Miten olisi kestotalouspaperi?

Meillä ei ole enää vuosiin käytetty talouspaperia. Sitä kului paljon, ja usein aivan turhaan. Puoliarkkikin oli liian suuri käytettäväksi taloudellisesti. Niinpä keksin vaihtaa talouspaperirullan wc-paperirullaan.

Pelkästään rullan vaihtaminen kapeampaan laittoi miettimään keittiöpaperin tarpeellisuutta. Muutos rikkoi aiemman tottumuksen ja paperin kulutus väheni, kun sitä ei enää revitty rullasta entiseen malliin.

Jokunen vuosi tultiin toimeen käyttäen keittiössä wc-paperia. Jossain vaiheessa rulla työtason nurkalla alkoi kestää yhä pidempään. Mietin jo, voisiko keittiössä olla kokonaan ilman paperia.

Käytän paperia keittiössä erilaisten pikkusotkujen, kuten pöydälle eksyneen tomaattikastikkeen ja jogurtin, pyyhkimiseen. Jos paperin sijaan käyttäisin keittiörättiä, se olisi nopeasti likainen ja haiseva. Siis kiitos ei. Mieluummin siivoan suurimmat sotkut ensin, ja käytän keittiörättiä vasta sitten.

Iitu kirjoitti Sopivasti-blogissaan kangasnenäliinoista, mistä keksin, että voisinhan käyttää kestotalouspaperia!

Olin hiljattain poiminut kotivaatteiden kauheimmat odottamaan räteiksi leikkaamista, joten sopivaa materiaalia näpertelyyn oli. Olisin voinut valita myös kulunutta lakanakangasta, mutta valkopyykkiä tulee meillä niin harvoin, ettei se olisi toiminut käytännössä. Leikkasin harkkosaksilla kahdesta trikoopaidasta, ohuemmasta ja paksummasta, noin wc-paperinpalan kokoisia paloja. Pääntien ja hihansuiden muodon vuoksi osa paidoista ei taipunut kauniin neliskanttisiksi paloiksi, joten leikkasin ne vain sopivan kokoisiksi, kertakäyttöisesti pahimpiin sotkuihin käytettäviksi räteiksi.

Hyvin nopea ja yksinkertainen homma, ja keittiössä on nyt kaunis pino kangasta pikkusotkujen siivoamiseksi.

Hetken mietin, minne käytetyt lappuset olisi parasta laittaa. Niiden tulisi olla ilmavasti, jotta ne kuivuvat eivätkä ala haista tai homehdu. Paikan tulisi olla keittiössä ja helposti saavutettavissa. Toistaiseksi olen tyytynyt helpoimpaan mahdolliseen ratkaisuun: otin keittiön kaapista pienen lautasen käytettyjä lappusia varten. Kun pesen sopivaa pyykkiä, kumoan laput pesupussiin ja laitan pesukoneeseen. Vaivatonta ja toimivaa.

Kunhan kaupasta aikoinaan ostettu rullatavarana myytävä keittiörätti loppuu, siirryn kestovaihtoehtoon. Olen päätynyt mikrokuituliinaan, koska sen saa riittävän kuivaksi. Sillä myös saa tehokkaasti puhdasta. Kun kestotalouspaperi hoitaa likaiset hommat, keittiörättiä ei tarvitse pestä koneessa yhtenään, enkä tarvitse niitä kovin monia kappaleita. Vaikuttaa siltä, että olen löytänyt meidän keittiöömme sopivan kokonaisratkaisun.

Millaisia kestoratkaisuja te lukijat olette ottaneet kertakäyttöisten tilalle?

29 kommenttia artikkelissa “Miten olisi kestotalouspaperi?

  1. Meilläkään ei ole käytetty talouspaperia, satunnaisia rullia lukuunottamatta, reiluun kymmeneen vuoteen. Useamman lapsen kanssa sotkua syntyy siinä määrin, että olen todennut mikrokuituliinat näppärimmiksi. Itsekin inhoan haisevia keittiörättejä, joten meillä rätti vaihdetaan vähintään päivittäin – joinakin päivinä rättejä kuluu useampikin. Lapsiperheessä kuitenkin tulee pyykkiä muutenkin, joten liinat menevät muun pyykin seassa eivätkä lisää pestävien koneellisten määrää.

    • Meillä sama käytäntö. Monta bambuista rättiä ja mikrokuituliinaa, jotka pyörivät keittiö-pyykkikone-siivouskaappi-keittiö -radalla. Mun mielestä rätit voi heittää koneeseen ihan tavallisen pyykin sekaan, eikä tarvi odotella muuta sopivaa pyykkiä.

    • Kiitos kommentistasi! Olen kuullut useammankin kerran jonkun toimivan noin. Minusta tuntuu ajatuksena hankalalta pestä keittiörättejä minkä tahansa koneellisen joukossa, koska keittiörätit ovat huomattavasti likaisempia kuin pyykissä olevat vaatteet. (Pesen näitä vain kissankarvaisten kotivaatteiden kanssa, tai samassa pyykissä siivousvälineiden kanssa.) Mietin siis itsekin tuota vaihtoehtoa, mitä sinä käytät, mutta olisin tarvinnut aikamoisen nipun rättejä. Omalla kohdallani tuntuu toimivammalta tämä nykyinen systeemi, jossa pieniä rättitilkkuja voi olla pöydällä pinossa vaikka kymmeniä, eivätkä ne vie tilaa eivätkä edes maksa mitään.

  2. Minä olen repinyt rikkinäisistä lakanoista pikkurättejä ja niitä käyttänyt talouspaperin sijaan. Niitä kun toistaiseksi on vielä mukavasti löytynyt niin olen kyllä käytön jälkeen laittanut ne roskiin 😞. Kun loppu alkaa häämöttää niin sitten voisin niitä ruveta pyykkäämään.

    • Kiitos kommentistasi! Minulla on erikseen kasa erilaisista kuluneista kankaista leikattuja rättejä, joita käytän likaisempiin hommiin ja heitän sitten pois. Välillä näistä on ollut pulaa, mutta olen äidin kätköistä saanut tarvittaessa lisää. Näitähän voisi yhtä hyvin pestä ja käyttää uudelleen, ja niin tulen jossakin vaiheessa varmasti tekemäänkin.

  3. Talouspaperia en muista koskaan ostaneeni. Meillä toimii ihan tavallinen tiskirätti noihin sotkuihin, en ole nähnyt siinä mitään ongelmaa että rätti joutuu päivän tai vaikka kolmen päivän välein pyykkiin, likaisuudesta riippuen. Se kuivuu mukavasti hanan päällä eikä tarvitse säästellä muita märkiä myttyjä missään. Kerrallaan kierrossa taitaa olla nelisen rättiä, ja juuri vaihdoin satsin – edelliset rätit kestivät muistini mukaan kolme vuotta. Ne eivät ole mikrokuitua, sienimäisiä tai sitä ohutta reikäistä kangasta vaan sellaista nättiä, heleän yksiväristä pehmeää kangasta, joka viikkautuu nätisti pinoon. Googlasin niitä äsken saadakseni niille nimen (”siivousliina” joka ei paljoa kerro) mutta hinta-laatu näyttää olleen kohdillaan, 10 kpl maksaa puolitoista euroa.

    • Kiitos kommentistasi! Aika moni taitaa toimia noin. Itse koen vastenmieliseksi pestä likaisen rätin minkä tahansa pyykin seassa, koska se on paljon muuta pyykkiä likaisempi. Ajatus rasvatahraisesta rätistä tahrattomien, mutta pesua tarvitsevien vaatteiden kanssa on ikävä. Jos taas koittaisin keräillä likaisemmalle pyykille omaa koneellista, kuluisi iäisyys, ja vaikka pesisin kissankarvaisten kotivaatteiden kanssa kuten nuo lappuset nytkin, niin siltikin rättejä saisi olla aikamoinen kasa. En tiedä, voihan se olla, että käytännössä tuo toimisi paremmin kuin ajatuksissani.

  4. Annoitpa ajattelemisen aihetta – eikä vain ajattelemisen, vaan täytyy myös toimia. Vaihtaisin kyllä mielelläni keittiön pöydällä töröttävän talouspaperitelineen, jossa on kaksi vessapaperirullaa – sievään pinoon pestäviä lappusia.
    Koska ostan halvinta mahdollista vessapaperia, joka murenee hetkessä kosteissa sormissa, niin märän sotkun pyyhkimiseen sitä kiskaistaan iso tuppo, eli ekologisuus alkaa olla kaukana, vaikka toisin kuvittelen.
    Siis kiitos herättelevästä kirjoituksestasi.

  5. Me käytämme harsoja talouspaperin sijaan. Siis niitä mitä käytetään vauvoilla. Meidän vauvat ovat jo niin isoja, että alkuperäiseen tarkoitukseen ei harsoja enää tarvita, mutta ne toimivat niin hyvin keittiössä, etten taida niitä laittaa eteenpäin vaikka kysyntä netin kirpputoreilla on huima.

    Kestorättinä meillä on jo vuosia ollut bambuisia rättejä, jotka pesemme koneessa noin viikon käytön jälkeen.

    • Kiitos kommentistasi! Hyvä idea tuo harsojen käyttäminen, ovat varmasti mainioita tuohon käyttöön. Olen kokeillut kahta erilaista bamburättiä, mutta ainakaan kokeilemani yksilöt eivät olleet toimivia. Jäivät liian märiksi ja kestivät kuivua liian pitkään.

  6. Kiitos linkkauksesta! Kestoliinat ovat tosi käteviä. En ole koskaan ostanut omaan kotiini talouspaperia, mutta voin kuvitella, että roskikseni tursuaisi pehmopaperia, jos käyttäisin aina kertakäyttöisiä liinoja samoihin tarkoituksiin, mihin käytän noita kangasliinojani. Minulla on myös mikrokuituliinoja siivoukseen sekä keittiössä ilmavasti virkattu bamburätti, joka kuivuu riittävän nopeasti omiin tarpeisiini. Seuraava suunnitelmani on aika hurja: kestovessapaperi. Idea saattaa ensikuulemalta tuntua iljettävältä, mutta olen miettinyt, että jos kerran kankaisia vaippojakin pestään ja käytetään uudelleen, miksei myös vessapaperia. Kankaiset wc-liinat ovatkin kasvava ilmiö, ja niistä löytyy paljon kokemuksia googlaamalla ”family cloth”.

    • Kiitos kommentistasi! Ole hyvä linkistä. 🙂 Roskis tosiaan tursuaa pehmopaperia, jos käyttää nenäliinoja, talouspaperia ja vielä servettejä… Talouspaperi on jo pois laskuista, servetit vaihdan kankaisiin kun loppuvat, ja kestonenäliinat ovat harkinnassa.

      Kankaiset nenäliinat ovat varmasti ihania käyttää, mutta mietin niiden pesemistä. Kuten näissä kommenteissa olen kertonut, minusta tuntuu ajatuksena ikävältä pestä vähemmän likaisia vaatteita ja likaisia tiskirättejä, tai vaikka nenäliinoja, samassa koneellisessa. Jos noita likaisempia taas haluaisi pestä erillään, niin niitä tulisi olla paljon, jotta ne riittäisivät ja koneen saisi riittävän täyteen. Ajatus siitä, että laittaisin samaan koneelliseen parhaan paitani ja esim. rasva/tomaattikastikelikaisen tiskirätin tai räkäisen nenäliinan on vaan todella vastenmielinen.

      Kestovessapaperi. Tuohon minusta ei ole. Olen mielestäni varsin avoin uusille ajatuksille, mutta tuo on minulle liikaa. Onhan se totta, että kangasvaippojakin on ja niitä pestään ja käytetään uudelleen, mutta en voi sanoa, että innostuisin siitä ajatuksesta yhtään sen enempää. 😀 Onneksi ei tarvitse omalla kohdalla tuotakaan miettiä.

      • Tuli mieleen ettà ne likaisemmat pyykit, jos inhottavat, voit liottaa vaikka vesitiskiaineseoksessa ennen niiden laittamista muun puhtaamman pyykin sekaan.

        • Kiitos vinkistä! Ei sitä näköjään vaan tule ajatelleeksi näinkin yksinkertaista juttua, kun on tottunut laittamaan pyykit koneeseen käsittelemättä mitenkään. Hyvin harvoin tulee edes sappisaippuaa käytettyä. Tuo helpottaa jo ajatuksena paljon!

      • Minä en pese nenäliinoja ollenkaan vaatteiden kanssa vaan 60 asteessa lakanapyykin kanssa. Lakanat ovat minusta samaa likaisuusastetta kuin nenäliinat, nimittäin niillehän joutuu käytössä hikeä ja kuolaa ja vaikka mitä. Ja mitä ikinä niissä tekstiileissä on, pesukone pesee ne aika tehokkaasti viemäriin, enkä ole koskaan huomannut erinäisten tahrojen tarttuvan muuhun pyykkiin.

        Jatkan vielä vessaliinoista, vaikka aihe sinua inhottaakin (;D itse asiassa minäkin ajattelin ensin, että tuossa menee rajani kestoilulle, mutta ajatusta kypsyteltyäni se ei tunnukaan enää hassummalta). Ajatukseni olisi käyttää liinoja pelkästään ”ykkösen” jälkeen, ja ”kakkosen” jälkeen vesipesu + kuivaus. Näin ei olisi huolta siitä, että vaaralliset bakteerit leviäisivät muuhun pyykkiin, vaan vessaliinat olisivat käytännössä kuin alusvaatepyykkiä (jonka kuitenkin pesisin kuumemmassa varmuuden vuoksi).

        • Niin muistinkin jälkikäteen lukeneeni. Sekosin siinä, kun moni tuntuu pesevän keittiörätit missä koneellisessa hyvänsä. Noissa nenäliinoissa tökkii ehkä muistikuva siitä, miten äitini inhosi pestä isäni käyttämiä kangasnenäliinoja. En myöskään keksi muuta käytettyä tekstiiliä, joka voisi näyttää yhtä vastenmieliseltä käytön jälkeen kuin nenäliina… Pöpöjä en edes osaa pelätä, en ole niiden kanssa kovin tarkka missään asiassa, mutta nämä muut ällöttävyysajatukset hidastavat menoa.

          Kiva että jatkoit vielä vessaliinoista, vaikka minun rajani tuossa meneekin. 🙂 Tuo vessaliina-ajatus mietityttää myös ympäristön kannalta ajatellen, sen vuoksi kai kestovessapaperiin siirrytään? Siltä varalta, että et huomaa mitä mietin toisen kommentin yhteydessä, kopioin mietteeni tähän: ”Tuo kestovessapaperiasia mietityttää paristakin syystä. Mikä sen perimmäinen ajatus on, mitä yritetään säästää? Jos puita, niin se sujuu käyttämällä uusiokuidusta valmistettua paperia. Vai onko kyse siitä, että tuo teollisuudenala kuluttaa paljon energiaa? Vai mistä? Toinen ajatus on se, että minkä verran on mahtanut kulua vettä esim. yhden vessapaperirullan aikaan saamiseksi? Meillä kun on oma vesimittari, niin tulee paljon mietittyä vedenkulutusta. En todellakaan haluaisi nähdä vesilaskua, jos vessapaperin sijaan käyttäisimmekin käsisuihkua. Jo se on ajatuksena ikävä, että vedämme vessasta alas juomakelpoista vettä.”

          Sitä tässä siis mietin, että minulla ei ole riittävästi tietoa voidakseni ajatella, että kestovessapaperin ja vesipesun käyttö olisi vessapaperin käyttöä ekologisempaa. Mielelläni kyllä tietäisin tästä asiasta enemmän. Vessa-aiheisia ekotekoja jos alkaisi tehdä, niin omakotiasukkaan kannattaisi vaihtaa ennemmin vesivessansa kompostoivaan kuivakäymälään kuin vessapaperin kestovessapaperiin.

          • Tosi hyvää pohdintaa, Tuulia!
            Tämän artikkelin mukaan (http://www.scientificamerican.com/article/earth-talks-bidets/) yhden wc-paperirullan tuottaminen kuluttaa 37 gallonaa eli 140 litraa (!!!) vettä ja 1,3 kWh sähköä ja 1,5 kg puuta. Päälle vielä kemikaalit, pakkaukset, kuljetukset sekä jälkikäsittely.

            Vesisuihkulla koko ajan läträäminen näkyy varmasti vesilaskussa, joten siksi minusta olisikin järkevintä jättää vesipesu 1-2 kertaan päivässä (isolle hädälle), ja muutoin pyyhkäistä kestolla. Liinojen pesussa ei kulu merkittävästi enempää resursseja, jos ne pesee muun pyykin mukana. Olen samaa mieltä, että vessan huuhtelu juomakelpoisella vedellä on tuhlausta, mutta alapääpesun suoritan joka tapauksessa päivittäin ja ehdottomasti puhtaalla vedellä, joten tässä ei olisi merkittävää eroa. Tuo on oikein hyvä huomio, että kompostoitava kuivakäymälä olisi vessaekoteoista suurin. Kerrostaloasukkaan täytyy vain tyytyä vähän pienempiin näpertelyihin.

          • Kiitos linkistä! Nopeasti aiemmin tietoa etsittyäni törmäsin suomalaisen paperiyhtiön lukuun, jonka mukaan metsäteollisuuden vedenkulutus on vähentynyt 1970-luvulta 90 prosenttia. Kehitystä on siis saatu aikaan. Laitoin heille muutaman kysymyksen, saa nähdä saanko vastauksia. Jos tuo 140 litraa vettä yhtä vessapaperirullaa kohden pitää paikkansa, niin lukuhan on aivan järkyttävä. Vetää sanattomaksi.

  7. Meillä näin: kaksi erillistä kestoliinaa (pöytää varten itse kudottuja bambulangasta ja lattian putsaamiseen jostain kankaasta ommeltuja). Pöytärätti on hanan päällä ilmavasti roikkumassa ja lattiarätti kylppärissä (koska sitä tarvii harvemmin niin voin ottaa pari askelta sen hakemiseen). Noin parin-kolmen päivän välein vaihdan pöytärätin ja pesen ne muun kuudessakympissä pestävien seassa, eipä se nyt niin likasia ole ja konehan ne puhtaaksi pesee 😉 tai enhän voi tietää mitä likaa teillä pöydältä pyyhitään.. Jos ja kun muksuilla on kaatunut esim juomalasi, kuivaan lattian käytössä olevalla keittiöpyyhkeellä ja sitten se pyykkiin ja puhdas tilalle. En ole koskaan ymmärtänyt talouspaperin käyttöä muuna kuin niistopaperina. Aikaisemmin meillä oli lapsen käytössä kestowc-paperia eli harsosta tehtyjä pikkulappuja pissan pyyhkimiseen jotka sitten pestiin kestovaippojen kanssa samassa koneellisessa (isomman homman jälkeen pestiin peppu). Itse pystyisin hyvinkin elämään ilman wc-paperia, jos käsisuihku ja pyyhe on saatavilla. Itseasiassa vuosia sitten aasian reissun jälkeen koinkin kotiin palattua hyvin epämiellyttäväksi pelkällä paperilla putsaamisen, mutta niin sitä taas siihen tottui…

    • Kiitos kommentistasi! Niin, enemmän tässä kyse lienee ajatuksen vastenmielisyydestä kuin käytännöstä. Kun ei päivän ruokalista löydy paidan rinnuksilta, niin tuntuu vaikealta, että se toisessa kankaassa sen paidan kanssa kuitenkin samaan koneelliseen päätyisi. Vaikka jos se paidasta jo löytyisikin, niin kai sen puhtaaksi saisi… Hmm. Toisaalta muistan miten pesukoneesta tuli edelleen likainen paita, kun olin paistanut pannulla jotakin, ja rasvaa roiskui paitaan. En siis esikäsitellyt sitä mitenkään. Rasvainen läntti kesti useamman pesun puhdistua.

      Tuo kestovessapaperiasia mietityttää paristakin syystä. Mikä sen perimmäinen ajatus on, mitä yritetään säästää? Jos puita, niin se sujuu käyttämällä uusiokuidusta valmistettua paperia. Vai onko kyse siitä, että tuo teollisuudenala kuluttaa paljon energiaa? Vai mistä? Toinen ajatus on se, että minkä verran on mahtanut kulua vettä esim. yhden vessapaperirullan aikaan saamiseksi? Meillä kun on oma vesimittari, niin tulee paljon mietittyä vedenkulutusta. En todellakaan haluaisi nähdä vesilaskua, jos vessapaperin sijaan käyttäisimmekin käsisuihkua. Jo se on ajatuksena ikävä, että vedämme vessasta alas juomakelpoista vettä.

      • Joo, en minäkään ole aina onnostunut rasvatahroja saamaan vaatteista pois. Meillä niin harvoin paistetaan mitään ettei paljoa tarvitse roiskuneita öljyjä yms pyyhkiä. Ja tosiaan kuudessa kympissä olen ihan puhtaaksi saanut rätit. Jos välillä rupeaa liian pian haisemaan niin sitten keittopestään muiden keittopesua tarvitsevien tekstiilien seassa. Mun iskä on ihan ”paras” talouspaperin käyttäjä: tekee leivän, ottaa talouspaperin ja syö sen yläpuolella jotta murut jää paperille, käärii paperin palloksi ja laittaa roskiin…. 😀 se ei vaan tajuu että voisi ottaa lautasen tai puisen leipäalustan, vaikka olen siitä sanonut.. Meillä tosiaan talouspaperi vain niistokäytössä, mutta nyt nostin rullan kaappiin pois silmistä. Saas nähä miten iskä reagoi kun tulee kylään..

        • Sama juttu meillä, ovat yksittäistapauksia nuo rasvatahrat, mutta ikäviä saada pois silloin kun niitä tulee. Olen jo nyt huomannut, vähän aikaa tuota ns. kestotalouspaperia käyttäessäni, että kun paperia oli saatavilla, sitä tuli käytettyä helposti. Kun sitä ei ole, keksii toisen vaihtoehdon toimia. Isäsi talouspaperin käyttökohde kuulostaa tutulta, olen törmännyt vastaavaan tapaan. Moni taitaa käyttää paperia siinä tarkoituksessa, että säästää sillä tiskiä.

  8. Moi
    Yksinkertaista keittiötä taisin googlata, kun löysin blogiisi. -vaikka keittiön osittainen remontti odottaa edelleen, aion tehdä sen todellisen tarpeen mukaan. Ja siihen kaappivaihtoehdot löytyy muualta, olen palannut usein lukemaan kirjoituksiasi

    Toki aiheet on tuttuja ennestään, ja arvoasteikolla korkealla. Mutta on aina tarpeen kyseenalaistaa tapoja ja tottumuksia. Ja syitä niiden takana.

    Keittiörättinä olen käyttänyt jo pitkään kaupassa rullalla myytäviä kompostoitavia luutuja. Ja pesen ne koneessa muun pyykin seassa.
    Itse asiassa olen aina pessyt ”kertakäyttöliinat”, ja todennut että ne kestää jopa vuosia pesua ennen kuin päätyvät johonkin todella likaiseen viimeiseen työhön.
    Jonkun verran olen tehnyt luutuja lasten vanhoista vaatteista jotka on vaikka tahrattu piloille, mutta ne eivät ehdi kuivua riittävän nopeasti.
    Wc-paperi on meilläkin ollut aina myös keittiön hätävara. Ei tarvii muistaa kuin yksi paperi kaupassa, ja sopivan pieni rulla on paikallaan kaapissa kaiken varalta. 🙂

    • Kiitos kommentistasi! Mukavaa kun löysit tänne. 🙂 Tapojen ja tottumusten kyseenalaistaminen on aika mielenkiintoista, sitä voi löytää kaikenlaista ajatuksistaan.

      Näin jälkikäteen on vaikea käsittää, mihin sitä talouspaperia edes tarvitsimme aikoinaan. Kun nyt viime ajat sitä vessapaperiakin kului keittiössä todella vähän. Ja nyt nuo keittiön kangaslappuset liikahtavat kohti pesukonetta hitaasti… Jokin on muuttunut. Ehkä kyse on siitä, että kun jokin viedään pois, niin sitä oppii olemaan ilmankin ja keksimään toisenlaisia toimintatapoja.

      Minulle on ollut ihan tavallista käyttää mikrokuituliinaa tai jotakin siivousliinaa, ja pestä se sitten koneessa – kun kyse on siivouksesta keittiön ulkopuolella. Juuri nyt on todella vaikea käsittää, miksei tuo sama toimintatapa ole ollut käytössä keittiössä.

  9. Minä en ole koskaan käyttänyt keittiössäni talouspaperia. Käytössä on mikrokuituiset keittiörätit. Isommat sotkut meilläkin siivotaan harsokankailla, joita kertyi, kun lapset olivat ihan pieniä. Harsoja käytetään kotona myös nenäliinoina. Joskus käytän isompiin sotkuihin myös käytössä olevaa käsipyyhettä. Kaiken tämän pesen 60 asteessa lakanoiden ja pyyhkeiden kanssa. Kun vaihtaa kaikki kertakäyttöjutut kankaisiin, niin sitä pestävää kertyykin yllättäin ihan mukavasti, eikä tarvitse tyhjää konetta pyörittää. Kauppakassitkin voi nakata samaan koneeseen.

    • Kiitos kommentistasi! Taidan alkaa miettiä hiukan tarkemmin mahdollisuutta vaihtaa kertakäyttöpaperit (vessapaperia lukuun ottamatta) kestoversioihin. Vaikka papereita vielä kaapista löytyykin, eikä siirtyminen ole siis vielä ajankohtaista. Kauppakassitkin saisi pestä useammin, kuin mitä niitä nyt tulee pestyä, menisivät tosiaan sopivasti samassa koneellisessa esim. rättien kanssa.

  10. Meidän taloudessa ( 2 aikuista, 2 teiniä ja arkisin 4 taaperoikäistä hoitolasta) kului huimia määriä talouspaperia kunnes joku vuosi takaperin siirryin suun ja käsien pyyhkimisessä vanhasta lakanasta revittyihin lappuihin. Talouspaperirulla on olemassa mutta saattaa kestää nykyään useita viikkojakin. Pöydän pyyhkimiseen käytän pestävää keittiörättiä ( useita, vaihdetaan tarpeen mukaan) ja lattialle kaatuneisiin maitoihin tai muihin isompiin ruokasotkuihin otan ensin kourallisen likaisia suupyyhkeitä joilla moppaan pahimmat. Käytetyt suupyyhkeet laitetaan roskiskaapin ovenkahvassa roikkuvaan verkkokankaiseen pesupussiin, joka on riittävän ilmava etteivät heti homehdu. Pienetkin osaavat viedä omansa ruokailun jälkeen pussiin kun on tarpeeksi alhaalla. Suupyyhkeet ja keittiörätit menevät sitten kuudenkympin pyykkiin kun on aika pestä koneellinen, ja hyvin on tullut puhdeasta. Kestotahraiset ja hiutuneet suupyyhkeet voikin heittää huoletta pois. Kati

    • Kiitos kommentistasi! Minusta on mukava lukea, miten muut ovat erilaisia asioita arjessaan ratkaisseet. Olin miettinyt, mistä löytäisin paikan pyykkiin menossa oleville kangaslappusille, enkä millään keksinyt sopivaa. Kunnes lui kommenttisi. 🙂 Meillä sopiva paikka voisi olla roskiskaapin viereisessä kaapissa. Varsinkin kun vaihdan tiskirätit pestäviin, on hyvä olla paikka pesupussille, johon kaikki rätit ja lappuset voi laittaa.

      Olen tämän kommenttikeskustelun edetessä miettinyt servettien tarpeellisuutta. Meillä on niitä vielä jäljellä, mutta kun loppuvat, en hanki uusia. Omalle väelle niiden asian ajavat vaikka nuo kankaiset laput. Ruokavieraita meillä ei oikeastaan koskaan olekaan. Olen myös huomannut, että juuri kukaan vieraista ei käytä servettiä, vaikka sellainen on pöytään katettu. Toki esim. jouluna voisi tehdä mieli käyttää kankaista ruokaliinaa. Joka tapauksessa alan tulla siihen tulokseen, että pehmopapereita käytetään paljon ihan turhaan. Monen paperin voisi korvata yhä uudelleen pestävällä kankaalla.

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s