Ekojalanjäljen pienentäjän muistilista

Omaan ekojalanjälkeensä voi vaikuttaa eniten kiinnittämällä huomiota asumiseen, liikenteeseen ja ruokaan. Koostin juttusarjan päätteeksi muistilistan siitä, millaisilla toimilla omaa ekojalanjälkeään voi tehokkaimmin kutistaa.

Asuminen

1. Laske asunnon lämpötilaa. Oleskelutiloissa suositus on 21-22 astetta, makuuhuoneessa 18-20 astetta.

2. Älä päästä lämpöä harakoille. Huolehdi, että ikkunat on oikeaoppisesti tiivistetty. Tuuleta nopeasti ristivedolla. Jos sinulla on mahdollisuus säätää ilmastointia, huolehdi ettei se ole suuremmalla kuin on todella tarpeen.

3. Vähennä vedenkulutusta. Älä päästä vettä turhaan, vaan sulje hana, kun et tarvitse vettä. Pese täysiä pyykki- ja tiskikoneellisia. Pese vain oikeasti likaisia vaatteita ja astioita. Käytä eko-ohjelmia ja matalinta mahdollista lämpötilaa, jolla tulee puhdasta.

4. Vähennä sähkönkulutusta. Valitse energiatehokkaita, omaan käyttöösi sopivasti mitoitettuja laitteita. Pidä huolta, että kylmälaitteiden ilmankierrolle jää riittävästi tilaa ja sulata pakastin riittävän usein. Käytä valaistusta vain siellä missä sitä tarvitaan. Sulje laitteet käytön jälkeen, älä jätä valmiustilaan.

5. Vaihda ekosähköön.

6. Pidä silmällä myös taloyhtiösi energiatehokkuutta. Epäkohtia huomatessasi ota ne kiireettömissä asioissa esille yhtiökokouksessa, muussa tapauksessa ole yhteydessä isännöitsijään tai taloyhtiön hallitukseen.

7. Lajittele jätteet ja kierrätä.

Liikenne

1. Vähennä yksityisautoilua. Kulje enemmän kävellen, pyöräillen tai joukkoliikennettä käyttäen.

2. Vältä lentämistä.

3. Autoa käyttäessäsi suunnittele ja ketjuta matkoja. Hoida useita asioita samalla kertaa.

4. Käytä autosi lohkolämmitintä kun lämpötila on alle +5 astetta. Se vähentää pakokaasupäästöjä huomattavasti.

5. Autoillessasi vältä ruuhkia.

6. Pidä etätyöpäiviä jos mahdollista.

Ruoka

1. Vähennä lihansyöntiä, lisää kasviksia.

2. Vähennä maitotuotteiden, etenkin juuston käyttöä.

3. Vältä ruokahävikkiä.

4. Suosi kasvatetun kalan sijaan kotimaista järvikalaa.

5. Suosi sesonkiruokaa ja luomua.

6. Vältä pakasteita.

Miltä muistilista vaikuttaa? Tuntuuko, että muistettavaa ja tehtävää on paljon, vai ovatko nämä asiat jo pääosin tavallista arkea?

11 kommenttia artikkelissa “Ekojalanjäljen pienentäjän muistilista

  1. Monet vinkit listassa ovat tuttuja ja jo käytössä. Minua kiinnostaisi tietää, millä perusteella pakasteiden käyttäminen on epäekologista? Tähän vinkkiin en olekaan ennen törmännyt. Perustuuko se siihen, että pakastimet ja pakasteiden kylmäkuljetus vaatii paljon energiaa? Toisaalta pakasteet säilyvät pitkään ja vähentävät siksi hävikkiä.

    • Minä ajattelisin, että pakasteiden välttäminen tarkoitaa etupäässä valmispakasteiden ostamista ja käyttämistä.

      Se, että tekee ruokaa suuren määrän kerralla ja pakastaa tuleville päiville, luulisi olevan ekologista – vaan onko?

      Jos kerää marjat metsästä kesällä, niinden syönti myöhemmin on mahdotonta ilman pakastamistam.

      • Jep, tai kuivausta. Pakastettuna marjat ovat kuitenkin helpommin ja useammalla tapaa käytettävissä, ja kuivurikin on sähkökäyttöinen.

        Itse ostan luomujauhelihaa isoina erinä suoraan tuottajalta. Kyseinen tila on saanut WWF:ltä vuoden maatila-palkinnon ja todellakin panostaa kokonaisuuteen 🙂 Pakasteet kuljetetaan kerran viikossa tilalta Helsinkiin ja saan kiikuttaa ne suoraan omaan pakastimeeni. Näin välttyy esim. lihahyllystä kaupasta ostettujen lihojen hävikki- näissä on pidemmät myyntiajat ja niitä toimitetaan asiakkaalle vain tilauksesta.

      • Kiitos kommentistasi! Juuri näin, kyse on kaupan pakastealtaissa olevista valmispakasteista. Esim. kaupan kasvispakasteita parempi vaihtoehto olisi valita kasvikset tuoreina, tästä on kysymys.

        Pakastimen käyttö on monessa kohtaa myös perusteltua, kuten juuri metsämarjojen säilömiseksi ja ruoan pakastamiseksi suuresta satsista. Toisaalta sitä en osaa sanoa, olisiko ekologisempaa laittaa ruokaa vain se määrä minkä kerralla syö ja mikä jääkaapissa säilyy lähiaikoina syötäväksi, ja jättää se pakastaminen välistä. Voi olla. Mutta jos pakastinta tarvitsee muuhunkin, kuten noiden metsämarjojen säilömiseen, niin samalla siinä se ruokakin sitten menee.

    • Kiitos kommentistasi! Pakasteiden käyttämisen epäekologisuus johtuu juuri tuosta mitä arvelitkin, pakastimet ja kylmäkuljetukset vievät paljon energiaa. Samaa mieltä olen tuosta, ja sen vuoksi itsekin pakasteita käytän, että niiden avulla saa hävikkiä helposti vähenemään. Miten nämä asiat suhteutuvat toisiinsa, hävikki ja pakasteiden käyttö, sitä en osaa sanoa.

  2. Paljon on vielä tekemistä, jotain sentään jo suht hyvin hallussakin. Ajankohtaisin noista on tällä hetkellä ehkä ruokahävikin vähentäminen, ollessani nyt kotona yritän keskittyä siihen että oikeasti kaikki ruoanjämät tulisi käytettyä. Myös kasvisruoan määrää yritän jatkuvasti lisätä.

    Pakastaminen vie varmaan energiaa, mutta kumpikohan on esim kasvisten kannalta ekologisempaa, niiden kuljetus talvella etelän maista vai kotimaisten kasvisten pakastaminen kesästä talveen?

    • Kiitos kommentistasi! Mielenkiintoinen kysymys pakasteista ja kuljetuksista, johon en osaa vastata. Kuljetukset eivät välttämättä vastaa kuin pienestä osasta hiilidioksidipäästöjä koko tuotantoketjussa, ainakin jos kyse on pitkistä laivakuljetuksista ja kuljetetaan tuoretavaraa eikä pakasteita. Kun kerralla kuljetetaan paljon tavaraa, yksittäisen tuotteen osuus päästöistä on pieni. Järkeilemällä voisi ajatella laivalla kuljetettujen tuorekasvisten olevan parempi vaihtoehto kuin kotimaisten kasvisten pakastamisen kesästä talveen. Tietoa tämä ei ole, vaan ihan omaa järkeilyäni. Joka tapauksessa kasvisten osuuden lisääminen ruokavaliossa ja hävikin vähentäminen on näitä pohdintoja tärkeämpää.

  3. Asumisosastolla olisi vielä paljon tehtävää. Toivottavasti saan tämän vuoden aikana vaihdettua ekosähköön.

    Jännä huomata, että liikenne-osiossa kaikki vinkit liittyvät autoiluun paitsi lentämisen vähentäminen. Etätyöpäivän pitäminen toki vähentää tarvetta julkistenkin käytölle. Itse olen huomannut, että paras tapa liikkua on lihasvoima: kävellen saan kuntoiltua samalla kun siirryn paikasta toiseen. Täällä on niin hassut bussiyhteydet, että odotuksineen viiden kilometrin matkaan aikaa kuluu bussilla melkein yhtä paljon kuin kävellen.

    Ruokapuolella taas hommat on aika hyvin hallussa, ja yritän koko ajan kohti parempaa. Touhu taitaa vaan kohta mennä niin pipertelyn puolelle, että olisi tosiaan aika keskittyä asumispuolen tekoihin, niissä vaikutukset olisivat varmasti minun kohdallani merkittävämmät.

    Muistaako muuten kukaan 90-luvulta sellaista työkirjaa (joka kai liittyi johonkin televisio-ohjelmaan), jossa käytiin läpi arjen eri alueita kuukausi kerrallaan? Ensin, esim. punnitaan viikon ajan jätteitä ja sitten vähennetään ja lajitellaan ja opetellaan. Kuun lopussa taas punnitaan ja arvioidaan onnistuminen. Kaipaisin sen kirjan nimeä, mutta en millään saa sitä päähäni.

    • Kiitos kommentistasi! Liikenteen ekologista jalanjälkeä mietittäessä yksityisautoilu on suurin kuormittaja, senpä vuoksi vinkit liittyvät paljolti autoilun vähentämiseen tai sen pakollisen autoilun ekologisuuden lisäämiseen. Olen aivan samaa mieltä tuosta, että lihasvoimalla liikkuminen on paras vaihtoehto. Siinä pitää samalla huolta ympäristöstään ja itsestään.

      Se näissä ekoasioissa monesti onkin, että voi lipsahtaa pipertelyn puolelle, kun todella vaikuttaviakin tekoja olisi tehtäväksi. Se on hyvä tiedostaa. Toinen asia, mikä itseäni suuresti harmittaa, on vaikeus suhteuttaa ekotekoja toisiinsa. On vaikea vertailla asioita keskenään, ja yrittää selvittää onko tämä vaihtoehto nyt ekologisempi kuin tämä toinen vai ei.

      Mielenkiintoinen tuo työkirja, mistä kirjoitit. Harmi, etten osaa asiassa auttaa. Toivottavasti joku keksii mistä on kysymys.

  4. Luomun ympäristövaikutukset ovat aika monimutkaisia. Luomussa käytetään vähemmän uusiutumattomista energianlähteistä peräisin olevia lannoitteita ja pyritään tuomaan kaikki mahdollisimman läheltä, mutta toisaalta satotasot ovat järjestäen pienempiä ja varastotappiot suurempia. Esimerkiksi varastoporkkanasta tähän aikaan vuodessa luomussa saatetaan joutua heittämään kompostiin 40-50%, koska varastotuotteita ei voida käsitellä esim. homekasvua estävillä aineilla. Hyötyhyönteisten kannalta luomu taas on parempi, sillä Suomessakin voidaan esim. porkkanaviljelmä joutua ruiskuttamaan kemppiä torjuttaessa kymmenen kertaa kesän aikana. Noin esimerkiksi, siis. Lihantuotannossa luomu puolestaan mahdollista eettisemmät olot eläimille.

    Maatalous on yleisesti monimutkainen asia ja itse haaveilen siitä, että kaikki tuotteet olisivat jäljitettävissä tilalle, josta saisi puolueetonta tietoa (vrt. lihatalojen ”näin kivaa on meidän possunkasvattamoissa”-kampanjat). Se ei kuitenkaan yleensä eritoten bulkkituotteiden (kaurahiutale tms) kohdalla ole mitenkään mahdollista, ellei kykene ostamaan suoraan tilan itsensä tuottamaa tavaraa.

    • Kiitos kommentistasi! Minusta tuntuu siltä, että mitä enemmän näitä ympäristövaikutuksia miettii, sitä enemmän keksii kysymyksiä, joihin ei löydy vastauksia. Mutta tosiaan, kuten kaikessa, niin luomussakin on puolensa ja puolensa. Kiitos näistä tiedoista.

      Sen päivän kun näkisi, että kaikki tuotanto olisi niin läpinäkyvää, että tieto olisi helposti kuluttajan saatavilla. Ja vielä kun tuotteiden vertailu keskenään onnistuisi, yhtä helposti kuin nyt elintarvikepakkauksista voi lukea tuotteen ravintoarvot ja vertailla taulukoita tuotteiden kesken.

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s