Milloin tavaraa on liian vähän?

Muuttaessani asumaan itsekseni tuli tarve hankkia erilaisia tavaroita. Jouduin miettimään mitä todella tarvitsen ja minkä verran. Paljonko olisi liikaa ja minkä verran olisi liian vähän?

Eniten miettimistä aiheutti astioiden sopiva määrä. Asia ei ollut ollenkaan yksinkertainen. Yksi ihminen voi pärjätä hyvinkin vähäisellä määrällä astioita, mutta toisaalta niitä tarvitaan myös vieraiden varalle. Enää minulla ei olisi tiskikonetta käytössäni, vaan tulisin tiskaamaan käsin. Miten se tulisi ottaa huomioon astioiden määrässä?

Jos astiat tiskaisi heti, kun ne ovat pesun tarpeessa, varsin pieni määrä riittäisi. Toisaalta se olisi myös kaikkein epäekologisin tapa toimia, ja nostaisi myös vesilaskun loppusummaa. Se olisi siis sekä järjetöntä että vastoin omia arvojani. Muutamaa astiaa varten tuntuisi hölmöltä laskea vettä pesuvatiin, ja vielä hölmömpää olisi tiskata juoksevan veden alla. Samalla vadillisella pesisi helposti enemmänkin astioita.

Hyvin pieni määrä astioita ei siis olisi paras mahdollinen ratkaisu. Halusin myös, että astioita olisi riittävästi, jotta en joutuisi ensimmäiseksi tiskaamaan, jos joku olisi tulossa lyhyellä varoitusajalla käymään, eivätkä kaikki astiani olisi puhtaana.

Niin, milloin tavaraa on liian vähän? Mielestäni silloin, kun tavaran vähäinen määrä alkaa rajoittaa elämää.

Astioita olisi liian vähän, jos se nostaisi kynnystäni kutsua vieraita ja näin rajoittaisi muutenkin vähäistä sosiaalista elämääni. Itseni tuntien tiedän, että minun on poistettava itseni ja muiden ihmisten välistä kaikki kynnykset, jotka suinkin voin.

Vaatteita on liian vähän (tai ne ovat vääränlaisia), jos kaapista ei löydy sopivia kaikkiin niihin tavanomaisimpiin tilanteisiin, joihin haluaisi osallistua. Olen tässä tilanteessa enemmän ja vähemmän kroonisesti, ja tällä hetkellä erityisesti painon muuttumisen vuoksi.

Myös silloin vaatteita olisi mielestäni liian vähän, tai vaatevalikoima olisi turhan hajanainen kokonaisuus, jos jatkuvasti joutuisin pesemään puolityhjiä koneellisia. Monissa nykyisissä pesukoneissa on automatiikkaa, joka säätää veden kulutusta pyykin määrän mukaan, mutta se ei mielestäni riitä. Sähköä kuluu joka tapauksessa joka koneellisella, ja ainakin omassa pesukoneessani pesuaika pysyy pyykin määrästä riippumatta samana. On myös hyvin vaikea uskoa, että saman pyykkimäärän peseminen kymmenessä tai viidessä koneellisessa kuluttaisi saman verran vettä.

Tavaroiden sopiva määrä on hyvin henkilökohtainen asia. Se, mikä yhdelle on sopivasti, on toiselle liian vähän ja kolmannelle liikaa. Käsityksiimme siitä, mikä on sopivasti, vaikuttavat monet asiat. Elämäntilanne, elämäntapa, oma elämänhistoria ja persoonallisuus luovat yhdessä ainutlaatuisen kokonaisuuden muuttujia, jotka vaikuttavat valintoihimme.

Jos tavaroita on liian paljon tai liian vähän, ne saavat elämässä turhan suuren osan. Elämä sujuu parhaiten, kun selvittää itselleen minkä verran on sopivasti, ihan kaikilla elämän osa-alueilla.

6 kommenttia artikkelissa “Milloin tavaraa on liian vähän?

  1. Hei Tuulia
    Hieno kirjoitus. Tykkäsin. Löysin tuosta omaa pohdintaani. Ajankohtainenkin vielä kun gamlamammana yritän kertoa lasten lapsille samasta asiasta/ onko pakko hankkia vai muutenko vain himottaa ostaa.

    Taannoin asunnon vaihdossa elimme mieheni kanssa, kesällä, neljä kuukautta leirielämää kerrostalon vuokraasunnossa. Vain pakollinen otettiin käyttöön kummasti sitä pärjäsi mutta tosiaan vieraita toppuuteltiin ja todettiin että sitten kun…elämään. Eli kun tietää että se on väliaikaista niin niukkuus toimii. Askeettisuus ei minua kuitenkaan kiehdo vaikka lukeudun minimalistiksi.

    Onneksi löysin sivusi milenkiintoista ja rikastuttavaa luettavaa. Kiitos.

  2. Olen kanssasi hiukan eri linjoilla tiskaamisen suhteen. Itse pesen astiat pääsääntöisesti heti ruuan jälkeen juoksevalla vedellä, eikä se oman arvioni mukaan kuormita ympäristöä merkittävästi enempää kuin muut tavat. Ensinnäkin astiat voi huuhtoa tosi ohuella vesivanalla, hanan ei tarvitse olla täysillä. Tällöin valuvan veden määrä jää aika pieneksi, kunhan ei montaa minuuttia lorota. Toiseksi yhden astian pesaisuun menee suunnilleen yhtä paljon vettä tai joissain tapauksissa paljon vähemmän kuin jos sen saman astian laittaisi likoamaan ja odottamaan tulevaa pesua. Kolmanneksi kun huuhtelee astiat heti kuumalla vedellä, ei oikeastaan tarvitse edes astianpesuainetta (tähän vaikuttaa toki se, että en käytä öljyä ruuanlaitossa – öljyiset astiat eivät puhdistu pelkällä vedellä). Siinä säästyy pesuaineen valmistamistusprosessissa käytettävä vesi ja muut luonnonvarat. Neljänneksi omaan vesijalanjälkeen vaikuttaa paljon enemmän se, mitä söi ruuaksi kuin se, kuinka astiansa tiskaa. Liha-annoksen ja maitolasillisen tuottamiseen meni varmasti useammatkin tiskivedet. Viidenneksi koen, että on helpompi psyykata itsensä tiskaamaan pari astiaa kuin koko viikon tiskit kerralla, ja tällöin tiskaamiseen ei tarvitse erikseen varata omaa aikaa päivästä/viikosta vaan se menee siinä samalla, kun syö. Ajansäästöstä ei ole kyse, mutta omaa arkeani tapa on helpottanut. Ja lisäähän se keittiön viihtyisyyttäkin, kun ei ole jatkuvasti läjää likaisia astioita odottamassa pesua.

    Isomman satsin kerralla tiskaamisessa on varmasti puolensa, mutta en nyt sentään leimaisi saman tien tiskaamista suorastaan järjettömäksi! 🙂

    • Näppärä tiskaaja varmasti osaa vesipihisti tiskata juoksevankin veden alla parit lautaset kerrallaan, kun sammuttaa hanan harjan pyörittelyn ajaksi. Kuuman ja lämpimän veden käyttöä kannattaa kuitenkin välttää aina kun voi, sillä lämmitys vie hurjasti energiaa. Noin kolmannes asunnon lämmittämiseen menevästä energiasta menee pelkästään käyttöveteen.

  3. Hei, löysin nyt vasta blogisi, mutta tämä on todella mielenkiintoista luettavaa. Täältä saa paljon inspiraatiota ja kiva luka muiden ajatuksia näistä asioista.

  4. Ihan optimiin tavaramäärän emme taida koskaan päästä. Elämäntilanteet ja tarpeet vain muuttuvat. Lapsiperheessä eletään jatkuvaa tavaranliikettä suuntaan ja toiseen. Siihenkin pitää tottua ettei turhaan tule stressiä. Nykyinen tavaramäärä kotona ahdistaa koska sitä on varmaan vaan liikaa. Ehkäpä samoin käy juuri tilanteessasi, jossa jo liika niukkuus haittaa arkea. Mieheni kanssa yhteiselon alkutaipaleella iloitsimme jokaisesta uudesta hankinnasta oli se sitten pieni tai suuri, koska ne tulivat todelliseen tarpeeseen. Ostamme nykyäänkin vain tarpeeseen. Mutta ehkä matkan varrella tarpeeksi alkaa tulla asioita, jotka eivät ole ihan niin tarpeellisia. Siksikin lienee hyvä ajoittain pohtia suhdetta tavaraan ja tarpeeseen.

    Nykyiset tiskikoneet käyttävät niin vähän vettä, että vajaankin koneen peseminen on varmaan jossain tapauksessa järkevämpää kuin käsinpesu. Iituv:llä oli paljon hyviä pointteja muutaman astian pesemiseksi. Tässäkin on hyvä pohtia kokonaisuutta ja omia tottumuksia.

  5. Kiitos teille kaikille kommenteistanne!

    Tuula Koivisto: Mukava kuulla, että pidät lukemastasi! Sattumalta astiamääräni joutui testiin muutama päivä sitten, kun sain yllätysvieraan noin puolen tunnin varoitusajalla. Olin ollut aikeissa tiskata pian, joten astioita oli aika paljon likaisena. Kaapissa oli juuri kaksi teemukia ja lautaset tarjottavalle, juuri niin kuin olin astiamäärää miettiessäni halunnutkin.

    iituv: Kokeilin, minkä verran vettä kuluu, kun tiskaan tavanomaisen tiskini vadissa pesemisen sijaan juoksevalla vedellä. Tiskivati otti talteen kuluttamani veden. Pesin astiat ensin tiskiainelaimennoksella, ja jos jotakin tarvitsi liottaa, niin otin liotusveden toisen astian huuhteluvedestä. (Minulla ei siis ole tapana liottaa astioita etukäteen, ja sitten tiskata vadissa – siinä tiskivedessähän ne likoavat. Pahimmat öljyt tai muut astiaan jääneet ruoanjämät pyyhin pois paperilla.) Säästin vettä joka vaiheessa, ja huuhtelin astiat niin pienellä vesinorolla kuin suinkin.

    Lopputulos? Vettä kului vähän enemmän, kuin jos olisin pessyt ja huuhdellut astiat vadissa. Ero ei ollut näin kertapesulla merkittävä, mutta kun tiskiä tulee joka päivä, esimerkiksi vuoden aikana ero ehtii kasvaa jo melkoiseksi. Toiseksi, en varmasti pystyisi joka ainoalla tiskikerralla kiinnittämään tällä tavalla huomiota joka vesitippaan, jonka hanasta päästän. Kolmanneksi, joka tapauksessa pöydällä odottaisi ns. likaisia astioita, koska en pese esimerkiksi vesilasia, teemukia, kahvimukia, leipälautasta tai voiveistä joka kerran jälkeen. Toisin sanoen, minulle astioiden peseminen vadissa on parempi, ja myös vähemmän stressaava, ratkaisu.

    Vertasin toisiinsa kahta eri tiskaustapaa, niin kuin ne omassa käytössäni koen, en ottanut kantaa vesijalanjälkeen, enkä myöskään siihen, miten itse kunkin tulisi astiansa pestä. Kunkin omaan vesijalanjälkeen vaikuttavat kaikki tekemämme kulutusvalinnat. Jos vesijalanjälkeään haluaa ajatella, niin tiskaustavan valinnalla on varsin vähän merkitystä.

    Kirjassa Olimme kuluttajia on listattu muutamien tuotteiden vesijalanjälki. Tietenkin veden, etenkin lämmitetyn, kulutusta kannattaa miettiä, mutta seuraavasta listasta jokainen voi päätellä, että vesijalanjälkemme koostuu pääasiassa jostakin aivan muusta kuin tiskaamisesta. Suurin osa vedenkulutuksestamme on ns. näkymätöntä, eikä näy vesimittarin lukemassa ja siten vesilaskussa. Tämä on nyt siis ihan yleisesti tiedoksi kaikille kiinnostuneille, sinulla näistä varmasti tietoa jo onkin.

    Litra maitoa = 140 litraa vettä.
    Kilo naudanlihaa = 22 000 litraa vettä.
    Kilo viljaa = 1100 litraa vettä.
    Kilo riisiä = 2300 litraa vettä.
    Kuppi kahvia = 140 litraa vettä.
    Yhdet farkut = 1899 litraa vettä.
    Yksi hampurilainen = 2385 litraa vettä.

    Trik: Vesipihisti voi tosiaan pestä myös juoksevan veden alla, mutta se vaatii aikamoista tarkkuutta. Jos haluaa käyttää vähemmän vettä kuin vadissa pestessä, niin oman kokemukseni mukaan saa olla niin tarkkana, ettei minusta ainakaan sellaiseen vesitippojen laskemiseen ole. Hanan sulkeminen silloin, kun vettä ei tarvitse, ei riitä vielä mihinkään.

    Emmi: Kiva kun löysit tänne! Tervetuloa. 🙂

    Äitee: Niinhän se on, että nykyisenlaisessa kulutuskulttuurissa moni tarpeeksi koettu hankinta on usein jotakin muuta kuin todellinen tarve. Omaa suhdettaan tavaraan kannattaa tosiaan välillä miettiä. Mitä tiskikoneisiin tulee, niin nykyaikaisten tiskikoneiden käyttämä vesimäärä on tosiaan niin pieni, että jos kotona tiskikone on, nin sitä kannattaa käyttää ennemmin kuin pestä käsin. Kaikkea tiskikoneeseen ei kuitenkaan voi laittaa, joten käsin tiskattavaakin on.

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s