Pienempi ekojalanjälki: ruoka

Ruoka aiheuttaa 18 prosenttia suomalaisen kuluttajan kasvihuonekaasupäästöistä. (Mukaan ei ole laskettu ravintoloissa käyntiä, kauppamatkoja, ruoanlaittoa ja säilytystä.)

Miten ruoasta aiheutuvaa ekojalanjälkeään voisi pienentää?

1. Valitsemalla enemmän kasvikunnan tuotteita ja vähentämällä lihan, erityisesti naudanlihan, käyttöä. Myös porsaan- ja siipikarjanlihan kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävästi korkeammat kuin kasviproteiineilla.

2. Vähentämällä maitotuotteiden, erityisesti juuston käyttöä. Yhden juustokilon tuotannosta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt vastaavat noin 60 km:n henkilöautolla ajelun päästöjä.

3. Vaihtamalla kasvatetun kalan kotimaiseen järvikalaan.

4. Suosimalla sesonkiruokaa ja luomua.

5. Välttämällä talvikautena kasvihuoneessa kasvatettuja kasviksia, ja suosimalla niiden sijaan vaikka kotimaisia juureksia.

6. Välttämällä pakasteita.

Poimin muutamia kiinnostavia yksityiskohtia Suomen luonnonsuojeluliiton Ilmasto lautasella -julkaisusta:

Maailmanlaajuisesti maatalouseläinten kasvatus on liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde.

Tehokas tapa vaikuttaa oman ekologisen jalanjälkensä kokoon on valita tarkoin mitä syö. Kasvisvoittoinen kausiruoka on hyvä ja samalla terveellinen valinta.

Suomalaisissa kotitalouksissa kymmenesosa syötäväksi kelpaavasta ruoasta päätyy jätteeksi.

Käsittämätöntä. Kuulostaa siltä ettei ruoka ole ollenkaan liian kallista, kun siitä kymmenesosan voi antaa mennä jätteeksi. Ruokahävikin vähentäminen on helppo tapa pienentää ympäristökuormitusta, siis tehokas ekoteko. Täältä löytyy keinoja ruokahävikin välttämiseksi.

Kaupassa voi omilla valinnoillaan auttaa myös kaupan hävikin vähentämisessä. Jos tiedät käyttäväsi ruokatarvikkeen nopeasti, voit valita hyllystä tuotteen, jonka päiväys on lähellä, sen sijaan että etsisit säännönmukaisesti kaukaisinta mahdollista parasta ennen tai käytettävä ennen -päivämäärää. Myös alennuslaputettujen, lähipäivinä vanhenevien tuotteiden suosiminen kannattaa.

Ruoan parasta ennen -päivämäärän ylittyminen ei tarkoita, etteikö ruokaa voisi vielä syödä. Parhaiten ruoan syömäkelpoisuuden voi selvittää katsomalla tai kokeilemalla miltä tuote näyttää ja tuntuu, haistamalla ja maistamalla. Kokemukseni mukaan ruokatarvikkeet säilyvät jopa huomattavasti pidempään syömäkelpoisina kuin päivämäärä antaa ymmärtää. Käytettävä ennen -päivämäärällä merkittyä tuotetta ei tulisi käyttää päivämäärän vanhennuttua. (Meillä tästä on kyllä lipsuttu ilman minkäänlaisia ongelmia. Luotan aistinvaraiseen arvioon tuotteen syömäkelpoisuudesta.)

Ruoan matka autolla kaupasta kotiin aiheuttaa usein suuremman hiilikuorman kuin pakkausten valmistus ja ruoan matka kauppaan.

Pakkausjäte harmittaa, mutta sen merkitys ruoan ekologisessa jalanjäljessä on lopulta melko pieni. Ruoan tuotannossa ruokapakkaukset ovat kuluerä, joten ruoan tarkoitukseton ylipakkaaminen tuskin on kovin yleistä. Pakkauksen tehtävänä on suojata tuotetta. Ruoan pakkaaminen voi vähentää ympäristövaikutuksia, kun riittävän hyvä pakkaus pitää ruoan käyttökelpoisena eikä hävikkiä synny.

Pakkausjätteen vähentäminen onnistuu parhaiten jättämällä valmisruoat kauppaan ja tekemällä ruokaa itse.

Entä miten meillä?

Ruokapuolen ekojalanjäljen pienentäminen tuntuu hankalammalta, kuin esimerkiksi asumiseen liittyvät ekoteot. Tiedostamme oikean suunnan ja pyrimme mahdollisimman hyviin valintoihin, mutta ei meistä malliesimerkiksi ole.

Kumpikin meistä ontuu rutiineissa, suunnittelussa ja suunnitelmien toteuttamisessa, mikä tuottaa omat haasteensa ruokailulle. Ruoanlaitto on molemmille silkkaa pakkopullaa. Käytännössä se tarkoittaa turhan suurta ruokalaskua, ja voisi tarkoittaa myös suurta hävikkiä, mutta näin ei ole. En siedä ajatusta, että käyttökelpoisena ostettu ruoka päätyisi jätteeksi. Seuraamme tarkoin ruokatarvikkeiden kuntoa ja syömme ne pois ennen kuin ne pilaantuvat. Välillä hävikin vähentäminen tarkoittaa pakastekasvisten suosimista.

Olemme vähentäneet lihansyöntiä ja käytämme lähes poikkeuksetta luomulihaa. Suosimme luomua muutenkin. Itse en käytä lihaa ruoanlaitossa, mutta syön sitä poikkeustapauksissa. Kumppanini on vaikeampi vähentää lihansyöntiä, sillä hän joutuu elämään ruokavalion kanssa, johon esimerkiksi palkokasvit ja monet kasvikset eivät sovi.

Käytämme maitotuotteita kuten jogurttia ja rahkaa. Juuston käyttöä pyrimme vähentämään ja maitoa käytämme vain teehen ja kahviin. Suosimme sesonkiruokaa.

Lisätietoa

WWF:n ruokaopas

Suomen luonnonsuojeluliiton Ilmasto lautasella -julkaisu

Ruokatieto.fi: Vastuullinen kuluttaja ruokaostoksilla ja keittiössä

Ruokatieto.fi: Ruoan tuotanto ja ympäristö

K-Ruoka: Satokausikalenteri

Minipuutarha ikkunalle

6 kommenttia artikkelissa “Pienempi ekojalanjälki: ruoka

  1. Itseasiassa lähes kaikki mainitsemasi asiat pätevät hieman sovellettuina tyypilliseen algerialaiseen ruokavalioon; täällä ihmisten ekojalanjälki onkin huomattavasti pienempi kuin tyypillisesti Suomessa. En itsekään yhtään ymmärrä ruuan heittämistä roskiin.

    • Kiitos kommentistasi! Niinhän se on, että meillä Suomessa monet ekologisesti kuluttavat tavat ovat tavallista arkea. Monessa muussa paikassa eletään toisin.

  2. Minäkään en ole terveyssyistä pystynyt luopumaan lihasta, mutta yritän korvata tehotuotetun lihan kotimaisella lampaalla. Lampaita pidetään yleensä paremmissa oloissa kuin vaikka luomusikoja, eikä niiden kasvattaminen kuluta läheskään yhtä paljon energiaa. Arvelisin lampaanlihan olevan myös ekotehokkaampaa ravintoa kuin monet maitotuotteet. Lisäksi kotimainen lammas on useita kaloja parempi vaihtoehto, kun maailman kalakantojen tila on mitä on. Käyn kesällä kalassa itsekin, mutta ympäristömyrkkyjen takia kotimaista kalaa ei voi syödä läheskään joka aterialla.

    • Kiitos kommentistasi! Kotimainen lammas on tosiaan varteenotettava vaihtoehto. Kumppanini on sitä välillä suosinut luomunaudan sijaan. Meilläkin mietityttää tuo kalakantojen tilanne ja kotimaisen kalan kohdalla puolestaan mainitsemasi ympäristömyrkyt. Ruoka-asiat voivat nykyään olla monin tavoin haasteellisia.

  3. Hmmn… miten olisi raakaruoka? Se lienee varsin tehokas tapa vähentää ruoanlaitossa kuluvaa sähköä ja saattaisi innostaa kokeilemaan sellaisenkin, joka ei tavallisessa kokkailussa loista taidoillaan (kuten allekirjoittanut). Vaikka osittainkin toteutettuna se vie eteen päin, salaattia välillä perunan pasta tms. sijaan, tuorepuuroa ja marjoja.
    Toinen juttu mitä mietin, on että ihmiset käyttävät vain itselleen tutuimmat osat eläimistä, jotka on teurastettu ruoaksemme, olisi syytä käyttää kaikki mitä irti saa. Tämä voisi vähentää hävikkiä ja tuotannon volyymia. Monet väheksyvät maksaa maun ja vanhan kohun vuoksi kuitenkin jokaisella naudalla sellainen on… Myös kasveissa on joskus enemmän hyödynnettävää kuin ajattelisimmekaan porkkanan naateista saa vaikka pestoa tai vadelman lehdistä teetä.
    Kausiruokailun lisäksi kannattaa suosia monipuolisesti villiyrttejä keväästä syksyyn. Ei ole luonnollista, että suurella pinta-alalla kasvaa vain yhtä lajia, mm. tämän vuoksi juodutaan käyttämään lannotteita ja myrkkyjä. Eli kasviot kouraan ja hyötyliikunnan pariin 😀

    • Kiitos kommentistasi! Raakaruoka ei ole ollenkaan hassumpi ajatus. Itse en pidä ruoanlaitosta, joten olen alkanut kiertää sitä syömällä vain kaikenlaisia ruoka-aineita. Ruoalla ei tarvitse olla nimeä, se voi koostua erilaisista aineksista, mitkä nyt vaan sattuvat maistumaan.

      Tuo on totta, että suurin osa ihmisistä käyttää eläimistä ruoakseen vain tiettyjä osia. Ehkä kyse on usein ruoanlaittotaidon suppeudesta, ei tiedetä millä tavalla erilaisia osia voisi hyödyntää ja mitä niille pitäisi tehdä. Ja toisaalta joskus myös vähemmän ostettujen ruhonosien saatavuus voi olla ongelma. Välillä hiukan ihmetyttää sekin, kun nostetaan meteli esim. makkaroiden ainesosista, kun niissä käytetään eläimestä muitakin osia kuin mitä ihmiset kotonaan ovat tottuneet käyttämään. Kun makkaran ja joidenkin muidenkin lihavalmisteiden etu on juuri siinä, että niissä voidaan hyödyntää laajemmin erilaisia ruhonosia. Eläimessä kun tosiaan on muitakin syötäviä osia kuin lihakset.

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s