”Pitäisi”, tuo tehokas stressin aiheuttaja

Meillä kaikilla on vakiolausahduksia joita toistamme. Niihin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ne voivat kertoa elämästämme olennaisia asioita.

Monen sanavarastossa Pitäisi on hyvin edustettuna.

Olin ennen kyseisen sanan suurkuluttaja. Pitäisi tuli suustani niin luontevasti, etten enää kiinnittänyt siihen juuri huomiota. Ajoittain ääneen ajatellessani havahduin tunteeseen, että jään kohta kaiken sen alle, mitä Pitäisi. Sana tuli minulle näkyväksi vasta, kun olin hyvin stressaantunut.

Mitä Pitäisi kertoi minusta ja elämästäni?

Minulla oli itseäni kohtaan paljon vaatimuksia. Pyrin täydellisyyteen tekemisissäni. Aloin helposti suorittaa elämää.

Kuten niin moni muukin tarpeeton asia, myös Pitäisi alkoi karista minusta minimalismin myötä.

Tavaroiden vähentäminen kevensi elämää valtavasti. Kotityöt vähenivät ja helpottuivat, ja osa niistä loppui kokonaan. Ennen ei ollut päivääkään ilman järjestelyä ja tavaroiden siirtelyä pois tieltä, oli kyse sitten imuroinnista tai voileivän tekemisestä. Tavaroiden vähennyttyä kaikki se mitä Pitäisi, ennen kuin pääsi tekemään oikeastaan yhtään mitään, oli poissa.

Minimalismi auttoi katsomaan elämää uudesta näkökulmasta.

Aloin miettiä, mikä todella on merkityksellistä tai tarpeellista. Mitä todella Pitäisi? Ymmärsin, että monia asioita voi jättää kokonaan tekemättä, ilman, että siitä on mitään haittaa. Ilman, että kukaan muu kuin minä edes huomaisi asiaa. Olin luonut itselleni paljon vaatimuksia, loputtoman pitkän listan tekemistä, josta suurin osa oli tarpeetonta.

Elämäni on nykyään huomattavasti rennompaa. Kaikenlaisen tekemisen kyseenalaistaminen on ollut hyödyllistä. Olennainen, se mitä todella Pitäisi, on löytynyt. Eikä sitä ole läheskään niin paljon kuin joskus itselleni uskottelin.

Ikävintä aiemmassa stressintäyteisessä elämässäni oli se, että kun kaikkea oli liikaa, myös minulle tärkeistä ja mukavista asioista tuli Pitäisi.

Välillä sain itseni kiinni älyttömistä lausahduksista. Ne olivat pohjimmaiselta merkitykseltään jotakin sen kaltaista kuin ”Pitäisi rentoutua” tai ”Pitäisi nauttia elämästä”. On aika vaikeaa rentoutua tai nauttia elämästä hammasta purren.

Aloin tietoisesti korvata sanan Pitäisi sanalla Voisin.

Yhden sanan vaihtamisella on konkreettinen vaikutus siihen, miltä elämä tuntuu. Huomaatko?

Pitäisi imuroida. Pitäisi pestä pyykkiä. Pitäisi lukea kirjaa. Pitäisi käydä kävelyllä.

Tai…

Voisin imuroida. Voisin pestä pyykkiä. Voisin lukea kirjaa. Voisin käydä kävelyllä.

Pitäisi painaa hartiat kumaraan. Pitäisi hämärtää sen tosiasian, että kyse on omista valinnoistamme, ei ulkopuolelta tulevasta pakosta. Voisin on oma aktiivinen valinta, joka jättää auki mahdollisuuden valita myös toisin.

Aina, mutta etenkin näin joulun lähestyessä, on hyvä miettiä, ovatko kaikki oman Pitäisi-listan asiat todella tarpeen. Joulun aika saa monet ylisuorittamaan ja stressaantumaan niin, että siitä kärsii oman itsen lisäksi myös lähipiiri.

Moni ajattelee tekevänsä täydellistä joulua perheelleen, tietämättä, mikä omille perheenjäsenille on joulussa merkityksellistä. On ihmisiä, jotka huokaisevat helpotuksesta, kun joulu on ohitse – silloin läheisen jouluhössötys vihdoin loppuu.

Ehdotan joulun suorittajia hellittämään hetkeksi. Oletko kysynyt, millainen olisi läheistesi mielestä hyvä joulu? Mitä he joululta toivovat? Mikä heille on tärkeää?

Voisiko joulun ajasta nauttia enemmän, kun Pitäisi vähemmän?

8 kommenttia artikkelissa “”Pitäisi”, tuo tehokas stressin aiheuttaja

  1. Hyvä idea tuo ”voisin”. Onko sinulla antaa konkreettisia esimerkkejä mitä tekemisiä olet jättänyt pois?

    • Kiitos kommentistasi! Piti oikein miettiä esimerkkejä, sillä kun turhasta tekemisestä pääsee eroon, ei sen perään jää kaipailemaan. 🙂

      Kaikenlainen siivoaminen ja järjestely on vähentynyt huomattavasti tavaran vähenemisen myötä. Esim. kun karsin astioita ja kaapissa yhtaikaa säilytettävien ruokatarvikkeiden määrää, sain kaiken sopimaan keittiön kaappeihin ja pääsin eroon avohyllystä. Samalla karsin kaikenlaisia purkkeja ja purnukoita, ja nyt säilytän ruokatarvikkeet pääosin myyntipakkauksissaan. Avohyllyn poistumisesta jaksan olla iloinen edelleen, vaikka siitä on jo aikaa. Enää minun ei tarvitse vähän väliä pyyhkiä pölyjä ja kissankarvoja hyllyltä, sekä kaikista niistä pakkauksista ja purkeista mitä siinä säilytin. Se oli aivan totaalisen turhaa hommaa!

      Tätä samaa turhaa hommaa olen karsinut tasaisesti kaikkialta. Tavaraa on esillä mahdollisimman vähän, jotta pölyjen pyyhintä ja tavaroiden imurointi on minimissään. Aikaa sitten lähti lehtiteline, joka oli siivouksen kannalta sietämätön. Sitä piti siirrellä imuroidessa ja lehtipino keräsi mainiosti pölyä ja kissankarvoja. Olen vähentänyt olohuoneen verhot neljästä täyspitkästä yhteen lyhyempään. Mattoja on vain yksi, eteisessä, joskus aiemmin oli myös makuuhuoneessa. Koristetyynyjä ei ole, jokainen tyyny on tarpeen ja käytössä. Olohuoneessa ei ole ruokapöytää tuoleineen, joka keräisi tavaroita ja jota pitäisi imurin kanssa kierrellä.

      Esimerkkejä löytyisi varmasti vaikka miten paljon, mutta ne toistavat itseään. Olen pyrkinyt siihen, että kaikki mitä meillä on, on oikeasti tarpeellista. Se pyrkimys säästää minut jatkuvasti turhalta siivoamiselta ja järjestämiseltä. Paljon turhaa hommaa jää tekemättä, kun ei omista turhia tavaroita, joihin se tekeminen liittyy.

  2. Kiitos tästä. Jaoin fb-kavereilleni, koska tämä asia on oikeasti tärkeä ja vaikuttaa hyvinvointiimme.
    Levollista juhla-aikaa sinulle, blogikamu!

  3. Aivan näin! Saan itseni kiinni jatkuvasti pitäisi sanan käytöstä. Ahdistun valtavasti kun pitäisi ja minusta tulee kiukkuinen marttyyri. Kivoistakin asioista tulee tällätavoin painolasti. Voisin sana kuulostaa heti paremmalta. Ehkä kurjiinkin hommiin tarttuu sitten innokkaammin kun voi eikä pitäisi. Tavaran karsimisessa olen vasta lähtökuopissa, mutta nautin valtavasti tarkkaan harkitusta vaatekaapistani ja kuinka helposti saan sen pidettyä siistinä. Siihen auttoi mm konmari -menetelmä ja sinun kirjoituksesi. On yllättävää kuinka nyt todella huomaan puutteet vaatevarastossani ja kun menen kauppaan vaikka vain katselemaan en todellakaan osta mitään mitä en tarvitse. Kauniiden vaatteiden hiplailu hetkisen riittää. Keittiön kaapeissa olen miettinyt esim jauhojen säilytystä pusseissaan, koska se on ylimääräinen askare tyhjentää pussit erillisiin astioihin ja välillä myös pestä astiat. Olen kuitenkin vielä pitäytynyt rutiineissani, koska tuntuu, että kaapissa säilyy ehkä siisteys täten paremmin ja toisaalta häröt ja muut ötökät pysyvät poissa paremmin. Opin tämän tavan Saksassa asuessani ja siitä on yllättävän vaikea päästä irti, siitäkin huolimatta, ettei kukaan muu taloudessa muista purkkeihin eineitä tyhjentää. Siinä on yksi ikävä nalkutuksen aihe muille talouden asukeille.

    • Kiitos kommentistasi! Olin juuri tuollainen kiukkuinen pitäisi-ahdistuja ennen kuin yksinkertaistin elämääni. Elämä oli paljon raskaampaa kuin nykyään, sekä henkisesti että ylenmääräisten kotihommien vuoksi. Muistan hyvin myös lausahduksen, jota viljelin jatkuvasti: ”Tästä ei tule mitään!” Eikä mistään oikein tullutkaan, kun tavaraa oli tiellä joka paikassa…

      Mukava kuulla, että olet saanut toimivan ja harkitun vaatekaapin! Hienoa! Mitä tulee jauhojen säilyttämiseen purkeissa, niin se voi joskus olla tarpeenkin. Hassua, että juuri jauhoja en ole koskaan purkittanut, kaikkea muuta kyllä. Säilöin aikoinaan purkeissa kaikkea mitä ei todellakaan olisi tarvinnut, kuten pastaa, riisiä, kvinoaa, linssejä – kaikki nuo pärjäävät kyllä omissa pakkauksissaankin. Tuo purkittaminen alkoi aiemmassa asunnossa olleista avohyllyistä ja jäi tavaksi. Kaiken maailman purkkien pyyhkiminen pölystä ja niiden peseminen alkoi ottaa päähän, onneksi laiskotti niin paljon, että keksin toisenlaisen ratkaisun. 😀 Purkkien vähentäminen on ollut yksi pienistä päätöksistä, josta saan iloa joka päivä.

      Vinkkinä, että ruokakaapin erilaiset pienemmät pussit ja purkit pysyvät hyvin järjestyksessä, kun ne laittaa tukevaan koriin tai kannettomaan laatikkoon. En tarvitse tikkaita enää kovin usein, kun saan tavarat helpommin käsiini nostamalla koko laatikon alas. Meillä on kaappitilaa aika vähän, ja laatikoiden avulla saan kaappiin mahtumaan paremmin tavaraa. Kaappi pysyy myös siistimpänä, kun laatikko pitää pussit aisoissa kaatuilemasta. Vältän kaikenlaisia tarpeettomia purkkeja ja laatikoita, mutta näistä laatikoista on ollut todellista hyötyä. Vielä kun laatikon sisällön kokoaa teemoittain, niin tavarat löytyvät helposti. Meillä säilytetään esim. erilaisia siemeniä yhdessä laatikossa, vitamiinipurkit toisessa jne. Ilman laatikoita meidän kaappitilamme ei riittäisi ja käytettävyys olisi surkea.

  4. Hei Tuulia. Tein vain yhden lupauksen vuodelle 2016. Idean sain Sinun blogistasi, jota sillin tällöin lueskelen. Jaoin linkin myös FB -sivulla kavereilleni. Eli lupaukseni on vaihtaa pitäisi -sana voisin -sanaan aina kuin se on mahdollista.
    Hyvää uutta vuotta Sinulle! Olkoon 2016 Sinulle antoisia kokemuksia täynnä. Jatka edelleenkin blogaamista. Meille iloksi 🙂
    t. Tuija

    • Kiitos kommentistasi! Hienon lupauksen teit, tuokoon se sinulle hyviä oivalluksia ja keveyttä uudelle vuodelle! Oikein hyvää uutta vuotta!

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s