Minimalistina toisten kodeissa

Viettäessäni aikaa ihmisten kanssa en juurikaan ajattele minimalismia. Tuskin olen kertaakaan ottanut aihetta itse puheeksi. Juuri kukaan minut tuntevista ihmisistä ei tietäisi tästä blogista tai kiinnostuksestani minimalismiin, ellei kumppanini olisi asiasta heille kertonut.

Minimalismista keskustellessani aloitteen on tehnyt joku muu kuin minä. Miksi en itse ota asiaa puheeksi?

Ensinnäkin, en halua olla huomion keskipisteenä, koen sen kiusalliseksi. Keskustelen aiheesta mielelläni, jos se nousee esiin. En myöskään halua joutua tilanteeseen, jossa toinen osapuoli kokisi olonsa epämukavaksi minun vuokseni. Jos hän ottaa aiheen puheeksi, tiedän ettei hän koe sitä uhkaavaksi. Nimittäin jostain syystä minimalismi saa osan ihmisistä nousemaan puolustuskannalle, vaikkei siihen ole mitään syytä.

Minimalismi on elämäntapa siinä missä muutkin. Kukin elää niin kuin itse parhaaksi näkee. Minulle tämä elämäntapa tuntuu sopivimmalta, sinulle voi sopia paremmin jokin muu.

Miltä minusta tuntuu käydessäni ns. tavallisissa, ei-minimalistien kodeissa? Mitä niistä ajattelen?

En yhtikäs mitään. En sillä tavalla, kuin moni voisi luulla. En katso toisten koteja minimalistin silmin. En arvioi tai ihmettele. Kiinnitän huomioni aivan muihin asioihin. Kodin tunnelmaan, ihmisiin ja heidän olemiseensa tilassa, siihen miten he huomioivat toisia ihmisiä. (Mitä vieraampi paikka ja ihmiset, sitä enemmän huomiostani menee oman olemiseni jännittämiseen.)

Minulta on kerran kysytty jotakuinkin näin: ”Kuulin, että olet minimalisti. Miltä sinusta tuntuu olla meillä? Ahdistaako?”

Hieman hämmentyneenä vastasin, että suhteeni minimalismiin on hyvin käytännöllinen, pyrin yksinkertaistamaan elämääni. En katso toisten koteja samoin kuin omaani. Oli helppo täydestä sydämestä sanoa, että koen kysyjän kodin viihtyisänä ja kodikkaana, sillä sitä se todella on. Itse en kuitenkaan voisi elää niin, että tavaroita on paljon esillä avoimissa hyllyissä tai tasoilla, sillä en mitenkään jaksaisi pitää siistinä sitä kaikkea.

Olen käynyt monenlaisissa viihtyisissä kodeissa. Tavaraa on ollut vähän, paljon tai siltä väliltä, esteetikon silmin sisustettuna, vuosien mittaan melko summittaisesti kertyneenä tai käytännön sanelemana. Olen viihtynyt aivan yhtä hyvin maalaisromanttisessa, minimalistisessa ja perinteiseen suomalaiseen tapaan sisustetussa kodissa.

Kaikkia koteja on yhdistänyt kaksi asiaa: mukavat ihmiset ja rento tunnelma. Näiden rinnalla minkälainen sisustus tahansa, vähäisine tai runsaslukuisine tavaroineen, merkitsee minulle kovin vähän.

Mitä kukakin kenenkin kodista ajattelee on minusta merkityksetöntä. Tärkeintä on, että itse viihdymme ja voimme hyvin kodeissamme.

Yhdestä monen tuntemasta kodista haluan kuitenkin sanoa mielipiteeni.

Minulle radiopsykiatri Frasier Cranen kodin sisustuksen kulmakivi on eräs olohuoneen katseenvangitsija: vihreä, ruudullinen, ilmastointiteipilläkin paikattu lepotuoli. Se suorastaan huokuu elämäniloa, rakkautta ja omassa itsessään viihtymistä, enemmän kuin koko muu asunto yhteensä.

7 kommenttia artikkelissa “Minimalistina toisten kodeissa

  1. Mä myös viihdyn ihan hyvin kyläilemässä varsin erilaisissa kodeissa kuin omani on ja harvoin ajattelen niistä mitään.
    Enkä ota yleensä asketismiani/minimalismiani puheeksi. Eikä ota puheeksi kukaan jonka olen pidempään tuntenut, mä olen ollut teini-iästä asti askeetikko, eli reilut parikymmentä vuotta jo! Ihmiset on siis tottunut mun vähätavaraisuuteen. uudet tuttavuudet joskus ihmettelee, tosin lasten ja niiden lelujen myötä kaikki ei ehkä tajua miten vähän meillä on todellisuudessa tavaraa.;)

    Mutta kieltämättä jonkun kerran on tullut hyvin tavarantäyteisessä kodissa sellainen olo, että ahdistaa. Lähinnä se kun tuntuu että tavaraa on ihan joka paikka täynnä ja ehkä siinä kohtaa miettii et jos joutuisi itse siivoamaan ne kaikki pölyt ja selviämään sen tavaramäärän kanssa. Mutta en mä niitäkään koteja tai niiden omistajia ole mitenkään ikävinä muuten pitänyt, enkä tietenkään tuota tunnettani esille tuo. Tosin minimalistista tyyliä tuntuu saavan ”arvostella” eli kommentoida ihan miten vaan. Mut ei sekään mua haittaa tai loukkaa, joskus naurattaa kun joku uusi tuttavuus kauhistelee miten me pärjätään monen lapsen kanssa ilman yhtään kiinteää vaatekaappia (eikä meillä ole lipastojakaan, yhdellä seinällä pukuhuoneessa vaatehyllyt), kun musta meillä on hyvät säilytystilat=)

  2. Mua kyllä joskus ahdistaa olla muiden kodeissa, jos siellä on tosi paljon tavaraa. :/ Tykkään vierailla muiden luona ja nähdä erilaisia koteja, eivätkä ns. normaalit kodit yleensä aiheuta tällaista tunnetta, jos on siistiä ja tavaroita ei ole sentään kattoon asti. Mutta jos on tosi paha tilanne, liikaa tavaraa, sotkua ja vielä likaistakin, niin tulee vähän ikävä olo. En ala julistaa minimalismin ilosanomaa, vaikka kokisinkin, että toinen siitä hyötyisi. Harvoin ihminen on kovin vastaanottavainen ellei itse ota asiaa kiinnostuneena puheeksi. En myöskään tuomitse muita tai ajattele olevani parempi ihminen kuin he. Minulle tulee vain epämiellyttävä olo, vähän niin kuin ahtaan paikan kammo mutta lievä. Mutta tämä on siis harvinaista, yleensä muiden kodit ovat oikein viihtyisiä tavaramäärästä riippumatta.

  3. Ihana ja inspiroiva blogi! Olen lukenut blogisi läpi kahden päivän aikana. Viime yönä meni puoli yhteen, sillä en vain malttanut lopettaa. Huikea huomata, että täällä on muitakin samalla tavalla ajattelijoita ja huomaan testeissäsi paljon samaa, mitä itsessäni. Kirjoitat mielenkiintoisesti ja hyvistä aiheista! Itse olen raivannut kotiani myös nyt jo jonkun aikaa ja voi että, miten mieli tuntuu kevyeltä. En ole koskaan pitänyt itseäni minimalistina, mutta huomaan ajatusteni suuntaavan koko ajan sitä kohti. En halua elää askeettisesti, vaan kaipaan kodikuutta ja elämisen näkymistä, mutta tahdon ympärilleni kuitenkin selkeyttä, harmoniaa, tavarattomuutta ja tilaa hengittää. Blogisi kautta olen saanut paljon itsevarmuutta ja rohkeutta seisoa omien mielipiteitteni takana. Olen uskaltautunut puhumaan kunnolla kumppanilleni ensimmäistä kertaa tästä asiasta. Tietyllä tavalla tuo lohtua kuulla, että muidenkin puolisot vastustavat raivaamista tai pitävät sitä ihme puuhaana 😀

    Kiitos siis inspiroivasta blogista ja toivottavasti jatkat päivittelyä vielä pitkään! 🙂
    Tunnelmallista joulun odotusta!

  4. Kiitos kommenteistanne!

    Kata ja iituv: Kun nyt mietin, niin en ole tainnut käydä kovin tavarantäyteisessä ja sekaisessa kodissa. Tai olen, kerran, mutta silloin kyse oli vielä muuton jäljiltä sekaisesta kodista. Tavaraa oli paljon eikä se ollut vielä löytänyt paikkaansa. Niin ainakin tilanteen tulkitsin. Silloin kieltämättä vähän ahdisti, ahtaan paikan kammo on hyvä sana kuvaamaan oloani silloin.

    iloineniita: Mukavaa, että löysit tänne. 🙂 Ja kiitos kauniista sanoistasi. On sinulla ollut luku-urakka! Mitä tulee tuohon, että kaikilla ei satu olemaan raivaamista ymmärtävää kumppania, niin ajan myötä tilanne voi muuttua. Meillä asia ei ole enää niin vaikea, kuin joskus aiemmin. Ehkä tavaran vähentäminen ei herätä enää niin paljon vastustusta, kun kumppanini on vuosien mittaan huomannut, miten paljon hyötyä siitä on. Ja että ilman joitain tavaroita voi aivan hyvin elää, niitä ei jää kaipaamaan. En tiedä onko vielä pikkuisen mutkien oikomista sanoa, että kumppanini ottaa ajatuksen tavaroiden vähenemisestä jo enemmän tavallisena osana elämää. Ei hän sitä varmaan vieläkään järkevänä pidä, luopua nyt hyvistä tavaroista (!), mutta seurausten valossa hän lienee huomannut, että se kuitenkin kannattaa.

    • Sama juttu meillä! ”miksi heittää hyvää käyttötavaraa pois?” ”miksi heität menemään ja kuitenkin ostat uutta?” (näin ei siis edes ole, joskus tietenkin pitää hankkia jotain). Ehkä tilanne tasoittuu (toivottavasti) ajan kuluessa ja minussakin alkaa näkymään raivauksen positiivisia puolia 🙂 Itse saan tästä koko touhusta kuitenkin valtavasti, joten en aio lopettaa sitä.

      Tunnelmallista syksyn jatkoa! 🙂

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s