Mikä on tavaran vähentämisen merkitys minimalismissa?

Minimalismin idea on luopua turhasta, ja näin tehdä enemmän tilaa elämän aidosti merkityksellisille asioille. Turhuuden karsinta on helpointa aloittaa tavaroista.

Tavaraa vähentämällä saa tilantuntua sekä kotiin että elämään. Pienempi tavaramäärä auttaa myös kiinnittämään huomiota olennaiseen, kun tavarat eivät vaadi aikaa ja huomiota kuten ennen. Itse olen kokenut, että kun on vähemmän tavaraa ja enemmän tyhjää tilaa, korvienvälissäkin on avarampaa. Mieli lepää, luovuus lisääntyy, sielu rauhoittuu.

Minimalismi ei kuitenkaan ole tavaran vähentämistä tavaran vähentämisen vuoksi. On oikeastaan varsin epäolennaista, miten vähän tavaroita kullakin on. Kyse ei ole kilpailusta tai pyrkimisestä johonkin tiettyyn, ulkopuolelta määriteltyyn tavaramäärään.

Tavaran vähentämisellä on monia käytännöllisiä vaikutuksia, jotka auttavat elämän yksinkertaistamisessa ja merkityksellisemmän elämän saavuttamisessa.

Jo useamman vuoden minimalismin avulla matkaa tehneenä olen huomannut, että tavaran vähentämisellä on myös syvempi, elämän kokemiselle hyvin olennainen merkitys.

Tavaran vähentäminen opettaa luopumaan.

Kotiin pesiytyneiden tavaroiden läpikäyminen ja karsiminen herättää monenlaisia tunteita. Kun on päättänyt pysyvästi vähentää omistamiensa tavaroiden määrää, eikä kyse ole mistään yhä uudelleen toistuvasta kevätraivauksesta, saa todella tutustua omiin ajatuksiinsa, tunteisiinsa ja pelkoihinsa.

Mielen kätköistä nousee pintaan kysymyksiä. Mitkä tavaroistani ovat minulle todella merkityksellisiä ja miksi? Mitä elämääni haluan ja tarvitsen? Mistä olen valmis päästämään irti? Miksi luopuminen, turhastakin, tuntuu näin vaikealta? Minkä varalle varaudun, mitä pelkään? Mistä oikeastaan ajattelen luopuvani, kun luovun tavaroista?

Vastauksia etsiessään oppii paljon itsestään ja elämästään.

Kaikista minimalismin opettamista kallisarvoisista asioista juuri luopumaan oppiminen on ollut minulle ehkä kaikkein tärkein. Oppia jättämään taakseen, olemaan ilman, päästämään irti.

On mahdotonta elää niin, ettei koskaan menettäisi mitään arvokkaaksi kokemaansa. Elämän varrella joutuu luopumaan paljosta – lopulta koko elämästä. Se, miten suhtaudumme luopumiseen ja menetyksiin, vaikuttaa valtavasti kokemukseemme elämästä. Miltä näyttää elämä katkeruuden, vihan, itsesäälin tai menneeseen ripustautumisen läpi katsoen? Miten erilaiselta olosuhteiden hyväksymisen, surujen läpielämisen, kiitollisuuden läpi nähtynä?

Tavaroita vähentäessä oppii elämään luopumiseen liittyvien tunteiden kanssa. Kun luopuessa koetusta epävarmuudesta huolimatta elämä jatkuu yhtä hyvänä tai parempana kuin ennen, on helpompi katsoa arvioivin silmin elämän muitakin osa-alueita ja nähdä uusia mahdollisuuksia.

Millaista elämää oikeastaan haluan elää? Mihin aikaani käyttää? Millaisia ihmissuhteita ylläpitää? Olenko valinnut itse elää näin, vai toteutanko jonkun toisen toiveita? Mistä kaikesta olisin valmis luopumaan, saadakseni jotakin erityisen merkityksellistä?

Tavaran vähentäminen (tai sen mahdollisimman pieni määrä) ei ole minimalismissa olennaisinta, vaan kaikki se mitä tuo konkreettinen luopumisharjoitus polkaisee liikkeelle. Se auttaa katsomaan elämää uudesta näkökulmasta ja kyseenalaistamaan totuttuja tapoja. Löytämään merkitykselliset asiat kaiken tarpeettoman ja liiallisen tilantäytteen joukosta.

Suosittelen vähentämään tavaroita prosessinomaisesti, jotta ajattelulle jää riittävästi aikaa. Minimalismi on kasvattanut minua ihmisenä, ja antanut minulle enemmän kuin koskaan olisin osannut kuvitellakaan, mutta se on vaatinut aikaa.

Minun nähdäkseni minimalismille ei ole olemassa päätepistettä. Minimalistiksi ei valmistu, kun kotoa ei löydy enää yhtäkään poistettavaa tavaraa.

Tavaroiden vähentäminen on esteiden raivaamista pois tieltä. Sen jälkeen kaikki oikeastaan vasta alkaa.

5 kommenttia artikkelissa “Mikä on tavaran vähentämisen merkitys minimalismissa?

  1. Sain kuulla, että ayurvedassa kehontyyppini on pitta. Vitsi, kolahti oikein kunnolla. Pitta-ihmiset eivät pidä saunomisesta ja viihtyvät parhaiten tiloissa, joissa on vähän tavaraa. Kapha-tyyppien elämä on epätasapainossa kun he eivät pysty luopumaan tavaroista. Täältä löytyy lisätietoa http://navadina.net/

    Kirjastosta löysin ”Sijoitusoppaan”. Tavaroita voi sijoittaa seuraavasti esim. vanhoja kirjoja sairaaloihin tai vaikka ”unohtaa” ratikkaan ja laittaa lappu kirjan päälle ”löytäjä saa pitää”.

  2. Matka tosiaan vasta alkaa tavaravuoren hävittyä. Itse keskityin pitkään pelkkien tavaroiden vähentämiseen ja seurasin mm. blogeja joissa viikoittain selostettiin eri huoneissa etenevää poisheittomylläkkää. Nyt tavaroiden laskeminen ja äärimmäisyyksiin meneminen tuntuu toisarvoiselta, tärkeämpää on isojen kuvioiden selkeyttäminen. Olen miettinyt arvojani ja suunnannut käytännön toimintaani niiden mukaan. Visio itsestäni ”isona” on vielä epäselvä, mutta se selkiytyy kyllä pikkuhiljaa kun turha häly ja roska ympäriltä kaikkoaa.

  3. Olen jo pitkään lukenut blogiasi, mutta nyt vasta ensimmäistä kertaa kommentoin. Kiitos sinulle taas kerran upeasta, ajatuksia herättävästä tekstistä. Olen saanut kirjoituksistasi valtavasti inspiraatiota ja minun tie kohti minimalismia on alkanut. Mielenkiintoista on ollut huomata, miten ihan vaan mekaanisesta tavaran vähentämisestä/siivoamisesta on kuin huomaamatta alkanut myös ajattelutapa muuttua. Nykyään suhtaudun ihan eri tavalla kuluttamiseen ja materiaan kuin ennen. Ja täytyy sanoa, että mitään en ole katunut tai jäänyt kaipaamaan, päinvastoin elämä on nyt paljon antoisampaa ja on enemmän tilaa hengittää, olla vaan ja keskittyä niihin asioihin, jotka tekevät minulle ja läheisilleni hyvää.

  4. Kiitos teille kaikille kommenteistanne!

    G: Samoin on käynyt minullekin, olen aktivoitunut toimimaan arvojeni suuntaisesti ja tukemaan itselleni tärkeitä asioita. Olen vielä alussa, saa nähdä mitä kaikkea aika tuo tullessaan.

    Sinna: Kiva kun kommentoit! Mukava kuulla, että olen toiminut inspiraationa kohti uudenlaista elämäntapaa. Tavaran vähentäminen laittaa mielessä asioita liikkeelle, vähintään sitä alkaa ihmetellä mitä kaikkea on tullut kotiinsa haalineeksi… ja yleensä se johtaa jatkoajatuksiin. Ihana kuulla, että elämäsi tuntuu paremmalta kuin ennen. 🙂

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s