Miksi joistakin tavaroista on ollut erityisen vaikea luopua?

Meni pitkän aikaa ennen kuin aloin kokea luopumisen tuskaa. Suurimmasta osasta tavaroita on ollut helppo luopua. On kuitenkin joitakin esineitä, joista irti päästäminen on ollut erityisen vaikeaa.

Tarpeettomia tavaroita karsiessani koin monen vuoden ajan yhä uudelleen saman tilanteen. Katseeni kohtasi esineen, josta en juuri pitänyt, jota en tarvinnut, jota en käyttänyt, jolla ei ollut rahallista arvoa.

Ja josta en, kaikesta huolimatta, osannut luopua.

Näin jälkeenpäin huomaan, mitä silloin en huomannut. Esineen näkeminen sai oloni vaivautuneeksi, epämukavaksi, surulliseksi. Väistin tunteeni laittamalla esineen takaisin paikoilleen ja sulkemalla kaapin tai laatikon.

Monen monta kertaa toimin samalla tavalla. Ohitin tilanteen jäämättä miettimään, miksi tavara sai oloni tuntumaan ikävältä. Pyrin vain nopeasti sulkemaan koko asian mielestäni.

Eräänä päivänä vihdoin ymmärsin.

Tavarat kantavat muistojen lisäksi mukanaan paljon muutakin.

Kipeitä asioita tai elämäntilanteita, joita ei ole käsitelty loppuun. Odotuksia, joko muiden tai itsen asettamia. Pettymyksiä toteutumattomista toiveista tai suunnitelmista.

Muistan hyvin tietyt housut ja paidan. En tulisi koskaan enää pitämään niitä. Niiden näkeminen sai minut pohjattoman surulliseksi, tunsin pettymystä ja häpeää, pelkoakin. Kaikista ikävistä tunteista huolimatta vaatteista luopuminen tuntui hyvin vaikealta.

Olin pukeutunut kyseiseen asuun eräänä erityisen merkityksellisenä päivänä elämässäni. Se toi mieleeni surulliset ja ikävät tapahtumat ajatuksineen ja tunnetiloineen, mikä kaikki niihin johti, tapahtumiin liittyvät ihmiset. Kokonaisen vyyhdin vaikeita asioita, joiden käsitteleminen teki niin kipeää, että jatkoin eteenpäin, aivan kuin olisin vain kompastunut pieneen kiveen.

Eräs esine olisi saanut jäädä menneisyyteen, se oli kuin jäänne toisesta todellisuudesta. Se aiheutti ristiriitaisen olon, herättäen toisaalta lämpöä, mutta enemmän surun, yksinäisyyden, haavoittuvaisuuden ja pettymyksen tunteita. Ymmärsin lopulta kantaneeni sitä mukanani todisteena siitä, että ikävässä ajanjaksossa oli ollut jotakin hyvääkin. Menneet murheet painoivat kuitenkin vaa’assa enemmän, ja niistä esine muistutti aina sen nähdessäni, vaikka ajatukseni oli toinen.

Erään esineen näkeminen toi ikävän tunteen sydämen tienoille. Yhä uudelleen suljin rasian piilottaen esineen katseelta, tuntien, etten kykene luopumaan siitä. En siltikään, vaikka se sai minut vain surulliseksi. Ajan kuluessa ymmärsin säästäneeni esinettä, koska minun oli vaikea hyväksyä erään ystävyyssuhteen päättymistä. Aivan kuin esineen säilyttäminen voisi pitää myös tuon ihmisen elämässäni.

Luopumisen tuska. Miten usein sen taustalla on jotakin aivan muuta, kuin kiintymys itse tavaraan?

Olen kokenut luopumisen tuskaa silloin, kun tavaraan liittyy käsittelemättömiä asioita. Menetettyjä ihmissuhteita, synkkiä elämänvaiheita, surua ja pettymyksiä. Odotuksia, jotka eivät toteutuneet.

Olen jättänyt tunteeni käsittelemättä ja lukinnut ne tavaroihin. Aivan kuin pysäyttäisin kuvan kesken tilanteen, haluamatta katsoa sitä loppuun asti, kokea sen aiheuttamia tunteita. Ikään kuin voisin näin jättää lopun avoimeksi, ja saada mahdollisuuden toisenlaiseen todellisuuteen. Tavarat ovat olleet kuin pysäytyskuva menneeseen hetkeen. Se, miten ihmisen pää on rakennettu toimimaan ja suojelemaan kantajaansa, jaksaa hämmästyttää aina vaan.

Tavaroista luopuminen on usein tarkoittanut minulle todellisuuden kohtaamista. Itseni katsomista silmästä silmään. Asioiden läpikäymistä ja käsittelemistä loppuun. Menneisyyden ja nykyhetken hyväksymistä sellaisena kuin se on.

Ei ole ihme, että tavaroista luopuminen tuntuu monista vaikealta, pelottavaltakin. Tavarat ovat harvoin vain tavaroita. Liitämme niihin merkityksiä, joista saatamme itsekin päästä selville vasta ajan kanssa, jos silloinkaan. Omien ajatusten ja tunteiden kohtaaminen voi tehdä niin kipeää, että tavaroiden säilöminen on helpompaa.

8 kommenttia artikkelissa “Miksi joistakin tavaroista on ollut erityisen vaikea luopua?

  1. Yksi äärimmäisen hankala tavararyhmä on hautajaisvaatteet. Rakkaimpiensa hautajaisissa haluaa olla siisti ja siten kunnioittaa omaa läheistään. Monesti surun keskellä on lähdettävä vaatekauppaan ja mahdollisesti ostettava koko vaatekerta, kengät ja päällystakki, mahdollisesti myös hattu. Niitä pidetään yksi päivä. Eikä taatusti halua toiste pukeutua näihin vaatteisiin, koska ne tuovat niin kipeästi kyseisen päivän mieleen. Ainoa mahdollisuus on laittaa kamppeet kiertoon. Tai joskus tekisi mieli sytyttää nuotio.

    Joskus pohdimme muitten ”surupuseroitten” kanssa että pitäisi olla joku hautajaisvaatelainaamo, jossa voisi vaatteita sovitellessaan itkeskellä rauhassa ja henkilökunta olisi ymmärtäväistä. Ja hautajaisten jälkeen saisi vuokraamansa puvuston palauttaa rauhallisessa ja sydämellisessä atmosfäärissä.

    • Tämmöinen ajatus on minulle ihan vieras. Hautajaisiin ostetut vaatteet/kengät on aina oltava sellaiset, joita voi käyttää jatkossakin. Olen pukeutunut ’hautajaisvaatteisiin’ ennen ja jälkeen hautajaisten. Olen myös ostanut kirppikseltä vaatteita hautajaisiin. En koe tätä tyyliä mitenkään semmoiseksi, etten kunnioittaisi läheisiäni. Enkä mitenkään koe surua normaalia enempää pukemalla ’hautajaisvaatteita’ omaan arkeeni.

  2. Kiitos kommenteistanne Kaisa, Kama ja Tiina!

    Kaisa: Kiitos sinulle kauniista sanoista!

    Kama: Minulla on aikuisiältä yksi kokemus hautajaisvaatteista. Yritin hankkia monikäyttöisiä vaatteita, vaikka enhän minä käytä mustaa kuin hautajaisissa. (Suoria housuja, kenkiä ja villakangastakkia lukuun ottamatta.) Ne vaatteet, jotka hankin varta vasten hautajaisia varten, muistuttivat minua hautajaisista joka kerta kun ne näin. Kovin kauaa en halunnut niitä kotona katsella, vaan laitoin ne eteenpäin. Olisin ehdottomasti hautajaisvaatelainaamon asiakas.

    Tiina: Minäkin ajattelin ostaessani, että tietenkin vaatteiden tulisi olla sellaisia, että voin käyttää niitä myöhemmin. Käytännössä se vaan ei onnistunutkaan. En ollutkaan niin rationaalinen ihminen kuin luulin.

    • Vastaanpa tähän nyt teille kaikille. Minä en myöskään Tiinan tapaan osaa kuvitella, että pitäisin vain kerran hautajaisiin ostettuja vaatteita. En varmaan koskaan ole edes hankkinut kaikkia kerralla, vaan täydentänyt tarpeen mukaan -myös sieltä kirpputorilta. Tuli mieleeni, että mahtaako asiaan vaikuttaa asuinpaikka? Itse asun maaseudulla, pienessä kunnassa pienessä kylässä. Kohta viiteenkymmeneen ikävuoteeni mennessä olen ollut sadoissa hautajaisissa. Maalla on suuret suvut ja ne ovat suht lähellä. Myöskin kyläläisten hautajaisiin mennään ilman muuta. Ne ovat siis sillä tavalla niin ”normaalia elämää”, että niihin ei liity mitään erikoista. Olen toki saanut pitää vielä kaikkein rakkaimpani; puolison, lapset ja vanhempani. En kuitenkaan usko, että siinäkään vaiheessa, kun jotakin heistä joudun viimeiselle matkalle saattelemaan (jos joudun -mistäs sitä lähtöjärjestystä tietää), niin suru jäisi niihin vaatteisiin asumaan.

      Kerrassaan mielenkiintoisia aiheita tässä blogissa ja kaupanpäälle nämä keskustelut, jotka ovat ihan eri tasoa, kuin jossain suomi 24:ssa 😀
      Hyvää pääsiäisen jatkoa kaikille!

      • Kiitos kommentistasi ja hyvää pääsiäisen jatkoa myös sinulle! Tuolla voi olla vaikutusta, että hautajaiset ovat noin arkinen osa elämää. Itselleni ne ovat olleet ja tulevat olemaankin erityisiä tilaisuuksia, joissa tästä eteenpäin lähtijä on aina läheinen. Ja kun ympärillä on aika vähän ihmisiä, hautajaisia ei yhteensäkään tule kovin monia elämän mittaan. Minulle hautajaistilaisuus on jotakin niin elämälle vierasta, että jos voisin tehdä mieleni mukaan, en kävisi niissä ollenkaan. Ne ovat koko muusta elämästä täysin erillinen, omituinen saarekkeensa.

  3. Mä koin sen, että äitini hautajaisten jälkeen en vaan pysty pitämään niitä vaatteita! Ei auta ikä, ei kokemus eikä järkipuhe…

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s