Pienempi ekojalanjälki: asuminen

Asuminen aiheuttaa 30 prosenttia suomalaisen kuluttajan kasvihuonekaasupäästöistä. Suomalaiskotien merkitys päästövähennysurakassa on suuri: koko Suomen käyttämästä energiasta asuminen kuluttaa jopa 40 prosenttia.

Yksilön ilmastovaikutusten kannalta ratkaisevaa on asumisväljyys eli kodin neliömäärä. Asumisen eri osa-alueista suurin ilmastovaikutus on asunnon lämmityksellä, seuraavina tulevat vedenkulutus ja asuntosähkö, kiinteistösähkö ja vähäisimpänä jätteet.

Miten omaa asumisen ekojalanjälkeään voisi pienentää? Jokaisella asumisen osa-alueella voi tehdä pieniä tekoja, joilla on todellista merkitystä. Olen koonnut käytännön vinkkejä, ja kerron myös miten asiat meillä toteutuvat. Tuntuisi hassulta jaella vinkkejä kertomatta, miten itse pyrin niitä noudattamaan. Teksti on kirjoitettu kerrostaloasujan näkökulmasta, eikä näin ollen ota kantaa esimerkiksi omakotitalon lämmitysjärjestelmään tai muihin vastaaviin asioihin.

Suuri osa kirjoitukseni tiedoista pohjautuu WWF Suomen selvitykseen Suomalaisen vaikuttavimmat ilmastoteot (2012). Kirjoituksen lopussa on linkkejä lisätiedon lähteille.

Asunnon lämmitys

Lämmitystarve on suorassa yhteydessä asunnon pinta-alaan: mitä pienempi asunto, sitä pienempi lämmitystarve. Yli puolet asuintalojen lämmönkulutuksesta aiheutuu ilmanvaihdosta ja käyttöveden kulutuksesta, loput lämmön johtumisesta ja ilmavuodoista. Lämpöenergiaa voi säästää 5-20 % tavanomaisin hoitotoimenpitein ja käyttötottumuksia muuttamalla.

Muutamia vinkkejä:

– Laske huonelämpötilaa. Oleskelutiloissa suositus on 20-21 astetta, makuuhuoneessa 18-20 astetta.
– Tiivistä ikkunat oikeaoppisesti.
– Siirrä verhot ikkunan eteen pimeällä.
– Tuuleta nopeasti ristituuletuksella.
– Säädä ilmastointia.
– Vähennä lattialämmitystä.

Miten meillä? Asukkaita kaksi, asuinneliöitä 54. Huonelämpötila on enintään 21, makuuhuoneessa viileämpi. Ikkunat on tiivistetty hyvin, tuuletus tapahtuu ristivedolla. Ilmastointia näin kerrostalossa ei voi huoneistokohtaisesti säätää, lattialämmitystä ei ole. Verhot on vain makuuhuoneessa, ja ne ovat yöllä kiinni.

Parannettavaa? Makuuhuone pysyy lauhana talvena lämpimänä, vaikkei patteri olisi päällä juuri lainkaan. Voisin huolehtia paremmin siitä, että patteri on päällä vain silloin, kun ulkona on kylmä. Opettelemme sulkemaan sälekaihtimet pimeän ajaksi, se on jäänyt vähemmälle kun asuntoon ei juuri ulkoa näe.

Vedenkulutus ja lämmin käyttövesi

Vedenkulutukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Käyttöveden lämmitys vie paljon energiaa, samoin raakaveden hankinta, puhdistus ja pumppaus sekä jätevesien käsittely. Käyttötottumuksia muuttamalla vedenkulutusta voi vähentää 10-30 %.

Muutamia vinkkejä:

– Hanki suihkuun vedenkulutusta vähentävä suihkusuutin ja hanoihin vakiovirtausventtiilit.
– Astioita ei tarvitse huuhdella ennen astianpesukoneeseen laittoa, poista vain ruoantähteet.
– Älä tiskaa juoksevan veden alla.
– Pese vain täysiä tiski- ja pyykinpesukoneellisia ja käytä säästöohjelmia.
– Valitse astioita ja pyykkiä pestessä sopiva lämpötila, matalampi lämpötila säästää energiaa.
– Pese vaatteet ja astiat vasta kun ne oikeasti tarvitsevat pesua. Vaatteita voi raikastaa tuulettamalla.
– Sulje suihku ja hana kun et käytä niitä, esim. saippuoinnin ajaksi ja hampaita pestessä.
– Jos haluat juomavetesi kylmänä, päästä sitä hanasta kerralla kannullinen, jonka laitat jääkaappiin. (Ainakin meillä putkilämmintä vettä joutuu päästämään pitkään, ennen kuin saa kylmää vettä. Joka lasillista ei siis kannata päästää hanasta erikseen.)

Miten meillä? Suihkussa on vedenkulutusta vähentävä, säädettävä suutin, joka on yllätyksekseni parantanut käyttömukavuutta. Hanoihin on tarkoitus hankkia vakiovirtausventtiilit. Oma vesimittari muistuttaa veden säästämisestä. Olemme vuosien mittaan onnistuneet jatkuvasti pienentämään vesilaskuamme, vaikka veden kuutiohinta on samaan aikaan noussut. Aina kuin suinkin mahdollista pesemme täysiä koneellisia astioita ja pyykkiä. Käytämme tiskikoneen eko-ohjelmaa ja pyykinpesukoneessa valitsemme pesuohjelman vedenkulutusta silmällä pitäen.

Parannettavaa? Löytyy edelleen. Käsin tiskatessa veden käyttöä voi tehostaa. Astioiden huuhtelu ennen tiskikoneeseen laittoa on vähentynyt, sen voisi lopettaa kokonaan. Veden käytössä voisi olla vieläkin huolellisempi. Olen pyrkinyt pyykkiä pestessäni olemaan tarkempi sopivan lämpötilan suhteen. Käytin ennen enemmän 60 asteen pesua, jotta puuvillapyykki varmasti puhdistuu. Nykyään pesen enemmän 40 asteen pesuja ja vain tarvittaessa 60 asteessa.

Sähkönkulutus

Kotitaloudet kuluttavat lähes neljäsosan Suomessa kulutetusta sähköstä. Suurimpia kulutuskohteita ovat kylmäsäilytys, valaistus, viihde-elektroniikka ja ruoan valmistus. Sähkönkulutuksen ilmastovaikutuksia voi vähentää vaihtamalla vihreään sähköön. Käyttötottumuksia muuttamalla voi säästää sähköä 10-30 %.

Muutamia vinkkejä:

– Mittaa sähkönkulutusta reaaliaikaisesti.
– Valitse vähän sähköä kuluttava valaistus (esim. LED-valot).
– Pidä valoja päällä vain siellä missä niitä todella tarvitaan.
– Sulje laitteet käytön jälkeen, älä jätä valmiustilaan.
– Valitse energiatehokkaita kodinkoneita ja -elektroniikkaa ja käyttötarkoitukseen sopiva laite.
– Huolehdi siitä, että kylmälaitteiden ilmankierrolle jää riittävästi tilaa.
– Pese täydet koneelliset astioita ja pyykkiä. Matalampi pesulämpötila säästää sähköä.
– Kuivaa pyykit ulkona tai sisällä narulla. Kuivausrumpu kuluttaa paljon sähköä.
– Suosi mikroaaltouunia ja vedenkeitintä.
– Suosi uunin sijaan liettä.

Miten meillä? Sen jälkeen kun sähkölasku alkoi määräytyä todellisen käytön mukaan, ja arviolaskuista päästiin, olemme kiinnittäneet enemmän huomiota sähkön säästämiseen. Minkään laitteen sähkönkulutusta emme ole reaaliaikaisesti mitanneet. Valaistuksena on loisteputkia ja energiansäästölamppuja, sekä eteisessä vielä muutama halogeeni. Jatkossa lamppuja tullaan vaihtamaan LEDeihin sitä mukaa, kun ne rikkoutuvat. Emme pidä valoja päällä turhaan, vain siellä missä oleillaan ja vain tarvittavan määrän. Vältämme turhia kodinkoneita ja elektroniikkaa. Vain kannettava tietokone on pieniä aikoja valmiustilassa. Pyrimme pesemään täysiä koneellisia ja sopivassa lämpötilassa. Kuivaamme pyykit sisällä pyykkitelineellä. Mikro ja vedenkeitin ovat käytössä. Uunia käytetään melko harvoin. Vaihdoimme vihreään sähköön tammikuussa 2015. Kirjoitan aiheesta lisää myöhemmin.

Parannettavaa? Jääkaappipakastin on patterin vieressä, sijoitettuna kaapinrunkoon. Jääkaapin lämpötila heittelee melko laajassa haarukassa, voi olla että laite on tulossa tiensä päähän. Kun hankimme uuden laitteen, se tullaan sijoittamaan vapaasti, jolloin ilma pääsee kiertämään. Selvitämme myös mahdollisuutta sijoittaa jääkaappi muualle kuin patterin viereen.

Kiinteistösähkö

Miten taloyhtiöt voivat säästää sähköä? Poimin Motivan sivuilta muutamia vinkkejä:

– Saunavuorojen keskittäminen.
– Ei lämmitetä saunaa liian kuumaksi.
– Kartoitetaan kesäajan saunavuorojen tarve ja sovitaan niistä erikseen.
– Auton lämmitystolppien keskitetystä ohjauksesta itse säädettäviin ajastimiin.
– Kylmäkellarin lämpötilaksi 4-6 astetta. Jos kellari on vajaakäytössä, kannattaa sen tarpeesta keskustella.
– Valaistuksen ohjaus niin, ettei valaistus ole turhaan päällä ja energiaa säästävät lamppuvalinnat.
– Sähköisten sulatuslaitteiden (esim. rännien lämmitys) ohjaus oikea-aikaisesti, ei esim. kesällä.

Kiinteistöt voivat säästää myös lämmityslaskuissa, kun yhteisiä tiloja kuten käytäviä ja varastoja ei lämmitetä liian lämpimiksi. Kerrostalojen porrashuoneissa riittää 17-18 astetta, varastoissa 12 astetta, autotalleissa 5 astetta.

Miten meillä? Saunavuorot on keskitetty ja saunan lämpötila on sopiva. Kesäajan saunavuorot varataan erikseen. Autopaikkoja ei ole, ei siis myöskään lämmitystolppia. Kylmäkellarissa on sopiva lämpötila, sen käyttöasteesta en tiedä. Valaistus ei ole päällä turhaan, sillä se sammuu automaattisesti pienen ajan kuluttua katkaisijan painamisesta. Käytössä ovat energiaa säästävät lamput. Rännien sulatuksesta ei ole tietoa. Yhteisissä tiloissa kuten käytävissä lämpötila on huonelämpötilaa matalampi.

Jätteet ja kierrätys

Ympäristön ja talouden kannalta on järkevää hyödyntää jätteet mahdollisimman tehokkaasti raaka-aineina uudelleen. Sekajäte tulee taloyhtiölle kalliimmaksi kuin lajiteltu jäte, huolellinen lajittelu ja kierrätys kannattaa siis myös rahallisesti.

Muutamia vinkkejä:

– Vähentämällä turhaa ostamista vähennät myös jätettä.
– Vältä ylipakattuja tuotteita.
– Vältä ruokahävikkiä. Keinoja hävikin vähentämiseen löytyy täältä.
– Laita oikeat roskat oikeaan paikkaan. Jätteiden lajittelu ei ole vaikeaa. Katso ohjeita tästä.
– Jos kierrätysmahdollisuudet taloyhtiössäsi ovat heikot, ota yhteyttä isännöitsijään tai taloyhtiön hallitukseen ja selvitä, voisiko niitä parantaa.

Miten meillä? Kulutamme vain tarpeeseen, ja pyrimme yhä vähentämään kulutusta. Ruokahävikki on pientä. Jätteiden lajittelu ja kierrätys on tavallista arkea, kierrätämme kaiken mitä suinkin alueellamme voi. Taloyhtiön roskakatoksessa on sekajätteen lisäksi kierrätysastiat paperille, pahville, lasille, metallille ja biojätteelle. Lisäksi kierrätämme kierrätyskelpoisen muovin (muutamalla paikkakunnalla meneillään oleva kokeilu). Energiajätekeräystä alueellamme ei ole. Sähkölaitteet ja ongelmajätteet toimitamme kaatopaikalle asianmukaisesti käsiteltäviksi.

Parannettavaa? Vieläkin tarkempi voi olla ja oppia aiheesta lisää.

Tässä oli lyhyt läpileikkaus ja johdatus siihen, miten asumisen ekojalanjälkeä voi pienentää. Suosittelen lämpimästi tutustumaan aiheeseen laajemmin.

Lisätietoa

Ilmasto-opas.fi: Päästöjen vähentäminen Suomessa

Motiva: Tietoa energiankulutuksesta kotiin ja asumiseen liittyen

Suomen luonnonsuojeluliitto: Miten taloyhtiöt sekä kerros- ja rivitaloissa asuvat ihmiset voivat edistää asumisen kestävyyttä

Omataloyhtiö.fi: Kierrätys kannattaa taloyhtiössä

Ilmastodieetti.fi: Laske ilmastopainosi

6 kommenttia artikkelissa “Pienempi ekojalanjälki: asuminen

  1. Moikka! Olen lukenut blogiasi jo pitkään. Olen synnynnäinen minimalisti. Jo lapsena omaa kirjahyllyäni siivotessani mieleni teki aina vähentää siitä tavaroita. Lopulta kävi niin, että kirjahylly kävi tarpeettomaksi. Aikuisuuteen kasvaessani eksyin minimalismin tieltä. Pidän sisustamisesta. Pidän kauniista tavaroista. Lehdet pursuavat kauniita koteja pullollaan kaunista tavaraa. Luulin haluavani samanlaisen kodin. Lopulta minulla oli kaunis koti pullollaan kaunista tavaraa. Kaapit pursusivat vaihtoverhoja, tyynynpäällisiä, koriste-esineitä, kynttilälyhtyjä, astioita… Olin ajautunut kierteeseen ja minun oli aina saatava jotakin uutta. Päädyin lukemaan blogiasi ja oivalsin, että käytän tavaroiden siirtelyyn ja järjestelyyn järjettömästi aikaa. Blogiasi lukemalla olen saanut rohkaisua, voin luopua tavaroista, jos itse haluan. Olen oppinut ymmärtämään omia ostamisen motiivejani. Kiitos! Matkan varrella olen saanut kaksi lasta, jotka ovat valloittaneet kotini. Onneksi heidän tavaroideen ei ole tarvinnut tehdä sitä. Eniten kaikesta olen saanut varmuutta. On ihan ok, vaikka pitää tyhjästä tilasta ja minimalismin tuomasta helppoudesta. -Krista

    • Kiitos kommentistasi! Mukava kuulla synnynnäisestä minimalistista. 🙂 Olen huomannut, että tuo uuden haluaminen ruokkii itseään ja ottaa helposti vallan. Vauhtia vaan kiihdyttää, jos seuraa paljon esim. sisustuslehtiä. Hienoa kuulla, että olet oppinut ymmärtämään itseäsi paremmin. Ja hyvä, että olen voinut olla jollakin tavalla avuksi. Tavaran kanssa puljaamiseen saa todella kulumaan helposti paljon aikaa. Minimalismi todella tuo elämään helppoutta, suoristaa suuren tavaramäärän luomia mutkia.

  2. Neliömäärää suurempi merkitys on kuutioilla ja niitäkin suurempi merkitys on talon tiiviydellä, vrt. vanha talo – matalaenergia/passiivitalo. Lisäksi lämmitysmuodolla on merkitystä kerrostalossakin, vrt. sähkö – maalämpö.

    Jäin miettimään muutamaa kohtaa: Miksi lattialämmitys on pahasta? Jos talossa on termostaatti, sehän säätelee talonlämmityksen kokonaisenergiankulutusta, eikä silloin lie väli, tuleeko lämpö lattiasta vai patterista. Lisäksi kylpytiloissa lattialämmitys pienentää kosteusvahinkovaaraa. Ja mitä kauemmin kylppärin pinnat kestävät, sitä ekologisempaa se on. Tähän liittyy toinenkin kohta: tarviiko pattereita sammuttaa, jos niissä on termostaatti? Patteri ei lämmitä, kun asunnossa on säädetty tai sitä korkeampi lämpötila. Olen kyllä asunut kerrostaloasunnossa, jossa todellakin pärjäsi ilman pattereita muista asunnoista johtuvalla lämmöllä.

    Kolmas ajatus koskee kuivausrumpua, joka on mainettaan parempi. Vaatteiden kuivatus vie aina saman määrän energiaa, jos ne on lingottu yhtä kuiviksi. (Tärkeää onkin pyykkikoneen linkousteho.) Sähkölämmitteisessä talossa siis itse pyykin kuivuminen kuluttaa aivan saman verran sähköä, kuivuivatpa ne narulla sisätiloissa tai rummussa. Rummun tuottama lämpö leviää asuntoa lämmittämään, jolloinka pattereista tarvitaan vastaava määrä vähemmän varsinaista lämmityssähköä. Ihan samalla tavalla sähkölämmitteisessä asunnossa lämpöä tuottava valaistus vähentää varsinaista sähkölämmityslaitteen tarvetta.

    Kodinkoneiden käyttöön lisäisin yhden vinkin: pakastimen sulatus säännöllisesti. Ruuanvalmistukseen sellaiset, että pakastetuiden tuotteiden sulatus kylmiössä ja pakastettavien tuotteiden esijäähdytys/jäädytys ulkona vaikka parvekkeella talviaikaan.

    • Kiitos kommentistasi! Toki talon tiiviydellä on merkitystä. Kirjoitin jutun kerrostaloasukkaan näkökulmasta, tuoden esiin niitä asioita mitä kukin voisi tehdä ekologista jalanjälkeä pienentääkseen. Toki kerrostaloihinkin tehdään lisäeristyksiä ja energiatehokkuutta lisääviä remontteja, mutta yksittäinen asukas ei niihin voi kovin paljoa vaikuttaa. Lähdin siis tekstissä yksittäisen asukkaan mahdollisuuksista tehdä muutoksia ihan tavallisessa arjessa.

      Tuota lattialämmitystä minäkin hetken mietin, kun juttua kirjoitin. Kyse oli sähkötoimisesta lattialämmityksestä ja siitä, että sellaisia asennetaan kylpyhuoneisiin nykyään usein muun lämmityksen lisäksi, jolloin sähkönkulutus nousee helposti ns. turhaan jos ei ole tarkkana.

      Patterin termostaateista oman kokemukseni pohjalta sen verran, että jos meillä termostaatit laittaisi täysille, niin lämpötilat eri huoneissa vaihtelisivat suuresti. Olohuoneen termostaattien ollessa täysillä lämpö nousee enintään siihen 21 asteeseen. Keittiössä 21 astetta saadaan aikaan jo patterin ollessa kakkosella, kun suurin numero on viisi. Makuuhuoneen patteri lämpiää nukkumista ajatellen liiaksi jo alle nelosella. Tämä ei tietenkään ole mikään ideaalitilanne. Sama juttu on ollut tähän mennessä kyllä joka muussakin asunnossa, pattereita on joutunut itse säätämään sopivan lämpötilan aikaan saamiseksi. Sinä taisitkin kyllä tarkoittaa termostaatteja sähkölämmityksen yhteydessä? Useimpien kerrostaloasuntojen lämmitys tapahtuu muulla tavoin kuin sähköllä.

      Olen lukenut myös kahdenlaista näkökulmaa tuosta kuivausrummun ekologisuudesta. Puoltava näkökulma tosin oli sähköyhtiön asiakaslehdessä, joten en ottanut sitä kovin vakavasti. Muussa yhteydessä en ole kuivausrumpua puoltavia näkökulmia huomannut, tosin en ole aihetta sen enempää tutkinut, kun se ei minua mitenkään kosketa. Käytännön kokemusta sen puoleen sähkölämmityksestä kuin kuivausrummustakaan minulla ei ole.

      Pakastimen sulatus on loistava vinkki!

  3. Kerrostalossakin kannattaa yhtiökokouksissa haastaa hallitusta ja isännöitsijää energiankulutuksesta sekä jätehuollon tasosta. Etenkin 1980-luvun ja sitä vanhemmat kerrostalot ovat tyypillisesti kovia energiasyöppöjä, jotka olisivat kohtuu investoinnein korjattavissa. Rahoitusratkaisut takaavat sen, että syntyvillä säästöillä maksetaan lainat helposti pois.

    Kannattaa myös kyseenalaistaa jatkuvasti palavat valot, kylmähuoneet joita kukaan ei käytä, liian korkeat huonelämpötilat ja harakoille päästettävät lämmöt.

    Ottamalla palloa haltuun taloyhtiön energia-asioissa vaikutuspiiri on paljon isompi, kuin vain keskittymällä omiin valintoihin. Netistä löytyy hyvää referenssitietoa erityyppisistä energiaremonteista, joten pelkkien myyjälupausten varassa ei tarvitse olla.

    • Kiitos kommentistasi! Kerrostaloasukkaan kannattaa olla aktiivinen ja pyrkiä parantamaan asioita, kun parannettavaa huomaa. Itse soittelen isännöitsijälle, kun huomaan jotain mihin olisi hyvä puuttua. Esimerkiksi kerran jostain syystä valot paloivat käytävässä jatkuvasti, eivätkä sammuneet omia aikojaan kuten yleensä. Tai joskus melko vähäiselläkin sateella vesi tuli rännistä yli eikä suinkaan laskenut syöksytorveen, kun rännit olivat vailla puhdistamista. Olen miettinyt olenko ainoa joka vaivautuu tuollaisista ilmoittelemaan. No, pääasia että asiat tulevat hoidettua.

      On ilo asua taloyhtiössä, jossa asioita seurataan tarkoin ja hoidetaan kuntoon. Talosta halutaan pitää huolta. (Toista oli rivitaloyhtiössä jossa aiemmin asuin, siellä millekään ei haluttu tehdä mitään, omaisuuden annettiin vaan rauhassa rapistua. Eräässä kerrostalossa puolestaan asuntomme oli aivan liian kuuma, mutta asialle ei haluttu tehdä mitään. Ajatus termostaatin vaihtamisesta kun tuntui niin kovin kalliilta… Väliäkö sillä, että energiaa meni jatkuvasti hukkaan.) Talo on aikanaan 1950-luvulla hyvin tehty ja energiatehokkaampi kuin moni sen jälkeen rakennettu. Siitäkin huolimatta, että talossa yhä edelleen on vain kaksinkertaiset ikkunat.

      Olemalla taloyhtiössä aktiivinen voi tosiaan vaikuttaa laajemmin kuin keskittymällä omiin valintoihin. Toisaalta, kunpa mahdollisimman moni keskittyisi edes niihin omiin jokapäiväisiin valintoihin, esim. asunnon lämpötilaan ja veden kulutukseen. Hyvin monta kertaa olen törmännyt ajatukseen, että Suomessa vettä riittää, ei sitä tarvitse säästellä. Tuohon asenteeseen tulisi monella muutos, kun olisi oma vesimittari, jonka kulutuksen mukaan laskuja makselisi. Ehkä rahan säästö motivoisi jos muuta syytä veden säästämiseen ei löytyisikään.

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s