Kauniimpi arki: mihin et voi vaikuttaa, anna olla

Elämässä kohdallemme osuu kahdenlaisia asioita: niitä joihin voimme vaikuttaa, ja toisia joihin emme voi.

Kun asiaa miettii tarkemmin, huomaa, että energia kannattaisi suunnata niihin asioihin, joille voimme tehdä jotakin. Ja ne toiset asiat, ne voisi vain jättää omaan arvoonsa.

Mutta miten tämä käytännössä usein menee? Valitamme asioista, joille emme voi tehdä mitään. Ainoa mitä voisimme, olisi muuttaa omaa asennoitumistamme.

Tämän kirjoituksen inspiraationa toimi edellisiin vuosiin verrattuna poikkeavan pitkä ja kova pakkasjakso. Tai tarkemmin ottaen sen käsittely radiossa. Päivä toisensa jälkeen samaa juputusta, että voi voi kun on niin kylmä. Vieläkö huomennakin on kylmä? Miten pitkään tämä kylmä pakkasjakso mahtaa oikein kestää? Pakkasvaroitus ja mitä vielä.

Sää on jatkuva valittamisen aihe. Milloin on liian sateista, pimeää, harmaata, liukasta, tuulista, kylmää, kuumaa… Ymmärrän hyvin, että erilaisista sairauksista kärsiville sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa todellisia ongelmia. Mutta kun terve ja toimintakykyinen ihminen valittaa säästä, minua alkaa harmittaa.

Säästä valittaminen ei paranna asiaa mitenkään. Se ei myöskään muuta säätä. Sen sijaan se saa valittajan, ja valitusta kuuntelemaan joutuneen, keskittymään asiaan, jolle ei voi mitään. Ja se, varsinkin aina vain jatkuessaan, vaikuttaa mielialaa laskevasti.

Terveille ihmisille pakkanen ei ole ongelma. Jos jokin ongelma on, niin pukeutumisongelma. Ja asenneongelma.

Kovakaan pakkanen ei tarkoita, että pitäisi kärsiä kylmästä. Meidän leveysasteillamme on saatavilla lämpimiä vaatteita. Jos kärvistelee 27 asteen pakkasella ulkona paljaspäin, jalassa ihonmyötäiset housut, niin en ihmettele, että tekee mieli valittaa. Kun näin pukeutuneita aikuisikäisiä ihmisiä (ihan kantasuomalaisia, jos joku miettii) on tullut kaupungilla vastaan, olen miettinyt josko tieto säänmukaisesta pukeutumisesta ei olekaan enää itsestäänselvyys.

Pakkaseen ei voi vaikuttaa. Omaan asenteeseen ja pukeutumiseen voi. Mitä jos pukeutuisimme sään mukaan, niin paljon tai vähän kuin se vaatii, ja lakkaisimme valittamasta turhasta?

Se mihin keskitymme, lisääntyy. Jos kohdistamme katseemme asioihin, jotka ovat huonosti, näemme niitä entistä enemmän. Jos kiinnitämme huomiomme siihen, mikä on hyvin, alamme nähdä yhä enemmän hyviä asioita.

Ehdotan, että kokeilemme jokainen tahoillamme seuraavaa. Sen sijaan, että valittaisimme asioista, läheistemme tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, keskittyisimme katsomaan kaikkea sitä mikä on hyvin. Sanoisimme huomiomme myös ääneen. Jos hyvät asiat näyttävät piilottelevan, katsoisimme tarkemmin. Emme olettaisi mitään itsestäänselvyyksiksi. Kiinnittäisimme huomiomme pieniin yksityiskohtiin, niihin jotka arjen kiireessä ensimmäiseksi jäävät näkemättä.

Kokeilu voisi kestää loppuviikon, näin ensialkuun. Miten ajattelisit sen vaikuttavan itseesi ja läheisiisi?

Entisenä negatiivisten huomioiden viljelijänä voin kertoa, että kokeilu saa maailman ja ihmiset näyttäytymään ihanampina kuin ennen. Se tekee elämästä huomattavasti kauniimpaa.

6 kommenttia artikkelissa “Kauniimpi arki: mihin et voi vaikuttaa, anna olla

  1. Hih, juuri eilen aamulla esitelmöin 14v teinipojalle aiheesta. Poika valitti, ettei kestä, kun on noita nuorempia sisaruksia noin monta (5 kpl) ja minä siihen fiksuna kasvattajana sanoin, ettei pidä valittaa asioista joihin itse ei voi vaikuttaa 😀

  2. Olenpa yleensä todella positiivinen ihminen ja yritän toteuttaa juuri tuota asennetta, että en valita asioista, joille en voi mitään! Mutta nytpä on käynyt niin, että olen todellakin hermostunut tähän talveen. Pienten lasten kanssa ei aina ole edes pukeutumiskysymys tuo sää… Jos ulkona on viikon ajan yli 30 astetta pakkasta ja kirjastoonkaan ei joka päivä jaksa mennä, eikä uimahalliin tulisi mieleenkään mennä, eikä autoakaan voi käynnistää tai vaihtoehtoisesti jos ulkona on hengenvaarallisen liukasta ja sataa vettä jatkuvasti, niin jo vain minustakin nousee esiin oikea pikkupiru!! Sitten kun vielä sairastetaan päälle… Noh, olen koittanut siltikin harjoittaa kiitollisuutta asioista mitkä ovat hyvin ja niistä kahden käden sormin laskettavista päivistä, jolloin talvi on näyttänyt kauneimmat puolensa ja ollaan siitä päästy nauttimaan 😄 On vaatinut työtä! Mutta kevättä kohti mennään ☀️☀️

  3. Hyvää pohdintaa. Joskus tuntuu, että myös media ruokkii tuota. Jos on pakkasta viikon verran, niin sitten toimittajat kyselevät meteorologeilta ”milloin sää oiken lämpenee”, jos sataa muutaman päivän ”milloin tämä sadekausi oikein loppuu”, jos on hellettä ” kauanko hellettä piisaa” jne.

    Sää on sitä mitä on. Kyllä ne kaikki säämuodot aikaan tulevat ja aikansa ottavat. Lasten kanssa kannattaa miettiä jo valmiiksi erlaista tekemistä pitkiin pakkas-, sade-, sairauskausiin.

    Itse olen oppinutt nauttimaan kaikista säistä. Jokaisella niistä on puolensa. Sadesäällä vaan vetäisen sadevarusteet päälle ja ulos lenkille ihanaan kosteaan ilmaan. Pakkasella sama juttu. Lenkit rakentuvat pakkasen mukaan. Kovalla pakkasella ulkoilen useammin lyhyemmän lenkin.

    Nautin myös suunnattomasti kun kesän jälkeen tulee syksy ja päivät lyhenevät ja illat pitenevät. Silloin ei tarvise lähteä mihinkään. Saa vaan olla hissukseen kotioloissa. Kesä kun on usein yhtä menemistä ja tulemista. Aikansa kutakin.

    On myös ihmisiä, joille et mahda mitään. Nämä kannattaa putsata pois piiristäsi eikä antaa heille aikaasi edes ajatusten vertaa. Kaikkien kanssa ei yksinkertaisesti kemiat toimi. Kannattaa rakentaa oma elämä mahdollisimman miellyttäväksi.

  4. Toisaalta sitten jos epätavallinen sää (esim. täällä Turussa ei lumesta ole jatkuvan vesisateen vuoksi juuri enää tietoakaan) saattavat herätellä ihmisiä valittelun ohella pohtimaan myös asioita joihin voi ja pitää vaikuttaa, puhun siis ilmastonmuutoksesta.

  5. Kiitos teille kaikille kommenteistanne!

    Piia: Olipa yhteensattuma! 😀

    Seiku: Säätiedotusten yhteydessä alati toistuva päivittely varmasti ruokkii säästä valittamista, ja onpa säästä välillä lööppejäkin. (Liekö maassamme tapahtumien puutetta, kun ei muuta kerrottavaa ole…) Myös minä pidän kaikenlaisista säistä, helteitä lukuun ottamatta. Lempisääni ovat itse asiassa niitä, mistä ihmiset yleensä eivät pidä. Harmaat, sumuiset, tuuliset, sateiset ilmat… toisaalta myös aurinkoiset pakkaspäivät. Kunhan on riittävän viileää, jotta voi pukeutumisella vaikuttaa lämpötilaansa. Joka säässä on puolensa ja vuodenaikojen vaihtelu on ihanaa.

    Mirkku: Hyvä juttu, jos ihmiset alkavat miettiä ilmastonmuutosta eivätkä jää ainoastaan valittelemaan säätä! Minusta alkaa tuntua, ettei juuri muuta kuin epätavallista säätä enää juuri olekaan. En tiedä tekeekö muisti tepposet, mutta aivan kuin talvet ennen 2000-lukua olisivat olleet ”tavallisemman talvisia”. Nykyään tuntuu, ettei voi ollenkaan tietää, millainen talvi tai kesä tulee. Viime kesäkuussa oli pitkän aikaa yhtä lämmintä (muutama plusaste) kuin nyt helmikuussa. Se ei tunnu minusta kovin tavalliselta. Olin reissulla eteläisemmässä Suomessa viime kesäkuussa, eikä tullut mieleenikään, että olisi pitänyt pakata mukaan lämpökalsarit!

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s