Loppu maljakkoharmeille

Olen ostanut leikkokukkia vain harvoin. Välillä saattoi mennä vuosikin, etten ostanut kukkia ollenkaan. Silti minulla oli enimmillään noin kymmenkunta maljakkoa.

Alkaessani vähentää tavaroita maljakot olivat ensimmäisten karsittavien joukossa. Ne olivat vähäisen käyttönsä vuoksi helppo kohde. Vähentämistä helpotti myös kokemus siitä, että oli minulla millaisia kukkia tahansa, sopivaa maljakkoa ei kaapeista löytynyt sitten niin millään. Vikaa saattoi olla myös kukkien asettelijassa, ei pelkästään maljakossa.

Allergia vauhditti myös maljakoiden vähentämistä. Leikkokukat piristävät kotia ja mieltä, joten yritin välillä muistaa ostaa niitä useammin. Kokeilin erilaisia kukkia, ja kerta toisensa jälkeen huomasin, että saan kukista allergiaa. Osan tuoksu ärsytti nenää niin, etten voinut olla kukkien kanssa samassa tilassa. Toiset saivat niistämään ja aivastelemaan ihan ilman tuoksuakin.

Olin jo aikaisemmin joutunut rajoittamaan kynttilöiden polttamista herkän nenäni vuoksi. Vähensin silloin aiemmista raivauskierroksista jääneitä kynttilälyhtyjä vielä lisää. Mitä olisin tehnyt useammilla kynttilälyhdyillä, kun en voinut polttaa kuin yhtä kynttilää kerrallaan? Huomattuani, etteivät useimmat kukatkaan minulle sovi, annoin pois loputkin maljakot, joihin minulla oli sananvaltaa.

Kokonaan en ollut valmis kukista luopumaan, joten jonkinlaisen astian niille tarvitsisin. Aiempien maljakkotaisteluideni kyllästyttämänä päätin kokeilla, miten lasinen hillopurkki toimisi. Kun pimeän syksyn ja talven jälkeen aurinko vihdoin alkoi paistaa, teki mieli hankkia kimppu kauneutta. Yksinkertainen lasipurkki antoi tulppaaneille tilaa loistaa. Kokeiluni tuloksena tosin huomasin, että olisi paras jättää nekin kauppaan. Osa tulppaaneista aiheutti oireita, osa ei, enkä tiedä miten nämä voisi erottaa toisistaan kaupassa.

On ollut hassua huomata, että mitä enemmän minulla oli maljakoita, sitä vähemmän ostin kukkia. Nyt kun minulla on käytössäni kolme erilaista lasipurkkia, olen ostanut kukkia ilokseni useammin kuin ehkä koskaan. Aiemmin olin vastentahtoinen leikkaamaan kukkia kovin paljon, yritin saada ne sopimaan maljakkoon suunnilleen siinä mitassa, missä olin ne ostanut. Nyt rohkenen leikata kukkia paljonkin lyhyemmiksi, jotta saan ne kauniisti esille.

Reilun kaupan ruusut koruttomassa lasipurkissa kaunistavat tälläkin hetkellä kotiani. Kukissa on ihana vieno tuoksu, jota käyn vähän väliä nuuhkimassa, eivätkä ne allergisoi. Erityistä iloa kukista on eteisen kenkäkaapin päällä. Pari kukkaa pienessä lasiastiassa saa hymyilemään aina kun ohi kuljen.

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s