Tavaran vähentäminen: tarpeellisen tavaran käsitteestä

Olen huomannut, että käsite ’tarpeellinen tavara’ ei ole tavaroista luopuessa ollenkaan niin yksiselitteinen kuin voisi luulla. Asiaa voi katsoa ainakin neljästä näkökulmasta.

1. ”Käytän tavaraa säännöllisesti, saadakseni tehtyä asian x. Tavaralle ei ole korvaajaa, joten se on tarpeellinen.”

2. ”Olen käyttänyt tavaraa silloin tällöin, ja saatan käyttää sitä vielä joskus. Tavaralle ei ole korvaajaa, joten se on tarpeellinen.”

3. ”Tavaraa voisi käyttää asiaan x, joten se on tarpeellinen, vaikka saman asian ajavia tavaroita on useita.”

4. ”Tavaraa voisi käyttää jossakin asiassa jollakin tavalla hyödyksi, joten se on tarpeellinen.”

Nämä neljä tapaa ajatella ovat karkeita periaatteita, joiden väleihin sopii muunnelmia. Ajatukset vaihtelevat myös riippuen siitä, millaisesta tavarasta on kysymys.

Erilaisten ajatusmallien taustalla on erilainen suhtautuminen seuraavaan kysymykseen:

Miten välttämätön tavaran tulee olla ollakseen tarpeellinen?

Turhista tavaroista luopuessa ajatusmallilla on vaikutuksensa siihen, miten helppoa tai vaikeaa luopuminen on. On selvää, että tavaran tarpeellisuutta ensisijaisesti sen välttämättömyydestä käsin pohtivan (ajatusmalli 1) on helpompi luopua tavaroista, kuin tavaroita niiden käyttömahdollisuuksista käsin miettivän (ajatusmalli 4). Välttämättömyyksiä on huomattavasti vähemmän kuin potentiaalisia käyttömahdollisuuksia.

Itse ajattelen pääasiassa kohdan yksi mukaisesti. Haluan omistaa tavaroita, jotka ovat mahdollisimman välttämättömiä ja monikäyttöisiä.

Poikkeuksiakin on: ainakin toistaiseksi omistan sukset ja muutamia muita urheiluvälineitä, joita en ole käyttänyt useampaan vuoteen. (Suhtautumiseni näiden tarpeellisuuteen elämässäni on työn alla.) Lisäksi monia tavaroita on enemmän kuin yksi, jos elämä vain yhden kanssa olisi turhan hankalaa. Selvimpänä esimerkkinä tällaisista tavaroista ovat vaatteet ja kengät.

Päättäessäni tarvitsenko jotakin tavaraa vai en, mietin sen välttämättömyyttä useammalta kantilta.

1. Onko tavara välttämätön tehtävän x suorittamiseksi?

2. Voisiko saman asian tehdä toisella tavalla, yhtä kätevästi tai kätevämmin, ilman tätä tavaraa? (Tarkoitus on yksinkertaistaa elämää, ei vaikeuttaa sitä.)

3. Onko minun välttämätöntä tai tarpeen tehdä lainkaan tehtävää x?

Kun tavaroiden tarpeellisuuden kokee ensisijaisesti niiden välttämättömyyden kautta, luopuessa on paljon tilaa järkiperäiselle päätöksenteolle. Jos tällä hetkellä, oman elämäntapani ja itseni tuntien, koen ettei tavara ole välttämätön, se tuskin tulee olemaan sitä myöhemminkään. Voin päättää, hyvillä mielin, tulla toimeen ilman sitä.

Tiedätte varmaan ilmiön, kun jotakin tavaraa tarvitsee heti, kun siitä on luopunut?

En muista, että itselleni olisi koskaan käynyt näin. Ajattelen sen johtuvan ajatusmallistani. Lähes aina asian voi hoitaa toisella tavalla tai jättää kokonaan hoitamatta. Kaikkia ideoitaan ei myöskään tarvitse kuunnella, suurin osa ”tarpeista” on silkkaa keksintöä eikä suinkaan todellisia.

Ihmisten erilaiset ajatusmallit konkretisoituvat tilanteina, joita toisenlaisen ajattelutavan omaavan voi olla hyvin vaikea käsittää.

Tunnen hämmennystä, kun ihminen etsii kuumeisesti viidettä tavaraa x, sen sijaan että käyttäisi jotakin neljästä saatavilla olevasta. Tai kun hän harmittelee pois laittamaansa tavaraa, koska keksi sille juuri käyttöä. Minun nähdäkseni nimenomaan keksi käyttöä, joka ei ole välttämätöntä, ei edes tarpeellista, vaan silkkaa ajatuskiusaa, jolle voisi vain viitata kintaalla ja keskittyä johonkin tärkeämpään.

En halua omistaa tavaroita varmuuden vuoksi, tai jos vaikka joskus sattuisin keksimään niille käyttöä. Päinvastoin, haluan oppia tulemaan toimeen vähällä, olemaan ilman ja jättää omaan arvoonsa vailla todellisuuspohjaa olevat ”tarpeet” ja keskittyä materian sijaan muihin asioihin.

Saan iloa ja vapauden tunteen tietäessäni, että tulen mainiosti toimeen ilmankin. Aina näin ei ole ollut.

Toistamme ajatuskulkuja ja toimintamalleja, jotka olemme usein omaksuneet osaksi elämäämme, koska ne ovat kulttuurissamme yleisiä ja tavallisina pidettyjä. Harvemmin tulemme arvioineeksi tai kyseenalaistaneeksi, ovatko ne meille hyödyllisiä ja tukevatko ne hyvinvointiamme.

On hyvä opetella tuntemaan itsensä, jotta voi tehdä hyvinvointinsa kannalta oikeanlaisia päätöksiä. Se miten muut ympärillä toimivat, ei välttämättä ole itselle oikea tie.

4 kommenttia artikkelissa “Tavaran vähentäminen: tarpeellisen tavaran käsitteestä

  1. Olen vähän eri mieltä tuosta käytön ”keksimisestä” – minusta se tarkoittaa vain sitä, että tulee vastaan tilanne, jossa poisheitetty tavara olisi ollut juuri sopiva. Minulle on käynyt niin esimerkiksi pakkausmateriaalien ja laatikoiden kanssa. Olen säilytellyt jotain laatikkoa pitkään ilman käyttöä ja lopulta heittänyt menemään. Sitten vähän ajan päästä tulee tarve järjestää jotain tai laittaa jotain säilytykseen, ja huomaan että pois heittämäni laatikko olisi ollut juuri oikean kokoinen ja laatuinen. Olisin siis juuri keksinyt sille käyttöä. Olen muuten ratkaissut tämän siten, että minulla on jatkuvasti pieni laatikkovarasto, josta ammennan näissä tilanteissa. En säästä kaikkia laatikoita, mutta muutamia eri kokoisia. Tietysti monet jutut voisivat olla irrallaan hyllylläkin ilman laatikkoa, mutta miksi vaikeuttaa elämäänsä?

  2. Itsellä käyttöä olisi löytynyt eniten poistetuille eläintavaroille ja niitä olen välillä joutunut hankkimaan uudestaan. Kyllähän se välillä harmittaa, kun niihin menee rahaa, mutta olen alkanut ajatella sitä varastointimaksuna: maksan siitä, että joku muu on säilyttänyt tavaraa puolestani ja olen saanut siten asua väljemmässä ja kompaktimmassa asunnossa.

    Tosiasia kun on että minulla on ollut satoja lemmikkejä: hiiriä, rottia, lintuja, käärmeitä, sammakoita, kaloja, hamstereita, kaneja, kissoja, gerbiilejä… Jos olisin säästänyt varuiksi kaikki eläintarvikkeet, en todellakaan mahtuisi nykyiseen asuntooni. Pelkästään rottahäkit painaisivat yhteensä satoja kiloja ja veisivät useita kuutiometrejä. Hiiritavaroita olisi terraarioiden lisäksi yli viisi isoa pahvilaatikollista. Ja kaikkien muiden tavarat siihen päälle.

    Niinpä olen päättänyt omistaa vain ne eläintavarat mitkä ovat tarpeen nykyisten kahden fretin, akvaarion ja haisunäädän kanssa. Jos/kun kokoonpanossa tapahtuu muutoksia, uusille tulokkaille hankitaan mitä ne tarvitsevat. Nykyään eläinlauma ei muutenkaan muutu ja kasva niin nopeasti mitä nuorempana, kun eläinmäärä oli ensimmäistä kertaa täysin sen varassa, mitä itse halusi.

  3. Tekstisi oli erittäin hyvä, kiitos siitä! Olet oikeassa siinä, että nämä eri ajattelumallit vaikuttavat erittäin paljon, ja ovat myös yhteydessä siihen, miten ”luova” tms noin muuten on.

    Tuon ”tarpeen keksimisen” suhteen olen kuitenkin täysin samoilla linjoilla Jennin kanssa, vaikkakin uskon ymmärtäväni pointtisi. Minulla on kokemusta useammasta asumismuodosta, ja on selvää, että maalla puoliomavaraisena ja kaupunkikerrostalossa asuminen on niin erilaista, ettei kaikkia tarvittavia tavaroita oikein edes voi verrata. Puhuisin mieluummin ”tarpeen konkretisoitumisesta” ja siitä, miten vaivalloista korvaavan tavaran hankkiminen on – verrattuna siihen, että käyttäisi mielikuvitustaan hyödyksi. Saaristolaisethan ovat kehittäneet tämän kierrättämisen hyvin pitkälle, koska esim. metalliromun kuljettaminen mantereelle on aika vaikeaa (nykyään toki on niitä romunkeräysproomuja); niinpä voi nähdä kaikenlaista polkupyöränrungosta hitsattua kaidetta ja muuta vastaavaa. Semmoisessa toiminnassa säästyy rahaa ja tietynlaista vaivaakin (koska tavaran hankkiminen saattaa viedä enemmän aikaa kuin olemassa olevan tavaran työstäminen), mutta jonkinlaisena kääntöpuolena ovat sitten ne sukupolvien mittaan täyttyvät romuvajat…

  4. Kiitos teille kaikille kommenteistanne!

    Jennin arkijärki: Pidän itsekin pientä varoaikaa, ennen kuin laitan tarpeettomalta vaikuttavia laatikoita pois. Juuri koskaan en ole niitä tarvinnut, mutta saanpa hetken mietintäaikaa. Tuo tarpeen keksiminen tuntuu usein olevan kytköksissä tavaran määrään: mitä enemmän tavaroita, sitä enemmän luulee tarvitsevansa – myös sitä pois laitettua tavaraa, jolle juuri keksi käyttöä. Ja toisaalta, mitä enemmän tavaraa, sitä enemmän järjestämistä, sitä enemmän tarvetta erilaisille ”järjestämistarvikkeille” kuten laatikoille. Mitä enemmän välttämättömyys ohjaa tavaroiden omistamista, sitä vähemmän järjestämistä ja sitä yksinkertaisemmin tavarat pysyvät aisoissa. Myös ideat pois laitettujen tavaroiden hyödyntämisestä tuntuvat vähenevän, kun tietää miten vähän todellisuudessa tarvitsee. Toki itsensä tunteminen auttaa kuviossa valtavasti myös.

    Susanna: Mielenkiintoinen tilanne. Ajatuksesi varastointimaksusta kuulostaa järkevältä, sillä onhan se niin, etteivät asumisneliötkään ilmaisia ole.

    L: Tavaroiden tarvitseminen ja niiden säilyttäminen mahdollista tarvetta varten todella on ihan eri mittakaavassa kerrostalossa asuvalla kaupunkilaisella kuin maalla asuvalla. Näin kerrostaloasukkaana tarvitsen kovin vähän, eikä tulevien tarpeiden ennakoiminenkaan ole vaikeaa. Tilanne voi olla hyvin erilainen eri tavalla asuvalla. Tuo on usein hyvä mietinnän apu tavarasta luopuessa, että miten helposti se on korvattavissa. Ja ettei jäisi väärää käsitystä, niin kannatan ehdottomasti tavaroiden käyttämistä uudelleen eri tarkoituksissa, esimerkiksi tuo polkupyöränrungosta tehty kaide kuulosti oikein hyvältä!

    Toisaalta tässä kohtaa tulee mieleen uudelleenkäyttöön liittyvä juttu näin kerrostalokaupunkilaisen minimalistin näkökulmasta. Zero waste -ajattelun yhteydessä olen huomannut ajatuksen, että ns. roskasta tuunataan jotakin uutta. Siis vältetään minkään joutumista roskiin tai materiaalikierrätykseen, kun tehdään siitä jotakin ns. käyttökelpoista. Olen miettinyt asioita tältä kannalta ja huomannut, että omalla kohdallani se tarkoittaisi vain roskan jalostamista toisenlaiseksi roskaksi, siis tarpeettomaksi tavaraksi. Kun tarvitsee vähemmän, niin tarvitsee vähemmän.

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s