Katsaus menneeseen ja kurkistus tulevaan

Kuluvaa vuotta on kaksi viikkoa jäljellä. Pyrin elämään tässä hetkessä, kurkottelematta tulevaisuuteen. Haluan antaa jokaiselle hetkelle arvon, en kiirehtiä seuraaviin hetkiin. Kiirettä eteenpäin ei ole, mutta aion silti pohtia jo hieman ensi vuotta.

Aloitin viime vuonna uuden perinteen. Löysin netistä Susannah Conwayn ilmaisen työkirjan, jonka avulla voi käydä läpi kulunutta vuotta, ja miettiä mitä tulevalta vuodelta odottaa. Vietin työkirjan kysymysten parissa useita tunteja. Sytytin kynttilän, join teetä, ja pysähdyin miettimään mennyttä ja tulevaa. Pysähtyminen rauhassa omien ajatusteni äärelle oli antoisaa.

Minulla ei ole tapana tehdä uudenvuodenlupauksia, tai asettaa erityisiä tavoitteita. Mietin mikä elämässäni on tärkeää, ja pyrin toimimaan niin, että nuo tärkeät asiat ovat keskiössä. Katsoin kohti tätä vuotta nuo tärkeät asiat mielessäni, ja miten minun tulisi konkreettisesti toimia niiden toteutumiseksi mahdollisimman hyvin.

Opin vuoden aikana jälleen jotakin itsestäni. Huomasin, että minussa on yhä jäljellä pieni pala ajatusta siitä, että minun tulisi toimia tietyllä tavalla ollakseni muiden silmissä oikeanlainen.

Kirjasin tätä vuotta koskeviin suunnitelmiini erilaisia tapahtumia, joissa voisin käydä. Huomasin jo alkuvuodesta, että ajatus oli lähtöisin enemmän kumppaniltani kuin minulta. Hän kaipaa ympärilleen ihmisiä ja tapahtumia, selvästi enemmän kuin minä. Minä puolestani kaipaan paljon omaa aikaa ja rauhaa, ja viihdyn hyvin, vaikken kävisi vuoden aikana yhdessäkään tapahtumassa. Lopulta kävin yhdessä itselleni tärkeässä tapahtumassa, joka on muodostunut minulle jo vuosittaiseksi perinteeksi. Kaiken muun jätin väliin.

Opin itsestäni senkin, että suorittaja minussa istuu tiukassa, vaikka miten yritän päästä siitä eroon. Harmittelin jo alkuvuodesta, kun päivämäärät ja tapahtumat suunnitelmissani menivät ohi, enkä minä osallistunut mihinkään. Hoksasin vihdoin: minua ei harmittanut, että tapahtumat menivät sivu suun, vaan epäonnistumiseni suunnitelman toteuttamisessa! Olen suorittamistaipumuksestani hyvin tietoinen, enkä sen vuoksi laadi esimerkiksi minkäänlaisia tehtävälistoja. Kaikki tarpeellinen tulee tehdyksi ajallaan ilman niitäkin. Pyrin pitämään itseni erossa suorittamisesta, mutta näköjään se pyrkii pintaan heti, kun sille antaa pienenkin mahdollisuuden.

Tänä vuonna työkirjaa täyttäessäni kiinnitän erityistä huomiota siihen, että kirjaan ylös vain omia toiveitani. Jos en kaipaa ensi vuodelle minkäänlaisia suunnitelmia, en niitä myöskään tee. Otan työkirjasta itselleni sen mikä hyvältä tuntuu, ja jätän vieraalta tuntuvan (ja sisäisen suorittajan paikalle kutsuvan) tarkemman suunnittelun väliin.

Työkirjassa pyydetään valitsemaan sana ohjaamaan vuoden kulkua. Valitsin tälle vuodelle sanan rohkeus.

Tein tänä vuonna joitakin asioita, jotka vaativat minulta rohkeutta. Asioita, jotka olisin ennen jättänyt tekemättä, koska niihin sisältyvän riskin realisoituminen olisi tuottanut henkistä kipua. Tuntuu, että valitsemani sana todella sai minut jättämään epäröinnin sivuun ja toimimaan. Olen yllättynyt, miten helppoa asioihin tarttuminen lopulta oli, kun päätin olla niiden suhteen rohkea.

Rohkeuttani koeteltiin tänä vuonna myös monien vastoinkäymisten muodossa. Jouduin käsittelemään vaikeita asioita. Surua, epävarmuutta, kyvyttömyyttäni helpottaa toisen oloa niin paljon kuin olisin halunnut. Pelkoa rakkaan ihmisen menettämisestä, huolta rakkaiden ihmisten jaksamisesta.

Tämän tekstin teille kirjoitettuani aion jälleen sytyttää kynttilän. Ottaa kynän ja paperia sekä kupin teetä, ja käydä läpi vuoden tapahtumia, sekä kurkistaa kohti ensi vuotta.

Olkoon tuleva vuosi meille kaikille hyvä.

6 kommenttia artikkelissa “Katsaus menneeseen ja kurkistus tulevaan

  1. Kiitän taas blogistasi, se on antoisa. Kiitos myös kun jaoit tämän linkin työkirjaan! Taidan mainita siitä omassakin blogissani, innostuin kovasti.

  2. Aivan ihana tuo työkirja! Tulostin itselleni ja päätin omistaa sille jonkin illan kun en ole niin kovin kiireinen. 🙂

    • Kiitos kommentistasi! Hienoa että pidit työkirjasta! Minäkin ihastuin siihen kertaheitolla, kun viime vuonna (vai olisiko ollut tämän vuoden alkupäivinä) sitä ensimmäisen kerran täytin. Niin kauniskin kaiken lisäksi. 🙂

  3. Minä löysin tänne Katin linkin kautta ja ilahduin kaikesta.
    Pitänee perehtyä kiirettömämmässä tilanteessa paremmin, nyt laitan vain päällimmäisen ajatuksen; olen nimittäin tullut siihen tulokseen että kaikkein tärkeintä on terveys ja turvallisuus, kaikki muu hyvä tulee vasta niiden jälkeen.
    Rohkeus on hyvä johtotähti vuodelle, minä taisin valita sen nyt kuluneelle vuodelle myös. Nyt taidan vain lisätä samaa. Ja myös sitä rohkeutta, että teen mitä lystään jos haluan. En kuitenkaan itsekkyyteen asti, en ainakaan täysin.

    • Kiitos kommentistasi! Kiva kun löysit tänne. 🙂 Terveys ja turvallisuus ovat tärkeitä asioita. Vaikka asiat olisivat muuten miten hyvin vain, mutta noista jompikumpi puuttuisi, niin puuttuisi paljon.

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s