Astioiden määrä ja arjen sujuvuus

Aloitin muutama kuukausi sitten pienimuotoisen kokeilun. Se alkoi tarpeesta saada keittiö pysymään siistimpänä.

Laitoin puolet leipälautasista ja osan aterimista yläkaappiin. Halusin selvittää, minkä verran niitä tarvittaisiin, jotta arki keittiössä sujuisi optimaalisesti. En kertonut kumppanilleni ensin mitään kokeilustani. Kun kokeilua oli kulunut pari viikkoa, kysyin mitä mieltä hän oli aterinten ja leipälautasten määrästä. Kävi ilmi, ettei hän ollut huomannut vähenemistä ollenkaan. Arki siis sujui vähemmällä varsin mainiosti.

Astiat ja aterimet sopivat hyvin omille paikoilleen, tilan puute ei siis ollut syynä ajatukseeni niiden vähentämisestä. Keittiössä vallitseva sotku sai minut tarttumaan toimeen.

Ruokapöydällä tai työtasoilla oli lähes jatkuvasti astioita, jotka olisivat kuuluneet tiskikoneeseen, mutta eivät sinne sopineet, vaan odottivat seuraavaa kierrosta. Halusin poistaa tuon yleistä sekaisuutta luoneen välivaiheen. Mietin, että keittiö voisi toimia myös niin, että astiat olisivat joko puhtaita, likaisina tiskikoneessa tai käytössä.

Sotkuisuuden lisäksi oli toinenkin käytännön harmi. Tyhjentäessäni puhtaita astioita tiskikoneesta, lähes jokaisessa koneellisessa oli aterimia, jotka eivät olleet puhdistuneet. Aterinlokerikko oli ollut liian täynnä. Päältä avoimeen lokerikkoon on helppoa lisätä vielä muutama haarukka tai veitsi, kun niitä näennäisesti saa siihen sopimaan. Lautasia ei tiskiin määräänsä enempää kerralla sovi.

Kokeilu venähti pidemmäksi kuin oli tarkoitus, mutta tulipa varmuudella todettua, että vähemmän aterimia ja leipälautasia riittää. Ja arki sujuu vieläpä aiempaa paremmin näin. Aterimet puhdistuvat tiskikoneessa kunnolla, ja sopivat lokeroonsa paremmin. Astioita ei jää enää säännönmukaisesti odottamaan pöytätasoille tiskikoneeseen sopimista.

Meillä astiat laitetaan heti tiskikoneeseen, kun ne sinne kuuluvat. Samoin puhtaat astiat tyhjennetään kaappiin, kunhan ne ovat hiukan jäähtyneet. Nämä ovat minulle hauskimpien kotihommien joukossa. Sotkua ei ole siis syntynyt siitä, että tavaroiden kulku oikeille paikoilleen olisi jumahtanut. Astioita on vaan ollut liikaa käytössä tiskikoneen kokoon nähden.

Keittiön siisteys on parantunut selvästi. Huonona päivänä saatan silti puhista, että meillä pitäisi olla jokaista astia- ja aterinlajia vain kaksi, molemmille omansa eikä yhtään enempää. Tiskiä on helppo tehdä, kun kaapissa on enemmän kuin tarpeeksi puhtaita astioita.

Tässä onkin yksi haaste opeteltavaksi näin perheemme Ekompaa eloa 2015 -teemavuonna: käyttää astioita kerralla niin pitkään, että ne todella vaativat pesua. Monta kertaa juuri leipälautasia on päätynyt tiskikoneeseen, vaikka niitä olisi pienen muruista puhdistamisen jälkeen voinut vielä käyttää. Minulle tämä kertoo astioiden liian suuresta määrästä. Muiden astioiden kanssa vastaavaa ei tapahdu. Tee- ja kahvimukeista juodaan useamman kerran, ja meillä on omat tunnistettavat vesimukimme, joista juodaan, kunnes ne ovat pesun tarpeessa.

Kun astioita on sopivasti – ei liikaa eikä liian vähän – arki toimii hyvin. Tällä hetkellä meillä tuntuu olevan sopivasti matalia lautasia (2), syviä lautasia (2), syviä kulhoja (6), pieniä, monikäyttöisiä aluslautasia (4) ja nyt leipälautasia (6). Aterimia on kokeilun jälkeen kahdeksan kutakin lajia.

Laseja on viime aikojen käyttöä ajatellen sopivan tuntuisesti (6), mutta kun tarkemmin mietin, niin myös niitä päätyy joskus tiskiin liian helposti. Välillä kaksi takimmaista pölyttyivät käytön puutteessa, mutta toisaalta joulun aikaan kaikkia tarvittiin.

Mukien määrä (17) on minimalismista kaukana, vaikka niitäkin on ajan kuluessa vähennetty. Mukeista neljä on kumppanini suojeluksessa, ja ne poistuvat vasta kun hajoavat tai kuluvat käyttökelvottomiksi. Käytämme mukeja monipuolisesti: juomien lisäksi tarjoiluastioina ja kaikessa siinä missä joku toinen käyttäisi jälkiruokakulhoja, joita meillä ei ole. Käyttötarkoitusten monipuolisuuden vuoksi mukeja tarvitaan hieman enemmän, kuin jos niistä ainoastaan juotaisiin, mutta ei näin paljoa kuitenkaan. Emme ole luopumisesta yhtä mieltä, joten mukeja on ainakin toistaiseksi tämän verran. Pääasia on, ettei määrästä ole arjessa haittaa, ja mukit sopivat hyvin kaappiin.

Näiden arkiastioiden lisäksi meiltä löytyy pieni määrä erilaisia vanhoja perintöastioita. Käytän vanhoja kahvikupin aluslautasia päivittäin, kahvikuppeja ja leivoslautasia erityistilanteissa. Ne tuovat kahvihetkeen pientä taikaa.

Astioiden käyttäjien ruokailutottumukset vaikuttavat niiden sopivaan määrään. Niitä astioita on enemmän, mille on enemmän käyttöä. Jos meillä tiskattaisiin käsin, astioita ei olisi näin paljoa. Näin suuresta määrästä tulisi tiskivuori, jota olisi työlästä tiskata. Pieneen tiskikoneeseemme ja arjen sujuvuutta ajatellen tämä määrä astioita vaikuttaisi olevan sopiva.

19 kommenttia artikkelissa “Astioiden määrä ja arjen sujuvuus

  1. Tulee taas pitkä kommentti, on niin paljon asioita jotka olen myös huomannut ja joita olen miettinyt omassa arjessamme. Ihan ensimmÄinen huomio: mun mieheni on myös kovin kiintynyt mukeihin (huoh) ja niitä sitten on. Paljon. Suhtaudun kuitenkin huumorilla ja yhdessä vitsailemme että voihan olla että kaapin hylly joskus ”putoaa vahingossa” ja kaikki hänen mukinsa hajoavat….Mutta siis jos minä yksin voisin päättää, meillä ei olisi kovin montaa mukia. No, otettava toiset huomioon, toki, ja meillä on myös kaksi poikaa, 15 ja 13 ja heillä on toki omat mieltymyksensä ja niin sopii ollakin. En halua mitään kaikkivaltias olla sentään .

    Minulla on tuo tapa että juon vettä tietystä lasista monta kertaa ja joudun erikseen ”kieltämään” ettei mies laita sitä koneeseen kun lasi on jossakin pöydänkulmalla. Hän ei ymmärrä tapaani vaan vinoilee että onko tuo joku suomalainen traditio???

    Meillä käy suhteellisen harvoin vieraita ja ne jotka käyvät ovat sellaisia jotka ymmärtävät ettemme halua pitää kaapeissa mitään jälkiruoka-astioita, joista syödään vieraiden kanssa kerran vuodessa. Tosin, pakko kertoa että mun mies on juossut joskus jouluaattona ostamaan snapsilaseja kun oli sukua tulossa eikä meillä sellaisia laseja ollut.

    On kÄynyt ehkä jo ilmi että puolisoni kanssa ajattelemme eri tavalla emme kaikista astia-asioista mutta paljosta. Sille ei nyt kai voi mitään. Tavallaan ymmärrän että hän haluaa säilyttää tätinsä vanhan juhla-astiaston, mutta sitä en ymmärrä että sen pitäisi olla ns. arkipaikalla, juuri siinä mistä on helpointa ottaa usein käytettäviä juttuja. Ja myönnän että olen tunkenut joitakin mieheni suosikkeja hiukan taaemmas…Hän ei ole huomannut ja kun olen kysynyt ei ole tiennyt oikein edes mistä puhun. Minusta tämä todistaa että kyseiset astiat eivät ehkä sittenkään ole hänelle kovin tärkeintä. Kyseessä lienee pikemminkin sellainen yleinen luopumisen vaikeus, joka vaivaa häntä myös vaatteiden suhteen….

    Minulle on myös tuttua se tyhmä vaihe kun tiskipöydällä on likaisia astioita odottamassa koneeseen mahtumista. Siinä on sekin puoli, ettÄ kun astiat ovat likaisina kauan, ruoka joskus jämähtää niihin kiinni, kuivuu. Eikä aina koneenkaan jälkeen siis ole puhdasta. Tämänkin takia olisi tosiaan hyvä että olisi vähemmän astioita.

    Kiitos taas ajatuksistasi. Päätin jo alkuviikosta että tänään lauantaina pidän kotona jonkunlaisen raid-iskun, joka luultavasti ulottuu myös keittiöön. Kirjoituksestasi tuli lisää puhtia raivaustyöhön.

    • Kiitos kommentistasi! Mukikiintymyksen sivusta katsominen on siis sinullekin tuttua. 🙂 Mukava kuulla, että sait lisää puhtia raivaustyöhön!

      Tuo vesilasijuttu on jännä. Minusta tuntuisi oudolta ottaa joka vesilasillista varten uusi lasi, niitähän kuluisi jo päivässä monia. Olen huomannut, että tapaa pitää samaa lasia useamman kerran joutuu joskus vieraassa paikassa selittämään.

      Yleinen luopumisen vaikeus kuulostaa tutulta, näin sivusta katsojana. Kumppanilleni on ominaisempaa mieluummin pitää kiinni tavaroista kuin luopua niistä, vaikkei niille olisi erityistä tarvettakaan. Hän ei siis näe erityistä syytä luopua, vaan säilyttää mieluummin ”kun on kerran tullut hankittua”.

  2. Meilläkin osa matalista ja syvistä lautasista on sijoitettu pysyvästi yläkaappiin. Tarvitsen kaikkia lautasia vain harvoin, silloin kun meillä on yövieraita. Silloin lautasia on hyvä olla vähän enemmän, mitä normiarjessa tarvitsen. Itselläni ei ole kuitenkaan tiskikonetta ja silloin kun kaikki lautaset olivat helposti saatavilla, tiskivuori oli usein melkoinen. Nyt kun osa on hankalammin saatavissa, normiarjessa on oikeasti helpompi tiskata tai huuhtaista jokin käytössä olevista lautasista, vaikka kaikki olisivat likaisia, kuin lähteä hakemaan keittiötikkaita että pääsisi käsiksi ylös jemmattuihin. Keittiö pysyy siistimpänä, tiskaaminen on helpompaa ja minulla on silti tarpeeksi lautasia yleisimmälle vierasmäärälle.

    Aiemmin yläkaapissa oli vielä nykyistä enemmän lautasia, mutta päädyin vähentämään lautasten kokonaismäärän lähes tusinasta per laji puoleen. Tämän myötä joudun ehkä lainaamaan lautasia tai käyttämään kertakäyttölautasia, jos järjestän kesällä taas grillibileet peliporukalle. Näin tiskikoneettomana jälkimmäinen vaihtoehtokin on houkutteleva jo ihan sillä, ettei koko seuraava päivä mene tiskatessa. Tai sitten on opeteltava nakittamaan jätkiä siivousavuksi 😉 Näin harvaa käyttöä varten kotona ei kuitenkaan enää lautasia säilytetä.

    • Kiitos kommentistasi! Olet löytänyt hyvän tavan saada arki toimimaan. Jos suurempaa astiamäärää tarvitsee vain harvoin, niin osa astioista on tosiaan kannattavaa laittaa jemmaan tiskivuorta luomasta. En tiedä miten kauan olisi itselläni mennyt keksiä tuo. Jostain syystä ensimmäinen ajatus on säilyttää samanlaiset astiat samassa paikassa, vaikka arjessa tarvitsisikin pienempää määrää.

  3. Minun heikko kohtani ovat astiat. Minulla on kaikki astiat isohkojen juhlien järjestämiseen. Täällä päin ovat vuokra-astiat olleet kalliita ja kun mietein miten monet juhlat meille tulee niin päätin hankkia omat. Sitten on vielä erikseen sellaisia muka arvokkaampia astioita, joita en aiemmin juuri käyttänyt. Mutta heräsin siihen asiaan, että koskas niitä sitten käytän… Eläkkeellä? Ja olen siedättänyt itseni niiden käyttöönottoon pikkuhiljaa.

    Keittiön kaapeissa on aika ahdasta. Ei jää neljäsosaa tyhjää… Olen silti poistanut paljon astioita ja osaa säilytän muualla kaapissa kuin keittiössä.

    Minä en aiemmin voinut kestää jos sain jostain yhden mukin joka ei kuulunut joukkoon, mutta on ollut pakko opetella kun tämän tästä joku niitä minulle hankkii…

    • Kiitos kommentistasi! Olen katsonut sivusta eläkkeellä olevaa äitiäni, joka säästää tärkeinä ja arvokkaina pitämiään tavaroita ja vaatteita, ja käyttää niiden sijaan kaikkea muuta. Olen yrittänyt vihjaista, että minne asti ajattelit niitä säästää? Mitä varten? Vielä kun tavaraa on paljon, ja käytössä olevat tavarat kestäviä, niin miten todennäköistä on ehtiä käyttämään tärkeitä tavaroitaan ennen kuin elämä loppuu kesken?

      Mieleeni on jäänyt eräs tuttu, joka aikoinaan valitsi astiakaapistaan kaikkein rumimmaan mukin, ja joi siitä. Vieläpä mainitsi, että ”minä juon nyt taas tästä rumasta mukista”. Hän siis ei raaskinnut käyttää muita, kauniimpia astioitaan. Kun tämä useamman kerran toistui, niin kävi mielessäni, että pitäisikö ”vahingossa” pudottaa muki lattialle ja päästää toinen jokapäiväisestä kärsimyksestään. 😀

  4. Meillä on 5-henkinen perhe ja yksi lapsista asuu lisäksi nyt jo omillaan. Mä olen vuosien mittaa karsinut talostamme kaiken turhan tosi rankalla kädellä ja myös keittiön kaapit on saaneet kokea tyhjentymistä. Remontin myötä myös kaappien määrä järkeistettiin tosi vähiin. Mulle onkin joskus joku ihmetellyt, miten meidän tavarat mahtuu, mutta no, tosi hyvin ne mahtuu, kun ei ole mitään turhuuksia säilytettävänä. Meillä ei esim. ole mitään arki- ja juhla-astioita erikseen vaan kaikki on käytössä yhtä lailla koko ajan.

    Meillä on astioita mun mielestä melko vähän. Lähes kaikki astiat mahtuu yhteen ”irto”kaappiin, joka on Pentikiltä ostettu vuosia sitten. Siinä on kolme hyllyä + alataso, ulkomitoiltaan noin 1m x 1,7m, syvyys noin 40cm. Ei siis mikään jättikaappi ollenkaan. Ylähyllyllä on mukeja reilut 20 kpl, niitä kuluu paljon, kun juodaan itse koko ajan teetä ja kahvia ja meillä käy paljon porukkaa ja aina on pannu kuumana heillekin. Seuraavalla hyllyllä on muro/jätski/yms-kippoja noin 20 kpl sekä leipalautasia myös noin 20 kpl. Molempia on melkeinpä liikaa, harvoin niitä tarvitaan suuremmassa määrin. Kolmannella hyllyllä on keittolautasia 10 kpl, isoja ruokalautasia 10 kpl ja pienempiä ruokalautasia 10 kpl. Nuo isot lautaset on käytössä aika harvoin ja ovat muutenkin vähän hankalia esim tiskikoneeseen laittaa. Ilmankin voisin olla. Alimmalla hyllyllä on kulhot ja tarjoilulautaset. Lisäksi kaapissa on muutama kannu (vesi/mehu/kahvimaito-käyttöön).

    Kaapin sisällön lisäksi meillä on noin 10 kpl juomalaseja tiskikaapissa, noin 10 kpl ”shamppanjalaseja” toisessa yläkaapissa ja pari isompaa tarjoilulautasta on yhdessä keittiön alakaapissa. Haarukat, veitset, lusikat ja pikkulusikat mulla on sellasissa metallisissa kukkapurkeissa, niitä on ehkä noin parikymmentä per sortti. Oikein kätsyt, voi nostaa koko purkin pöytään jos on vaikka enemmän väkeä ja sellanen tarjoilu, että lautasetkin on vaan pinkallaan odottamassa ottajaansa. Purkit on aina hyllyllä esillä muutenkin, eivät siis vaadi laatikkotilaa lainkaan.

    Mä olen erittäin tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen astioiden ja keittiön toimivuuden suhteen muutenkin. Mulla on myös yksi banaanilaatikollinen jemma-astioita odottamassa seuraavien lasten pesästä lentelyä – tuo ekakin lähtijä sai jo mukavasti itselleen tavaraa mukaansa, kulhoja ja piirakkavuokia myöten.

    Rakastan karsimista ja kaiken toiminnan järkeistämistä kotona, lempiaiheeni!! ♥

    • Kiitos kommentistasi! Suuremman perheen astiamäärän saa varmaan helposti kasvatettua vuoreksi, jos ei kiinnitä huomiota siihen, mikä todella on tarpeellinen määrä. Olen miettinyt, että jos käytössä on tiskikone, niin kaksi ihmistä tarvitsee suhteessa enemmän astioita saadakseen edes pienen tiskikoneen täyteen. Suuremmalle perheelle voi riittää jo yksi astia henkilöä kohden ja ehkä muutama ylimääräinen, ja koneen saa helposti täyteen joka päivä. Jos pariskunta ei ole kestitsevää sorttia, niin hyvin vähillä astioilla pärjäisi jos tiskaisi käsin. Tosin käsitiskin vedenkulutus nousee konetiskausta suuremmaksi, joten siinä mielessä pienen tiskikoneen käyttö on ihan järkevää.

  5. On aina kiinnostavaa kokeilla, mitä kaikkea ilman voi olla. Mielenkiinnosta olen alkanut listata kaikkea sellaista, mitä ennen ”tarvitsin”, mutta jota en enää edes haluaisi vaivoikseni (juokseva numero käy nyt neljättäkymmenettä). Astioissa olen päätynyt samanlaiseen kokeiluun kuin tässä postauksessa kerrot, ja kokeilu onkin ilokseni jäänyt pysyväksi: esimerkiksi aterimia itselleni ja puolisolleni riittää peruskäytössä neljät kappaleet kutakin.

    Olemme myös tiskanneet jo pidemmän aikaa käsin ja ottaneet tiskikoneen hyötykäyttöön kattiloiden säilytystilaksi. On auttanut suuresti sekä siisteyden ylläpidossa että etenkin vaivannäön määrässä, kun pari vaivaista lautasta aterimineen tiskaa ruokailun jälkeen heti veden alla. Esimerkiksi juuri leipälautanen ei tarvitse välttämättä edes astianpesuainetta.

    Aiemmin astiat eivät mahtuneet kerralla kuivauskaappiin, mikä hankaloitti tiskaamista. Nyt, vähäisemmän määrän vuoksi, ne voi vain nostella siististi kuivumaan (ilman muiden astioiden siirtelyä). Tänä päivänä oikeastaan huvittaa, että minulla meni noin kuusi vuotta, ennen kuin aloin edes ajatella, että asiat voisi tehdä toisinkin. 🙂

    • Kiitos kommentistasi! Minustakin on mukava kokeilla rajojaan, mikä on oikeasti tärkeää ja mitä ilmankin voi olla. Käsin tiskatessa kaksi ihmistä ei tosiaan kovin paljoa astioita tarvitse, ellei sitten kestitse usein vieraita. Tiskikoneen käyttö lisää astioiden määrää. On aika erikoista, että kun katsoo myytäviä asuntoja, niin useimmissa asunnoissa, kaksioissakin, on sellainen ns. normaalikokoinen, 12-hengen astioille sopiva tiskikone. Sen vielä käsitän, että nykyään on lähes oletusarvoista omistaa tiskikone, mutta kun taloudet ovat pieniä, niin tuollainen suuri tiskikone on aivan liian suuri. Joutuu vain turhaan hankkimaan liikaa astioita tai käyttämään tiskikonetta puolityhjänä.

      Muutaman astian tiskaaminen käsin hoituu nopeasti. Itseäni arveluttaa vain veden kulutus, meillä veden kulutus laski heti kun lopetimme käsin tiskaamisen ja hankimme pienen tiskikoneen. Oma vesimittari motivoi kummasti veden säästöön. Toisaalta sähkön kulutus puolestaan nousi. Mikä lopulta on tältä kannalta katsoen järkevintä, sitä en ole sen tarkemmin laskeskellut.

  6. Osuipa sanapari arkaan paikkaan. 11-henkisen perheen keittiössä arki sujuisi todellakin paremmin, jos ymmärtäisin vähentää puoleen käyttöastioiden määrää. Kiitos herättelevästä kirjoituksesta. Uskon, että huomenna tartun asiaan.

    • Kiitos kommentistasi! Mukava kuulla, että sait idean miten suurperheen arkea voisi helpottaa. Vaikutus voi todella olla suuri, kun astioiden vähentäminen helpottaa arkea mukavasti jo näin kahden hengen taloudessakin.

  7. Meillä on nelihenkinen perhe ja pärjäämme hyvin neljällä pikkulautasella, välikoon lautasella, ruokalautasella ja soppalautasella. Meillä ei käy ikinä illallisvieraita ja isompiin juhliin voin lainata lautaset tai käyttää kertiksiä. Tiskari pyörii kuitenkin joka päivä. Seuraavaksi pitäisi karsia lasikaappia 🙂

    Astioista innostuneena päätin myös raivata oman vaatekaapin…

    • Oho… Hattua nostan. Meillä on joka päivä lasten kavereita käymässä ja he syövät meillä ainakin välipalaa ja joskus ruokaa… Meillä on lautasia kyllä todella paljon!

    • Kiitos kommentistasi! Riippuu monesta asiasta millä määrällä astioita pärjää, esim. ruokailutottumuksista. Meillä ns. pöytäkokoisen tiskarin saa välillä täyteen helposti, välillä sen täyttäminen vie useamman päivän. Mukavaa vaatekaapin raivausta! 🙂

  8. Etsyin blogiisi haeskellessani googlesta kokemuksia siitä, montako mukia on tarpeeksi. 😀 Kirjoitat ajatuksia herättävistä aiheista, kiitos siitä! Meillä kahden hengen taloudessa on astioita juuri suorittamani pienen täydennyksen jälkeen aikalailla täydellisen sopivasti, mikä tarkoittaa meillä sitä, että pienen astianpesukoneen saa niillä täyteen ilman, että tarvitsee nostella sieltä asioita takaisin käyttöön. Kun tiskikone pyörii vain noin joka kolmas päivä, ei kahdella leipälautasella pärjätty. Ennen tiskikonetta pärjäsi hyvin vähillä astioilla, kun järkevintä oli joka tapauksessa pestä ne heti käytön jälkeen. Kun tiskikone kuitenkin on, laiskottaa liikaa pestä asioita päivittäin käsinkin. Syömme usein (johtuisiko pääosin kasvisruoasta, että koko ajan nälättää), joten likaisia lautasia kertyy.

    Mutta suurin haaste ovat mukit! Nimittäin rakastan mukeja. Olen juuri koettamassa karsia karseimpia opiskeluaikoina hankittuja eriparimukeja, mutta niiden korvaamiseen liittyy ongelma, nimittäin ihania mukeja on maailmassa mielestäni aivan liikaa! Juomme myös paljon teetä ja muita kuumia juomia, ja käytämme mukeja myös jälkiruokakulhoina yms. joten pari ei riitä mihinkään. Raja olisi kuitenkin osattava nyt vetää johonkin. 🙂

    • Kiitos kommentista! Mukavaa kun eksyit tänne! Valitettavasti en tainnut tarjota vastausta kysymykseesi. 🙂 Minullakin on aikoinaan ollut suuri mukirakkaus. Hävettää kun ajattelenkin, miten monta mukia olen elämäni aikana omistanut. Onneksi ihminen on oppivainen…

      Rajan vetäminen sopivan mukimäärän kanssa voi olla hankalaa. Kai sen käytäntö lopulta parhaiten sanelee mikä on kullekin sopivasti. Tiskikone tosiaan vaikuttaa astioiden sopivaan määrään, vähemmällä pärjää jos käsin tiskaa.

  9. Minä en voi SIETÄÄ eripariastioita. Siksi laitoin jo aikoja sitten kaikki sellaiset mukit ja lautaset kiertoon. Nyt meillä on 8 kpl Iittalan Runo-kahvikuppeja (näihin päädyin pitkällisen harkinnan ja vertailun jälkeen :)), 8 juomalasia, 8 syvää lautasta, 8 ruokalautasta ja 8 leipälautasta. Ystävät käyvät meillä syömässä, koska tykkään kokata, ja silloin haluan myös kattauksen olevan ns. ”just eikä melkein”. Ainuttakaan ”erityistilanteessa” käytettävää astiaa en omista, vaan ihan kaikki ovat arjessa käytössä. Mielestäni arkiruokailu on niin tärkeä asia, että haluan panostaa viihtyvyyteen myös sen osalta. Tykkään että kodissa pitää olla viihtyisää koko ajan, ei pelkästään juhlapyhinä (joita en oikeastaan edes vietä millään tavalla, en jaksa esim. sitä hirveää jouluhössötystä jota suurin osa porukasta harrastaa).

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s