Kokeilin KonMari-viikkausta

Luin Marie Kondon kirjan Spark Joy. Siinä esitellään selkeästi kuvitettuna, miten vaatteet voisi viikata. Päätin kokeilla, miten Kondon tapa toimisi meillä.

Olin jo aiemmin viikannut sukat Kondon tapaan, ja se toimi. Ne sopivat pienempään tilaan ja olivat helpommin käytettävissä kuin parit varsistaan yhteen liitettyinä laatikossa. Muita vaatteita en silloin kokeillutkaan viikata pystyyn ja peräkkäin, sillä hyllykaapissa tapa ei ole toimiva. Ja toisaalta, kun vaatteita on vain vähän lajia kohti, ja jokaisen lajin säilyttää omassa pinossaan, niin pinoaminen ei tuota ongelmia.

Ensimmäinen ajatukseni t-paitoja, varsinkin pitkähihaisia, viikatessa oli, että johan on myttäämistä! Jos todella aikoo saada paidan pysymään pystyssä omin neuvoin, sitä saa taitella pienen pieneksi, mikä muuten ei ole ollenkaan helppoa, jos kangas on paksua ja ryhdikästä.

Kondon ajatusten mukaan esineillä on tietoisuus, ne esimerkiksi tarvitsevat lepoa ja kaipaavat kiitosta jaksaakseen palvella omistajaansa. Niin voimakkaasti saumat ja hihat vastustivat viikkausta, että tuntui kuin vääntäisin paitaa epäluonnolliseen asentoon. Ei ollut edes vaikea kuvitella, miten paitaparkaa ahdisti.

Ohuempien vaatteiden kanssa sujui paremmin. Väljemmät, ohuet t-paidat muotoutuivat pieneksi paketiksi helposti. Kaikkein parhaiten viikkaustapa mielestäni sopi, vastoin Kondon neuvoja, liukkaille urheilupaidoille. Niiden päällekkäin pinoaminen on toiminut huonosti, sillä kun välistä ottaa paidan, pino liukkaita ja veteliä paitoja menee helposti epäjärjestykseen. Myös samalla tavalla hankalille urheilukerrastoille Kondon tapa toimi hyvin.

Viikkasin suurimman osan vaatteista Kondon tapaan. Jätin viikkaamatta ne, joiden säilytyspaikka oli niin korkealla, ettei niiden käsittely onnistuisi. Esimerkiksi farkkuja en yrittänytkään alkaa myttäämään, se tuntui jo ajatuksena järjettömältä.

Reilun viikon verran vaatteet olivat kaapissa peräkkäin, kunnes viikkasin ne takaisin niin kuin ne olivat olleetkin.

Meillä on yhtä asuntoa lukuun ottamatta säilytetty vaatteet kaapeissa. Lipastosäilytys toimi kaappia paremmin, vaikka vaatteet olivat pinottuina, koska silloin kaikki oli riittävän alhaalla ja helposti saavutettavissa. Jos vaihtaisin kaapit lipastoihin, saattaisin säilyttää suurimman osan vaatteista edelleen pinoissa.

KonMari-viikkauksen plussat ja miinukset kokeiluni perusteella:

Plussat

+ Lipastossa säilytettävät vaatteet näkee yhdellä silmäyksellä – jos laatikon saa vedetyksi kokonaan ulos.
+ Vaatteet sopivat laatikossa pienempään tilaan.
+ Hellii esteetikon silmää.
+ Vetelät ja liukkaat urheiluvaatteet pysyvät laatikkoon viikattuina paremmin järjestyksessä kuin pinossa.

Miinukset

– Vaatteet on vaikea saada pysymään pystyssä.
– Pieni määrä vaatteita ei pysyisi lipastonlaatikossa pystyssä ilman erillistä pienempää laatikkoa.
– Ohje viikata paidan etuosa paketin sisäpuolelle tekee vaikeaksi erottaa samanväriset vaatteet toisistaan.
– Tarpeettoman työlästä myttäämistä etuihinsa nähden.
– Vaatteiden siirto pyykkitelineeltä kaappiin huomattavasti hankalampaa, kuin pinoon viikattujen vaatteiden kanssa.
– Vaatteiden laitto paikoilleen työläämpää kuin jos vain lajittelisi vaatteet lajeittain pinojen päällimmäisiksi.
– Vaatteet rypistyvät enemmän kuin aiemmalla viikkaustavallani.

Lopuksi

Kondon viikkaustapa ei vakuuta. Ehkä se voi tuoda ahaa-elämyksen, jos on tottunut myttäämään vaatteet kaappiin vähän niin ja näin. Olen viikannut kaikki vaatteeni lapsesta asti ja opetellut tekemään sen niin, että vaatteet rypistyvät mahdollisimman vähän. Oma viikkaustapani rypistää vaatteita Kondon tapaa vähemmän, joten varsinkin kun hänen menetelmänsä tuottaa enemmän vaivaa, se ei ole minulle toimiva.

Pyrin elämässä yksinkertaisuuteen ja vaivattomuuteen, eikä Kondon viikkaustapa tue tätä. Muutamien vaatteiden kohdalla siitä on kuitenkin etua, ja niiden kanssa aion Kondon tapaa hyödyntää: sukkien säilytys toimii paremmin, alushousupino pysyy paremmin pystyssä hänen tavallaan viikattuna ja vetelien urheiluvaatteiden säilyttäminen hänen tavallaan toimii pinoamista paremmin.

Kaikkein parhaiten KonMari-viikkaus toimii mielestäni matkalaukussa, ja aion käyttää sitä hyödyksi jatkossakin.

7 kommenttia artikkelissa “Kokeilin KonMari-viikkausta

  1. Olen viikannut omat vaatteeni Kondon ensimmäisen kirjan ja parin Youtube-videon perusteella. En ole vielä nähnyt uutta kirjaa enkä tiedä, millainen viikkaustapa siinä tarkalleen ottaen neuvotaan. Säilytän vaatteet kaapin hyllyillä säilytyslaatikoissa, sillä ilman niitä vaatteet eivät pysyisi pystyssä. Käytän myös laatikoiden kansia matalareunaisina apulaatikoina esim. sukille.

    Viikkaaminen on työläämpää kuin ennen. Ainakin paitojen osalta voisin harkita palaamista vanhaan. Farkkuja taas on kätevää säilyttää vierekkäin: ne pysyvät aika helposti pystyssä ja niitä on helpompi ottaa kuin pinosta (josta niitä on vaikea tunnistaakin).

  2. Minä en jaksaisi nähdä vaivaa viikkaamisessa, tuntuu kovin työläältä. Sukat säilytän pienessä korissa kaapissa. Kaikki sukkani ovat samanlaisia mustia, joten pyykistä heitän ne koriin ja aamulla nappaan kaksi sukkaa ja ne ovat aina pari kun kaikki ovat sentään samanlaisia.

  3. Minä olen alkanut viikata suurimman osan vaatteista pystyyn, ja meillä tämä on toiminut loistavasti. Ennen miehen ja lasten vaatteet olivat jatkuvasti myllättynä ja viikatut pinot levinneinä, ja kaappien järjestely ja vaatteiden viikkaus turhautti, koska tiesin, että pinot leviävät muutamassa päivässä. Miehen kaapissa oli muutama ulosvedettävä lankakori, ja vaihdoin vaatteiden järjestystä niin että aloin viikata useimmin käytettävät vaatteet niihin. Tein tämän viime syksynä, ja minun ei ole tarvinnut järjestellä koreja uudestaan _kertaakaan_ sen jälkeen! Lasten vaatekaappiin asensin ikean vetolaatikot, ja myös ne ovat pysyneet siistinä. Vaatteet menevät paljon entistä pienempään tilaan, ovat helpommin saatavilla ja pysyvät paikallaan siististi. Omat vaatteeni siirsin pieneen lipastoon, ja entiseen vaatekaappiini siirsin osan ulkoiluvaatteista. Kaappille pääsee heti pikkuruisesta eteisestämme, jossa ei ole muuta säilytystilaa kuin naulakko ja pari pikkukoria, joten ulkoiluvaatteiden säilytysongelmakin helpotti.

    Oma tapani viikata ei taida olla ihan konmarin oppien mukainen, koska paidan etuosa jää näkyville, mutta toimii silti (ja tykkään että etuosan näkee heti). En ole koskaan mitannut viikkaamiseen menevää aikaa, mutta ei ainakaan tunnu siltä, että nykyinen tapani olisi merkittävästi työläämpi tai hitaampi kuin entinen. Ja mukavinta on, ettei tee turhaa työtä, vaan viikatut vaatteet pysyvätkin viikattuina kunnes ne puetaan päälle.

    Ihan kaikille vaatteille pystyyn viikkaaminen ei toimi, eikä varmaan ole muutenkaan kaikkien juttu, mutta itse olen todella tyytyväinen että tulin kokeilleeksi 🙂

  4. Kiitos teille kaikille kommenteistanne!

    minierkki ja Patricia: Kondon tapa on tosiaan työläämpi. Enkä monenkaan vaatelajin kohdalla näe, mitä hyötyä noin työläästä tavasta suoria vaatteet kaappiin lopulta on. Vaivannäköön verrattuna ei tarjoa minun nähdäkseni riittävästi lisäarvoa.

    Laura: No tässä on nyt sitä lisäarvoa, josta juuri mainitsin. Jos vaatteiden viikkaaminen pystyyn saa kaapit pysymään siistinä, niin silloinhan siitä on hyötyä, vaikka viikkaaminen vähän työläämpää olisikin. On siinäkin hommansa, että jatkuvasti suorii pinoja, jotka eivät pysy järjestyksessä.

  5. Minulla on NIIN vähän vaatteita ja hyllysäilytys (vaatehuone), ettei kon marin viikkaustapa toimisi eikä siitä olisi mitään hyötyä minun tapauksessani. Kun omistaa 5 T-paitaa, 5 hihatonta ja 3 naruolkaimista toppia, 6 neulepaitaa, 6 farkut, 4 muut pitkät housut sekä 4 neule-/trikoomekkoa, on vaatteet naurettavan helppo viikata hyllyille ihan ”perinteisellä” tavalla. Treenivaatteet (3 trikoot + 3 treenipaitaa) säilyvät myös nätisti omassa pinossaan. Minua huvitti tuo alushousujen viikkaaminen. :•D Itse säilytän alushousut (10 kpl) vaatehuoneen hyllyllä korissa, samoin säilyvät myös sukat ja sukkahousut. Vaatehuoneen seinässä on tanko, jossa roikkuvat 2 aamutakkia, miehen 3 nahkavyötä sekä hänen kauluspaitansa. Eteisaulassa on vanha talonpoikaiskaappi 40-luvulta (tanko, ei hyllyjä), ja se pitää sisällään nuo mekot, repun ja nahkaisen lähettilaukun (minulla on kaksi laukkua joiden välillä vuorottelen fiiliksen mukaan), sekä oven sisäpuolella tangossa roikkuvan ohuen nahkavyön.

    • Kiitos kommentistasi, Santtu! Mielestäni KonMarin viikkaustapa toimii parhaiten silloin, kun on paljon vaatteita, joista vain osaa käytetään. Jos vaatteita on vähän, hyllysäilytys toimii mielestäni paremmin. En näe järkeä, että olisi lukuisia pikkuruisia laatikoita, joihin vaatteet lajeittain viikattaisiin. Jos taas lajeja yhdistää isompaan laatikkoon, ja vaatteitaan todella käyttää, laatikko on pian lähes tyhjillään, kun vaatteet ovat pesussa, ja vain harva ainakaan minun vaatteistani pysyy pystyssä ilman muiden vaatteiden tukea. Ellei niitä sitten myttää aivan käsittämättömän myttyyn, missä ei ole järkeä.

      Mikäs alushousujen viikkaamisessa huvittaa? Olen säilyttänyt alushousuni pinoon viikattuina mukulasta asti. 🙂 Vasta ihan viime vuosina minulle on selvinnyt, että se on joidenkin mielestä hassua – minä luulin, että se on ihan tavallinen tapa. En tiedä keinoa, jolla ne voisi yhtä siististi säilyttää kuin viikattuina. Eri asia on tietenkin, jos käyttäisi kevyitä ja lähes olemattomia pitsiunelmia, mutta kun eivät kuulu valikoimiini.

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s