15 minuuttia lisää hyvää

Moni meistä kaipaa elämäänsä jonkinlaista muutosta. Pientä korjausliikettä tai suurempaa kurssinkääntöä. Teemme suunnitelmia ja asetamme itsellemme tavoitteita, tai ainakin löyhiä päämääriä, joihin toivomme jonakin päivänä pääsevämme.

Moni meistä tekee elämänsä eri osa-alueilla pieniä säätöjä, löytääkseen itselleen sopivimman elämisen muodon. Joitakin asioita kaipaamme elämäämme enemmän, toisia toivomme saavamme vähemmäksi, joistakin haluaisimme kokonaan eroon. Pyrimme löytämään itsellemme sopivan tasapainon.

Kaikille kurinalaisuus ja tiukka tavoitteellisuus ei sovi. Onneksi liikettä kohti muutosta voi saada aikaan muullakin tavalla. Koskipa muutoksentarpeemme mitä asiaa tahansa, voimme kokeilla yksinkertaista, lempeää lähestymistapaa.

Mitä jos lisäisimme jokaiseen päivään 15 minuuttia tekemistä, joka vie meitä kohti tavoiteltua päämäärää?

Haluaisitko liikkua enemmän, mutta alkuun pääseminen tuntuu vaikealta? Viettää vähemmän aikaa television, tietokoneen tai älypuhelimen äärellä? Lukea enemmän kirjoja, syödä enemmän kasviksia, kirjoittaa? Kuunnella musiikkia, viettää enemmän ja keskittyneempää aikaa perheen tai kumppanin kanssa? Haluaisitko oppia jonkin uuden taidon? Tai perehtyä johonkin kiinnostavaan asiaan? Viettää enemmän aikaa yksin, olla tekemättä mitään, nauttia hiljaisuudesta, levätä? Haluaisitko korvata jotakin itsellesi haitallista tekemistä jollakin hyvää tekevällä tekemisellä?

Mieti mikä on sinulle tärkeää. Mitä haluaisit lisätä elämääsi? Kun tiedät mitä haluat, tee päätös, ja ota joka päivä 15 minuuttia aikaa valitsemallesi tekemiselle. Laita merkintä kalenteriin, muistutus puhelimeen tai kirjoita käsin suurikokoinen muistilappu näkyvälle paikalle kotonasi. Jos mahdollista, 15 minuutin hetkelle kannattaa valita joka päivä sama ajankohta, mieluiten jonkin päivittäin toistuvan rutiinin, esimerkiksi heräämisen, aamupalan, iltapalan, hammaspesun tai muun vastaavan jälkeen. Se helpottaa tuntuvasti uuden tekemisen muodostumista osaksi päivää.

Monilla meistä on elämässämme jokin asia, jota haluaisimme vähentää tai jopa poistaa kokonaan. Esimerkiksi jokin tapa johon olemme juuttuneet.

Sanotaan, että se mihin keskitymme, lisääntyy. Voi olla vaikeaa päästä eroon ei-toivotusta tavasta tai tekemisestä, jos pyrkii keskittymään vain sen vähentämiseen ja kieltämiseen itseltä.

Tiedättehän mitä tapahtuu, jos yritätte olla ajattelematta vaaleanpunaista norsua?

Sen sijaan, että pyrkisimme vähentämään jotakin ei-toivottua tekemistä, voisimme kokeilla selättää sen tekemällä jotakin mielekkäämpää. Lisätä vartin verran hyvää joka päivään. Kun keskitymme itsellemme tärkeisiin asioihin, edes vartin päivässä, käännämme huomiomme suuntaan, jota kohti haluamme kulkea.

15 minuuttia päivässä ei ole paljon, ja se on tarkoituskin. Uuden tavan muodostuminen osaksi arkea ei tapahdu hetkessä, vaan se voi viedä useamman viikon. Kun kynnys tarttua toimeen on matalalla, uuden asian päivittäinen tekeminen sujuu kevyemmin, ja toiston myötä uusi tapa pääsee syntymään. Myöhemmin, kun uudesta tavasta on tullut osa arkea, voi siihen käyttämäänsä aikaa hiljalleen lisätä.

Moni meistä haluaisi asioiden tapahtuvan nopeasti, mutta uuden tavan oppimisessa ei kannata ahnehtia. Kun on tarkoituksena muodostaa pysyvä tapa, on tärkeintä saada luoduksi kuin itsestään päivittäin toistuva rutiini. Siihen on paljon vaikeampi päästä, jos asettaa kynnyksen heti alkuun korkealle. Riski välipäiviin, jolloin ei jaksa tarttua uuteen tekemiseen, kasvaa, ja päivittäin toistuvan tavan saavuttaminen vaarantuu.

Kannattaa myös keskittyä vain yhteen tapaan kerrallaan. Kun se sujuu helposti ja on muodostunut pysyväksi osaksi arkea, voi rinnalle ottaa uuden opeteltavan asian.

Niin vaatimattomalta kuin vartti päivässä voi kuulostaakin, sillä voi olla yllättävän suuri merkitys.

Voimme saada uusia oivalluksia elämäämme. Nähdä itsemme ja elämämme uudessa valossa. Itsearvostuksemme voi kohentua, kun saamme aikaan jotakin itsellemme merkityksellistä. Kenties haluamme pitää itsestämme parempaa huolta, saamme voimia pyrkiä kohti parempaa.

Mitä sinä haluaisit 15 minuuttia lisää päivääsi?

6 kommenttia artikkelissa “15 minuuttia lisää hyvää

  1. Kiitos muistutuksesta! Nyt tiedän, minä haluan ainakin oppia italiaa, ja käynkin kurssilla, mutta jo pitkään olen miettinyt että kun tässä iässä ne sanat eivät jää päähän samalla tavalla kuin 25-30 v sitten, niin jotain pitäisi keksiä. Nyt sen keksin, otan 15 minuuttia joka päivä aikaa lukea oppikirjan sanastoa ja tekstiä, kyllähän ne sanat pitäisi paremmin jäädä silloin mieleen 😉 Tästä aloitan, kiitos kun ”herätit” ! Hyvää päivänjatkoa!

  2. Uni ja lepo. Mä aloitin jo viime viikolla 🙂 Nyt mulla on kello soimassa joka ilta klo 21.45 ja sängyssä pitäis olla klo 22 mennessä. Ekalla viikolla tuli lipsumista ja usein olin vartin myöhässä (mutta edistystä sekin edelliseen joka oli sänkyyn noin klo 23… Mikä EI toimi, kun on vielä vauva, joka herää yöllä syömään ja muutenkin aamuvirkut lapset, jotka on ylhäällä klo 6). Eilen meni jo paremmin, 22.01 😀
    Eilen lisäsin haastetta vielä sen verran, että klo 21 suljen tietokoneen ja myös puhelimenkäyttökielto alkaa siitä (ellei joku soita, mitä ei tapahdu juuri ikinä). Mikä voi olla tärkeempää tässä vaiheessa elämää kun lepo? Ja silti siitä niin helposti lipsuu.

  3. mulla on mielessä niinkin arkinen asia kuin siivous. pitäisi tehdä sellaista pientä fiksausta joka päivä, niin asunto olisi ”aina siisti”.

    tykkään tosi paljon tästä vuodenajasta, ja lämpimistä ilmoista. saa käydä uimassa rauhassa aamupäivisin, kun muut ovat töissä. tänään kävin uimassa, ja kiva huomata kuinka kalat polskivat vedessä, sellaista ei pääse näkemään silloin kun rannalla ja vedessä on paljon ihmisiä. tuntuu, että kesällä saa ihan uuden lomakohteen kodin lähistölle.

  4. Kiitos kommenteistanne! Oikein mukavilta kuulostivat ajatuksenne päivittäisen 15 minuuttisen viettämisestä.

    Benita: Vartti päivässä voi olla jo hyväksi avuksi muistin virkistämisessä uutta kieltä opiskellessa. Ole hyvä herätyksestä. 🙂

    Anna: Uni ja lepo on tärkeää ihan joka elämänvaiheessa. 🙂 Hyvä projekti sinulla menossa! Ja hyvin se näyttää lähteneen käyntiin. Ruutujen sulkeminen hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa on hyödyksi.

    S: Itsellänikin olisi käyttöä siivousvartille, jostain kumman syystä se vaan jää kaiken muun jalkoihin… Vartissa ehtisi jo ihmeitä nykyisissä, vähätavaraisissa olosuhteissa. Nyt elokuussa on ollut ihanan lämpimiä, muttei liian kuumia ilmoja. Olemme monena iltana käyneet kumppanini kanssa iltakävelyllä, on helppo lähteä kun ei tarvitse miettiä sopivaa vaatetusta. Syksyn ja talven kosteus ja kylmyys edellyttävät ihan eri tavalla mietintää, kesäaikaan kynnys lähteä ulos on matalalla. Tämä kesä on ollut säiden puolesta aivan unelmakesäni, ei ole ollut liian kuuma minullekaan. Ensimmäinen kesä ehkä ikinä tässä asunnossa kun meillä ei ole sisällä 30 astetta lämmintä! Suoranaista luksusta.

    • Oma ”hyvä tapani” on ollut jo 40 vuotta jooga: 15– 20 minuutin joogaharjoituksesta kodin rauhassa on tullut jo niin itsestäänselvä tapa, että se on kuin osa identiteettiäni, ja yhtä itsestäänselvää kuin päivittäinen hampaidenpesu. Sen aloittamisesta on jo niin kauan, etten enää muista oliko se alussa vaikea omaksua jokaiseen päivään kuuluvaksi, mutta tuskin: niin paljon siitä nautin. Pitää olla todella kiireinen päivä, että se joskus jää väliin, toki näin käy muutama kerta kuukaudessa.
      Luettuani blogitekstisi aloin miettiä, minkä uuden tavan haluaisin päiviini vakiinnuttaa. Siivousvartti olisi kyllä meidänkin kodissamme tarpeen, mutta toisaalta käytän jokapäiväiseen siivoukseen sen verran aikaa jo nykyäänkin. Haaveenani on ollut aloittaa uudelleen piirtäminen/maalaaminen, olisiko se siinä.

  5. Kiva teksti, joka innostaa kokeilemaan lamaannuttavan ikuisuusprojektin (joka on aina vaan aloittamista vaille valmis :)) pätkimistä vartin mittaisiin kirppikselle vietävien tavaroiden keräilytuokioihin.

    Nurkat ja kaapit on täynnä kaikenlaista pieneksijäänyttä tai muuten vaan tarpeetonta kenkää, vaatetta, urheiluvälinettä ja kaikkea muuta mahdollista, jotka ”vien kirppikselle sitten joskus kun ensin saan aikaiseksi varata sen pöydän ja sitten kun ”on ihan hyvää aikaa” siinä vasta muutaman viikon päästä vapautuvaa pöytää odotellessa laitella kaikkia valmiiksi…”. Mutta koska tavaraa on niin paljon, että homma kariutuu jo siinä vaiheessa, kun en osaa päättää mistä aloitan lajittelun, ja koska en osaa päättää, en aloita lopulta mistään, vaan suljen ovet perässäni ja yritän unohtaa kaaoksen, joka koko ajan kumminkin painaa takaraivossa..
    Että jos tän saiskin aloitettua vaikkapa tosiaan vartin mittaisissa pätkissä, niin voipi olla, että siitä seurais onnistumisen tunne, joka innostais jatkamaan entisestään.

    Kiitos tästä oivalluksesta :). Yksinkertaiset asiat on usein just niitä parhaita, mutta aika harvoin niitä itse älyää, ellei joku muu vinkkaa 🙂

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s