Introvertin ihmissuhteet

Tarvitsen vain vähän ihmisiä ympärilleni. Inhoan juhlia. Vältän kaikenlaisia tilanteita, jotka keräävät suuren joukon ihmisiä yhteen paikkaan.

Koen uusiin ihmisiin tutustumisen hyvin raskaaksi. Välillä kohdalle tosin osuu ihmisiä, jotka saavat tutustumisen tuntumaan poikkeuksellisen kevyeltä ja luontaiselta.

Kun kohdalleni osuu ihminen, jonka kanssa tulen hyvin toimeen, tunnen sen nopeasti. Kiinnyn ihmisiin helposti. Kannan ihmisiä mielessäni, minkä vuoksi he tuntuvat olevan lähelläni, vaikka en olisi tavannut heitä pitkään aikaan.

Ihmiset jättävät minuun helposti jäljen, sellaisetkin jotka tapaan vain kerran. Moni ihminen on vaikuttanut minuun paljon, varmasti ymmärtämättä sitä itsekään.

Tarvitsen paljon omaa aikaa. Kun vietän aikaa ihmisten parissa, väsyn, ja tarvitsen vastapainoksi yksinoloa. Mitä enemmän ihmisiä ympärillä ja mitä pinnallisempaa yhdessäoloa, sitä nopeammin ja voimakkaammin väsyn. Aidot kohtaamiset ja syvälliset keskustelut piristävät, kunhan ihmisiä ei ole tilanteessa kovin montaa. Kahdenkeskiset keskustelut ovat minulle kaikkein mieluisimpia.

Ihmisiä on muuallakin kuin kasvokkaisissa kohtaamisissa. Kirjoissa ihmiset edustavat minulle niitä ihania, syvällisiä kahdenkeskisiä keskusteluja. (Parhaita ovat kirjat, joissa on vain vähän henkilöhahmoja.) Netissä ihmiset ovat suurina joukkoina, mikä saa minut väsymään. Olen myös herkkä ihmisten tunnetiloille. Netti on täynnä ihmisiä mielipiteineen, äänensävyineen, asenteineen, mielialoineen, tunteineen. Joudun helposti tilanteeseen, että netti vie minulta enemmän voimia kuin mitä siitä saan.

Ihmissuhteeni ovat aina noudattaneet samaa kaavaa. Pari hyvää ystävää riittää, useammille ei riitä energiaa. Puolituttuja, joiden kanssa viettäisin aikaa, niin sanottuja kavereita, ei ole. Heille ei ole roolia elämässäni. Olen lopettanut ihmissuhteita, kun olen huomannut, että suhde ei tule etenemään kaveruudesta ystävyydeksi. Haluan todella tuntea ystäväni, ja haluan, että he myös todella tuntevat minut.

Tunnen itseni yksinäisimmäksi ihmisten seurassa. Koen ihmisten seuran ja läsnäolon todella raskaaksi, jos emme aidosti kohtaa. Paradoksaalista kyllä, mutta mitä pidempään olen ihmisten seurassa vailla yksinoloa, sitä yksinäisemmäksi alan itseni tuntea. Yksin ollessani en koe itseäni yksinäiseksi.

Olen aina ollut hyvin kiinnostunut ihmismielestä ja ihmissuhteista, mutta enemmän teorian kuin käytännön tasolla. Ihmisiä on kaikkialla, vaikkei heitä konkreettisesti elämässäni juuri olisikaan. Tarpeeni ihmissuhteisiin on varsin vähäinen.

Kun introverteista on alettu puhua enemmän, olen oppinut ymmärtämään itseäni paremmin. Hyväksymään itseni sellaisena kuin olen. Pitkän aikaa koin olevani vääränlainen. Ajattelin, että minun tulisi yrittää muuttua. Elämä keventyi huomattavasti, kun ymmärsin, että olen kaikkein onnellisin omana itsenäni, juuri tällaisena. Minun ei tarvitse muuttua.

Vaikka nimesin tämän tekstin otsikolla Introvertin ihmissuhteet, en tarkoita sanoa, että tällaisia kaikki introvertit ovat. Ei. Minä olen tällainen, ja olen vahvasti introvertti. Ajatuksiani ei voi yleistää sopimaan jokaiseen introverttiin.

Maailmaan mahtuu kaikenlaisia ihmisiä. Erilaiset ihmiset, tavat ajatella ja kokea elämää ovat rikkaus.

10 kommenttia artikkelissa “Introvertin ihmissuhteet

  1. Hei, oli mukava lukea tätä. Tätä nykyä introverteista kirjoitetaan jo lehdissä suhteellisen usein, enkä usko etteikö introverttiys olisi jo jollain tasolla ihmisille tuttua. Harmillisesti usein jutut ovat vain kovin pintapuolisia ja siten ehkä stereotyyppisiä, siksi tällaisia aihetta avaavampia

    Koen itseni myös jollain tasolla introvertiksi tai enemmänkin ambivertiksi. En kaipaa seuraa kovin usein ja valitsen mieluummin yksinäisyyden kuin sellaisten ihmisten seuran, kenen keskellä tunnen itseni yksinäiseksi.. Ihmisten parissa liian pitkään oleskelu tai somen jatkuva piippaaminen väsyttää hirveästi. Kodin oven suljettuani pystyn ikään kuin huokaisemaan ja rentoutumaan.

    Pointtini tässä oli kuitenkin että minusta on ilahduttavaa kuulla keskustelua erilaisista ihmistyypeistä. Ehkä keskustelun myötä ymmärryskin kasvaa. 🙂

    • Lapsena ja nuorena oli vaikeampaa, kun piti varsinkin (erittäin ekstrovertille) äidilleni yrittää todistella, että minullakin on ihmisarvo, vaikka viihdynkin parhaiten yksin. Toisinaan lähdin sitten diskoihin yms. vain siksi, että perheeni ei olisi pitänyt minua niin outona ja kummallisena. Nykyään on hienoa, kun asia on kirjojen ja lehtien lisäksi esillä jopa televisiossa: tämä kaikki lisää sekä omaa itseymmärrystä että toivottavasti myös toisten ymmärrystä tällaista persoonallisuudenpiirrettä kohtaan.

  2. Tuli mieleeni erityisherkkä persoonallisuus. Kannattaa katsoa inhimillinen tekijä – jakso tai netistä. Se ei ole sairaus ei, vaan luonteenpiirre. Kykenee syvällisiin keskusteluihin, kun lähes intuitiivisesti osaa ottaa toisen huomioon!

    • erityisherkkyys minullekin tuli mieleen. en pidä minäkään ihmisjoukoista, enkä periaatteessa ihmisiin tutustumisesta, mutta joskus on hyvä yrittää laajentaa verkostojaan. voin suositella tätä kurssia, mikäli ihmissuhdetaitojaan haluaa kehittää: jaanmurtajat.fi

  3. En koskaan kommentoi blogeja, mutta nyt haluan kiittää hyvästä blogista. Kiitos! Tekstiäsi ja ajatuksiasi on ilo lukea, olet antanut paljon inspiraatiota arkeeni. Olet äärimmäisen piristävä valopilkku tässä pinnallisessa maailmassa. Kaikkea hyvää Sinulle! 🙂

  4. Kiitos teille kaikille ihanista kommenteistanne!

    Päivi: Kiitos kauniista sanoistasi! Arvostan, että näit vaivaa kertoaksesi ajatuksistasi, etenkin kun et yleensä kommentoi. Sanasi merkitsevät minulle paljon. Kaikkea hyvää myös sinun elämääsi!

    s: Kiitos vinkistä! Kävin nopeasti vilkaisemassa sivuston blogia, ja paneudun siihen ajan kanssa enemmän. Koskaan ei voi saada liikaa vinkkejä puheenaiheiden tempaisemiseksi tyhjästä…

    Haluan vielä sanoa muutaman sanan kaikille yhteisesti. Kommenteissaan y ja s mainitsivat erityisherkkyyden. Olen introvertti, ja tunnistan itseni myös erityisherkäksi. Olen ajatellut kirjoittaa myös siitä, mutta asiassa on yksi mutka. Mihin vedetään raja, mikä johtuu introverttiudesta, ja mikä erityisherkkyydestä? Osa asioista löytää parinsa helposti, esimerkiksi erilaiset aistiherkkyydet ja erityisherkkyys. Toisaalta erilaisten ärsykkeiden väsyttävyys ja rasittavuus voi nähdäkseni liittyä molempiin piirteisiin. Todennäköisesti kirjoitan erityisherkkyydestä jossain vaiheessa, tutkin asiaa ensin hieman lisää.

    Ja kuten y suositteli, Inhimillinen tekijä -ohjelma erityisherkkyydestä kannattaa katsoa, jos on aiheesta kiinnostunut.

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s