka tarjoaa blogin henkeen sopivia ajatuksia ja ideoita. Luonnonystäville tarjoan vielä vinkin Suomen luonnonsuojeluliiton Facebook-sivuilla olevasta joulukalenterista.

Oikein leppoisaa joulukuuta teille kaikille!

6 kommenttia artikkelissa “Joulukuuta kulkiessa

  1. Veit sanat suustani. Itsekin noita blogeja lukiessani on tuntunut siltä kuin itse olisin ne kirjoittanut!
    Silti Joulua voi odottaa hyvillä mielin ja fiilistellä niitä asioita jotka itselle ovat tärkeitä.

    • Kiitos kommentistasi! Joulussa on parasta se, että on enemmän vapaata aikaa. Ja nautin todella kaupungin rauhoittumisesta. Jouluna keskityn lepoon ja rauhaan, sekä juuri niiden itselle tärkeiden asioiden fiilistelyyn. 🙂

  2. Mä olen helpottunut siitä, että tänä vuonna joulu tulee menemään meillä ihan eri tavalla kuin aiemmin. Odotamme toista lasta syntyväksi joulun tienoilla (laskettu päivä on sopivasti aattona), ja olemme jo ilmoittaneet läheisille, että tämän joulun vietämme kotona, riippumatta siitä onko vauva syntynyt vai ei. Aiemmin olemme matkustelleen sukulaiselta toiselle ja viime jouluna koin sen erityisen raskaaksi, ehkä siksi, että mukana kulki vajaan vuoden ikäinen esikoinen ja stressasin vauvan vuoksi kaikesta siitä hässäkästä ”menet nukkumaan yhdessä paikassa ja heräät toisessa taas uusien naamojen keskeltä”. Ajattelin, että alkaa olla aika alkaa viettää omanlaisiaan jouluja ja luomaan niitä omia perinteitä. Jouluruokia teemme etukäteen pakastimeen (pitäähän sitä muutenkin syödä!), ja esikoinen saa pari pakettia. Omat (ja muiden) lahjarahat menivät tänä vuonna uusiin lastenrattaisiin, joten hyvin pienellä rahallisella panostuksella joulun suhteen mennään. Odotan kyllä joulua ihan itsessäänkin, sitä tunnelmaa nimenomaan ja aion fiilistellä sitä jo hyvissä ajoin, jos se aatto sitten tosiaan tulee vietettyä synnytyssalissa 🙂

    • Kiitos kommentistasi! Teillä on tosiaan tulossa erilainen joulu. Oikein ihanaa omanlaista joulua teille jo näin reilusti etukäteen! Muistan miten ihanalta tuntui alkaa viettää joulua omalla tavalla, juuri luoden niitä omia perinteitä.

      Meillä oli aikoinaan tapana tehdä joulun ja uudenvuoden välipäivinä reissua sukulaisten luo. Oli vaikea rentoutua joulunakaan, kun tiesi mikä pian olisi edessä. Pitkät välimatkat ja nopea aikataulu toivat kiireen tunnun, jota inhosin yli kaiken. Jonakin jouluna sanouduin irti tuosta tavasta, ja sen jälkeen joulut ovat olleet huomattavasti parempia. Omanlaiset joulut perinteineen, ilman että heti tapaninpäivänä on lähdettävä toiselle puolelle maata, ovat rentouttavia. Juhlan tuntua tuo minulle varsinkin se, ettei tarvitse olla menossa minnekään muualle kuin kävelylle. Voi kun voisi jo tulla lunta! On ollut niin harmaata ja pimeää. Tänään sentään aurinkokin jo lupaavasti pilkahti. 🙂

      • Kiitos! Ihanalta, mutta samalla kuitenkin myös vähän haikealta tuntuu tämä jouluperinteiden muutos. On varmaan osa tätä vanhemmaksi kasvun prosessia, nyt tärkeintä elämässäni on tämä oma ydinperhe, kaikki muut tulevat muutaman metrin jäljessä, vaikka mieheni ja minä olemme molemmat tosi sukurakkaita ja läheisiä omien lapsuudenperheittemme kanssa. Silti, olen alkanut kokea, että joulu on ennen kaikkea hiljentymisen ja rauhoittumisen aikaa. Tapaamme muutenkin perhettä ja sukua pitkin vuotta ja olemme tiiviisti tekemisissä toistemme kanssa, miksi änkeä pariin pyhään niin paljon ohjelmaa (ja autossa ajoa, vaikka kilometrejä onkin kohtuulliset 50). Lisäksi olen ajatellut, että jatkossa ”lapsettomien” on helpompi liikkua kuin lapsiperhekaravaanin, meille voi todellakin tulevina jouluina tulla aattona syömään ja viettämään juhlaa, mutta me pysymme kotona. 🙂

        • Ymmärrän haikeuden, muutoksiin tottuminen vie aikansa. Muistan itse aikoinaan ajatelleeni, että jos ei joulun aikaan ehdi rauhoittua ja hiljentyä, niin milloin sitten?

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s