Siivoamisen elämänmullistava taika

Marie Kondo kirjoittaa, että kun on kokenut täydellisesti järjestetyn tilan vahvan vaikutuksen, ei enää palaa epäjärjestykseen. Moni on epäillyt, voiko tämä pitää paikkansa, mutta omien kokemusteni perusteella uskon, että näin on.

Täydellisesti järjestetyllä tilalla Kondo tarkoittaa tilaa, jossa on vain iloa tuottavia tavaroita, jotka on järjestetty tavalla, jonka hän kirjassaan opettaa. Siivoamisella hän nähdäkseni tarkoittaa juuri asunnon täydellistä järjestämistä. Olennaista vaikutuksen saavuttamiselle on, että järjestäminen on tapahtunut melko lyhyessä ajassa.

En ole järjestänyt kotiani Kondon tapaan, mutta olen huomannut, että hänen kuvaamiaan vaikutuksia voi saavuttaa, vaikkei toimisikaan aivan hänen mallinsa mukaan.

Kondon sanat siivoamisen elämänmullistava taika, tuovat mieleeni tilanteen noin 18 vuoden takaa. Olin parikymppinen, ja juuri muuttanut silloiseen kotiini. Tuo koti oli ensimmäinen, jossa laitoin tavarat täydelliseen järjestykseen. (Tavaraa ei ollut ehtinyt kertyä vielä kiusaksi asti, joten pääpaino oli järjestämisessä, vaikka jonkin verran karsinkin.) Järjestämisen seurauksena kaikelle oli oma tarkka paikkansa, ja tiesin tarkalleen missä mikäkin oli.

Siivoamisen elämänmullistava taika – tavaroiden järjestäminen omille paikoilleen todella mullisti elämäni. Tuo hetki on tietynlainen rajapyykki, enkä unohda miltä sen saavuttaminen tuntui. Siitä eteenpäin elämä yksinkertaistui ja keveni huomattavasti.

Mikä parasta, aiemmin vallinnut sekasotku ei koskaan palannut – lukuisista muutoista huolimatta.

Kondo kirjoittaa, että ”sinun pitää päättää vain kerran, mikä on millekin tavaralle oikea paikka”.

Kokemukseni mukaan hän on oikeassa. Tavaroiden etsiskely loppui tuohon yhteen järjestelykertaan, sen jälkeen kaikelle on ollut oma paikkansa. Kun kerran mietin kunnolla, mihin tavarat kuuluvat, sitä ei ole tarvinnut tehdä enää uudelleen. Asuntojen vaihtuessakin tavarat ovat järjestyneet helposti paikoilleen. Edes asuntojen erilaisilla ominaisuuksilla ei ole ollut juuri vaikutusta. Olen asunut kaksioissa ja kolmioissa, vaatehuoneella ja ilman. Tavarat ovat löytäneet paikkansa varsin helposti, kun on kerran päättänyt mihin ne kuuluvat.

Ainoan poikkeuksen tekee viimeisin muutto. Noin 30 neliötä aiempaa pienempään asuntoon muuttaessa tavaroita oli karsittava rajusti, jotta ne sai sopimaan paikoilleen.

Liiallisen tavaramäärän vuoksi olen joutunut järjestämään nykyistä kotiani enemmän kuin yhtäkään ennen tätä. On vienyt aikaa perata kaaoksesta koti. Kun tavaraa oli tilaan nähden niin paljon, että kaikki paikat olivat tupaten täynnä, Kondon ajatus – tuottaako tämä tavara minulle iloa – tuli järjestäessä luonnostaan mieleen. Tuntui järjettömältä käyttää aikaa ja energiaa sellaisten tavaroiden sovittamiseksi pieniin tiloihin, joilla ei ollut käyttöä tai jotka eivät tuottaneet iloa. Turhasta luopuminen oli suuri helpotus.

Kondon kysymys toimii tavaran vähentämisessä mielestäni hyvin, ja erityisen hyvin silloin, kun tavaraa on niin paljon, että sen alle tuntee uupuvansa.

En järjestänyt kotiani Kondon tavoin, ja aikaakin kului enemmän, mutta tämäkin vauhti riitti tuottamaan tukun oivalluksia, eikä entiseen ole paluuta.

Tavara ja kaikki siihen liittyvät toimet ja vastuut voivat viedä valtavasti energiaa. Olen kokenut hyvin keventävänä päästää irti kaikesta tarpeettomasta ja iloa tuottamattomasta tavarasta.

Kaikki kotonani olevat tavarat (joiden täällä olemiseen voin vaikuttaa) tuottavat minulle iloa ja ovat omilla paikoillaan. Se on jokapäiväinen voiman ja ilon lähde.

3 kommenttia artikkelissa “Siivoamisen elämänmullistava taika

  1. Luin Kondon kirjan pari kuukautta sitten ja omasta kokemuksestani nähden kirjan ”tee muutos kerralla”-filosofia ei olisi sopinut minulle: se mitä nyt ”minimalistinen” ja siisti kotini on, on tulosta useammasta decluttering-kierroksesta. Ensimmäisellä raivauskerralla en olisi voinut kuvitellakaan luopuvani tavaroista jotka lahjoitin iloisesti eteenpäin myöhemmin. Samoin kodissani on tiettyjä tavaroita jotka ovat pyörineet paikasta toiseen koska vaikka kuin miettisin en löydä niille sitä täydellistä säilytyspaikkaa…
    Itselleni kirjan kiinnostavin käsite (joka palaa usein mieleeni lapsiperheessäni) on ettà jokaisessa asunnossa on tilaa riittävästi kun vain luovutaan turhasta ja että jokaisessa asunnossa on takuulla riittävä määrä myös tavaroiden varastointiin ja säilyttämiseen tarvittavia rasioita, laatikoita yms. Tämä palasi mieleeni kun ostin uuden muovilokeron virallisten papereiden säilyttämistä varten ja oivalsin vasta myöhemmin että käyttämätön tietokoneen kantosalkku oli tarpeeseen paljon parempi ja tilavampi. Sen jälkeen en ole enää ostanut mitään järjestelyyn liittyvää tavaraa ja aina olen löytänyt kodistani jotain jokaiseen tarpeeseen sopivaa.

    • Kiva kun kommentoit! Tuntuu siltä, että muutosta on haluttava todella kovasti ja oltava vallitsevaan tilanteeseen hyvin tyytymätön, voidakseen toteuttaa tuollaisen muutoksen kerralla tai edes noin puolen vuoden aikajänteellä koko kodissa. Itse en ole kovin kiintyväinen tavaraan, mutta olen huomannut saman kuin sinä: ensimmäisellä tai useammallakin alun karsimiskierroksella koin jotkin tavarat sellaisiksi, joista en luovu ”ikinä”. Myöhemmin luovuin kuitenkin, enkä ole takaisin kaivannut. Ajattelu kehittyy paljon karsimisen edetessä, ainakin kun sille antaa riittävästi aikaa. Itselläni ei ole kokemusta Kondon tavasta toimia, joten en osaa sanoa, miten se olisi kohdallani toiminut.

      Tuo ajatus riittävästä tilasta on mielenkiintoinen. Sitä voi miettiä vaikka siltä kannalta, että minkä verran omisti tavaraa alkuvuosina omillaan asuessa? Itselläni ei ollut mitään ongelmaa sopia yksiöön silloisen kumppanini kanssa. Säilytystilaa oli todellakin tarpeeksi. Hyvin on jäänyt mieleeni miten avaraa asunnossa oli, sama tilanne jatkui useammassakin asunnossa, jossa nuorempana asuin, vaikka asunnoista jokainen oli pienempi kuin myöhemmät. Vasta myöhemmin alkoi tulla ahdasta, kun tavaraa tuli kerrytettyä ympärille enemmän kuin oli todella tarpeen.

      Luova ajattelu tavaroiden säilyttämisessä tosiaan kannattaa. Kun ei heti lähde ostamaan jotain säilytystarviketta, niin todennäköisesti keksii kotoa sopivan ratkaisun asiaan.

      • Kiitos palautteestasi. Juuri tuo Kondon lähtökohta että joka kodissa on loppujen lopuksi riittävästi tilaa on mielestäni kiinnostava mutta myös jotenkin ”huojentava” ja positiivinen näkökulma, että jokaisella on mahdollisuus ”siivouksen elämänmullistavaan taikaan” eikä ahtauden tunteeseen tarvita muuttoa isompaan asuntoon. Ja jos muistan oikein hän sanoo suoraan että hänen mielestään järjestelytarvikkeiden ostaminen on täysin turhaa: siivouksen myötä järjestettävät tavarat vähenevät ja ne jotka jäävät voi organisoida hyvin yksinkertaisesti esim. kierrättämällä kauneimmat pakkaukset, kenkälaatikot jne. Sorruin tuohon virheostokseen josta kerroin mutta sen jälkeen olen huomannut miten oikeassa Kondo on.
        Muuten kirja muutti arkielämääni sen verran että nyt viikkaan lasten vaatteet Kondon neuvomalla tavalla (niità on enemmän kuin itselläni ja niin pienet koot on helppo ja nopea viikata): tilaa vapautui kahden laatikon verran ja sain näin säilytyspaikan piirustuksille ja askartelutarvikkeille. Luulin myòs ettà kotini arkisto olisi ollut jo järkevästi järjestetty mutta Kondon sai minut huomioimaan tarpeellisten, käden ulottavilla oltavien papereiden ja tarpeellisten mutta harvoin käytettyjen papereiden eron, eli poistin esim. kodinkoneiden opaskirjat ”pääarkistosta” ja varastoin ne kaapiston ylimmälle hyllylle muiden samaan kategoriaan kuuluvien papereiden kanssa. Sekin toi jokaviikkoiseen/kuukautiseen kansioiden selailuun ”keveyttä” ja ”tilaa”.

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s