Vähemmän tilaa ja tavaraa = vähemmän ylläpidettävää ja rahanmenoa

Olen asunut pienehkössä 29 neliön kodissani nyt puolisen vuotta. Useimpien mielestä tämän kokoinen koti lienee pieni eikä vain pienehkö, mutta oma kokemukseni on, että tässä on hyvinkin riittävästi tilaa yhden ihmisen tarpeisiin.

Suosin vanhempia taloja, koska ne sopivat tarpeisiini. En kaipaa parveketta tai huoneistokohtaista saunaa siivottavakseni. Kun kylpyhuoneessa on riittävä peseytymistila, (eikä tarvitse ottaa kimppasuihkua vessanpytyn kanssa) ja paikka pesukoneelle, tilaa on sopivasti. Toimiva keittokomero on minulle mieluisampi kuin keittiö. Vanhoista taloista on myös usein avarammat ikkunanäkymät kuin uudemmista taloista.

Minulle on tärkeää, asunnon koosta riippumatta, että koti tuntuu avaralta. Se on mahdollista, kun valitsee kalusteet huolella ja tavaraa on vähän. (Myös ikkunasta näkyvällä maisemalla on vaikutuksensa avaruuden tuntuun.) Haluan voida oikaista itseni lattialle, sopia tanssahtelemaan, jumppaamaan ja siivoamaan huonekaluihin törmäilemättä.

Olen viihtynyt tässä kodissa paremmin kuin missään aiemmin. Tilaa on sopivasti oikeissa paikoissa. En muuttaisi mitään, haittapuolia ei ole. Ne jäivät isompiin asuntoihin.

Kun on vähän tilaa ja tavaraa, myös ylläpidettävää on vähän. Sen lisäksi, että siivoaminen on nopeaa ja tavarat löytyvät helposti, on myös taloudellisia etuja.

Isompaan kotiin hankitaan enemmän kalusteita ja tavaroita kuin pieneen, usein täyttämään tyhjää tilaa kodikkuuden tunnun saavuttamiseksi. Tavaroita ostetaan muutenkin huolettomammin, kun ei tarvitse miettiä, sopivatko ne kotiin. Kun kalusteet ja tavarat kuluvat tai menevät rikki, tai niitä halutaan muuten ”päivittää” uusiin (tehokkaasti markkinointikoneisto tämänkin ajatuksen arkipäiväisti, ja taas saatiin ihmiset kuluttamaan enemmän), mitä isompi koti sitä enemmän on löydyttävä maksukykyä.

Minimalismia kritisoidaan usein elitistiseksi ajatuksella, että vain hyvin toimeentuleva voi luopua tavaroista, koska hänellä on varaa ostaa ne tarvittaessa takaisin. Ajatus kertoo enemmän kulutuskulttuurista kuin minimalismista. Tai kuvitelmasta, että minimalismi on jonkinlaista pisteidenkeruuta, kun omistaa mahdollisimman vähän – edes hetkellisesti.

Minimalisti luopuu turhasta. Miksi ihmeessä hän haluaisi hankkia takaisin jotakin, jonka kokee turhaksi? Nykyisellä länsimaisella elintasolla tarpeettomat tavarat ja tarpeellistenkin tavaroiden ylimäärä eivät todellakaan ole arkea ainoastaan hyvin toimeentuleville.

Löydettyäni ajatuksen minimalismista, halusin oppia tulemaan toimeen vähemmällä. En vain kokeillakseni, hetkellisesti, vaan pysyvästi. Nykyisessä kulutuskeskeisessä elämäntavassa on monessa kohtaa liikaa, luopumisen varaa on. Emme tarvitse kaikkea sitä, mitä nykyään tulotasosta riippumatta tavallisena pidetään.

Tiedän nyt alitajuisesti varautuneeni siihen, että parisuhteeni saattaisi päättyä. Jonakin päivänä minun voisi olla välttämätöntä tulla toimeen huomattavasti vähemmällä, sillä olen tulotasoltani vähävarainen. Minulla ei olisi varaa turhaan eikä entisessä mitta- tai hintaluokassa edes tarpeelliseen kuten vaatteisiin. Joutuisin todella miettimään rahankäyttöäni.

Tämän jälkeen uskaltanen sanoa, että minimalismi palvelee erityisen hyvin juuri pienituloisia. On edullisempaa asua pienemmässä kodissa, omistaa vähemmän ja opetella olemaan tyytyväinen siihen, mitä jo on. Mitään erityistä tulotasoa ei vaadi myöskään oppia löytämään elämään merkitystä ja sisältöä kulutuskulttuurin ulkopuolelta.

Jos tavara tekisi onnelliseksi, niin kaiken maailman alepäivillä olisi hiljaista, koska lähes jokainen meistä olisi onnensa kukkuloilla kotona tavaroidensa keskellä. Jos tavara tekisi onnelliseksi, KonMari ei olisi koskaan noussut ilmiöksi. Jos tavara tekisi onnelliseksi, sitä ei tupattaisi kiihtyvään tahtiin kierrätyskeskuksiin ja hyväntekeväisyyskirpputoreille.

Minimalismi ei ole elitismiä. Se on elämäntapa, joka kyseenalaistaa nykyisenkaltaisen kulutuskulttuurin mielekkyyden ihmisten hyvinvoinnin kannalta ja tiedostaa sen tuhoisuuden maapallon kantokyvylle. Ajatuksena on luopua kaikenlaisesta turhasta, ei vain tavarasta, jotta löytyy aikaa ja tilaa aidosti merkityksellisille asioille.

Joku voi nyt ajatella, etten valinnut minimalismia täysin vapaaehtoisesti, vaan eläisin eri tavalla, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. En eläisi. En kaipaa yksiötä isompaa asuntoa, enemmän tai kalliimpia tavaroita, tai enemmän mitä tahansa minkä saamiseksi tarvitaan rahaa.

Olen tyytyväinen ja kiitollinen – kumpaakaan en ollut ennen minimalismia, silloin kun minulla oli kaikkea enemmän. Elämäni on sisältörikasta ja onnellista, raha ja tavara eivät toisi kumpaakaan lisää.

Enemmän ei ole aina enemmän.

14 kommenttia artikkelissa “Vähemmän tilaa ja tavaraa = vähemmän ylläpidettävää ja rahanmenoa

  1. Tosi hyvin kirjoitettu!
    Musta tää ”minimalismibuumi” on aiheuttanut osin just sen, että ihmiset kisaa siitä miten paljon saa karsittua eikä oikeasti mieti mikä on itselle tarpeen.
    Mä oon ollut minimalisti jo yli kaksikymmentä vuotta ja ei mulle tavaran lukumäärä ole itseisarvo, vaan nimenomaan tuo elämän helppous ja tyytyväisyys siihen mitä on. Mutta mun kokemus on myös just tuo, että elämä on helpompaa minimalistina, tykkäänkin aina sanoa et oon minimalisti koska olen mukavuudenhalunen ja vähän laiska;)
    -Kata

  2. Olen pitkälti kanssasi samaa mieltä mutta…
    Näen asian niin että ihmiset jotka kritisoivat kertomaasi tapaan minimalismista eivät ole pysähtyneet ajattelemaan.
    Näen asian niin että pitää tehdä itsensä kanssa ”rauha ja sovinto” jotta pystyy näkemään paremmin ja tuon ajattelun tuloksena löytyy minimalismi.
    Oma minimalismini ulottumine kuului myös ihmissuhteisiin. Tein kokonaisvaltaisen konmarinin. Se että on minimalisti ei tarkoita etteikö ympärillä ole valikoidusti kaunista niin kodissa kuin elämässä muutenkin.

  3. Olen tullut samoihin johtopäätöksiin kuin Tuulia. Olemme tätä muutaman ihmisen kanssa pohtineetkin, että tavallaan minimalismi ja tavaran kierrättäminen ovat meille vähävaraisille osittain myös itsetunnon kohottamista. Kun rahaa ei ole, tavaran kierrättämisen lisäarvona tulee ekologisuus. Sama minimalismissa, tietää pärjäävänsä vähällä tavaramäärällä, kun ylimääräisiä varoja ei ole. Kirjastot ovat pullollaan self help-kirjoja, ja osaltaan minimalismi on myös apu selviytymiseen. esim. kapselivaatekaappi, 333 projekti on ollut myös monelle tiukan budjetin ihmiselle fiksu juttu, kun tajuaa, että ei se määrä vaan vaatteitten yhteensopivuus ratkaisee.

  4. Hyvä kirjoitus! Monesti mietin millainen tämä yhteiskunta olisi jos järjestelmämme ei perustuisi jatkuvaan kulutukseen.

    Ajatusleikkinä: jos sinulle tulisi nyt minimalistiseen elämäntapaan tottuneena käyttöösi suuremman tulot, niin mihin uskot että käyttäisit rahaa? Palveluihin, hyväntekeväisyyteen, jossain asiassa elintason nostamiseen, matkusteluun, asuntoon, tai johonkin muuhun? Tämä on kiinnostava aihe:)

  5. Hei Tuulia!

    Kiitos blogistasi, jota olen nyt muutaman vuoden seurannut. Minimalismi “kolahti” ehkä pari vuotta sitten. Jonkinlaisena kipinänä oli luultavasti raskas muuttomme ulkomaille. Tämä muutto, jonka minä pääasiassa sain junailin ja pakkailin, koska rakas mieheni oli jo poistunut maasta, oli minulle todella rankka. Ulkomaille muutto, kun sen vielä itse joutuu maksamaan, tuo mukanaan tavaroiden pakollisen karsimisen. “Mitä me siellä tarvitaan tai mitä kannattaa kuljettaa mukana ja mitä sitten jättää pois” pyöri mielessä monta kuukautta ennen muuttoa. Toinen asia oli että, täällä oli odottamassa pienempi asunto, jossa oli myös vähemmän kaappitilaa. Nyt kolme kuukautta sitten tapahtuneen maansisäisen muuton jälkeen asuntomme pieneni edelleen ja tavaraa väheni edellen. Hyvällä tiellä olemme. Olen muuten alkanut huomata vähitellen, että kun tavaraa on vähemmän niin sielu lepää – ja silmä.

    Kirjoitit, että minimalismi palvelee hyvin pienituloisia. Näinkin on. Meillä on aika suuret tulot (uskallan tunnustaa 🙂 ja minimalismi sopii myös meille oikein hyvin, joten eipä tuo tulojen suuruus/pienuus minusta minimalismin kiinnostavuuteen välttämättä vaikuta. Ihmiset, jotka eivät minimalismia ymmärrä, kummastelevat kyllä meitä. Kun meidän tulotasolla meillä pitäisi olla i-iiiso asunto, pitäisi olla vielä sitä ja tätä, pitäisi, pitäisi. (Huom. tärkeää pitää yllä statusta). Mutta kun ei pidä olla sitä ja tätä ja joka ei sitä kykene ymmärtämään, niin ei sitten. Ei minua kiinnosta käyttää siivoamiseen tai tavaroiden paikalleen laittamiseen sen enempää aikaa kuin on pakko, laiskakin kun olen, mieluummin teen muuta, vaikka makaan sohvalla ja luen minimalismiblogeja 🙂

  6. Juuri näin. Uskon tähän ajatuskulkuun täysin. Ja olen huomannut, että silloin kun olen tavaroihin tarrannut, niin joku henkinen syy siihen on ollut. Tietty kokemus vaille jäämisestä joko materiaalisesti tai henkisesti on ollut taustalla. Minulla läheisestä ihmisestä luopuminen on ollut vaikeaa. Joissain kohdin, kun asiat on käsitellyt, niin tila ympärillä vapauttaa. Antaa tilaa hengittää!

  7. Olen ihan samaa mieltä. Tosi hyvä kirjoitus!! Mietin tosin, että kuulunko siihen sakkiin, jotka karsii karsimisen ilosta… Mutta ehkä en kuitenkaan. Rakastan kaappien siivoamista ja turhien tavaroiden poistamista, ja mun perusajatus on kuitenkin (ollut jo vuosia) nimenomaan poistaa kaikki turha. Se mua kyllä hämmästyttävää, miten paljon silti sitä tavaraa voikin olla, aina vaan. No, kaikki meidän tavarat ei toki ole minun…

    Haaveilen muutosta pieneen asuntoon (kuitenkin mieluiten omakotitalo tai paremminkin mökki) sitten, kun kaikki lapset on omillaan. Mietin nyt jo usein, mitä kaikkea sinne pieneen kotiin sitten oikeasti tarttee… Eipä kovin paljoa.

  8. Kiitos Tuulia, onnistut luomaan viikko toisensa jälkeen hienoja, ajatuksia herättäviä kirjoituksia. Olet inspiroinut minua monesti omalla matkallani! Löysin minimalismin viisi vuotta sitten, jolloin ensimmäinen ajatus oli turhasta luopuminen. Turhasta luopumista olen tehnyt siitä asti. Luopumisen rinnalla olen löytänyt uusia asioita, joista tärkeimpänä hiljentymisen hetkeen sekä luonnossa liikkumisen.

    On ollut mielenkiintoista huomata, että jotkin mielestäni merkitykselliset asiat, joille minulla olisi aikaa, eivät ole vielä viiden vuoden taipaleen jälkeen pysyvästi juurtuneet elämääni. Esimerkiksi niin ekologisista kuin terveydellistä syistä olen valinnut vegaani ruuan, joka on mm. yksi asia jota edelleen juurrutan ja harjoittelen. Tulevaisuudessa toivoisin perheemme muuttavan pienempään kotiin, kenties kasvattaisimme itse osan ruoastamme, minusta kehkeytyisi niin viherpeukalo kuin koko perheen vegekokki.

    Turhasta luopuessani olen nostanut säästöprosenttiani 20% -> 70% ja sijoitan kaiken minkä säästöön jää. Jääpähän lapselle jonkinlainen pesämuna, joka toivottavasti tuo valinnanvapautta hänen elämäänsä. Kaiken tämän rinnalla toivon lapsestamme kasvavan jonkin sortin minimalisti, kuitenkaan sitä hänelle liikaa tyrkyttämättä….siinäpä vasta saakin tasapainoilla kun tuntuu että tubemaailma tuuttaa jatkuvalla syötöllä pahimman sortin materialismia nuoren ihmisen mieleen.

  9. Siivoilit ukonkin pois nurkista kuleksimasta? Tuo se avaruutta lisää. ”Heitä pois kaikki mikä ei tuo sinulle iloa”, sanoo Konmarikin.

  10. Kiitos todella hyvästä kirjoituksesta! Olen lukenut jo vuosia blogiasi, mutta tämä on ensimmäinen kommenttini. Tekstisi ovat hyvin kirjoitettuja ja antavat paljon ajattelemisen aihetta. Luopuessani tavaroista lähtökohtana on, ettei mitään uutta osteta tilalle. Näin tavaramäärä on pysynyt kurissa ja samoin talous. Mitään tärkeää minulta ei puutu, koska elämän onnellisuus ei perustu materiaan.
    Oikein hyvää kesää sinulle Tuulia ja kiitos, kun jaksat kirjoittaa!

  11. Kiitos teille kaikille kommenteistanne!

    Kata: Liekö kyse informaatiotulvasta, mutta nykyään monet uudet ilmiöt pelkistyvät yhteen piirteeseensä. Minimalismista tuli joillekin synonyymi tavaran vähentämiselle, vaikka ilmiö on huomattavasti monimuotoisempi.

    Tuula Koivisto: Minimalismin kritiikistä osa on varmasti ajattelemattomuutta ja osa lienee pelkoa. Moni kokee tavaran tuovan turvaa ja sen ajatuksen kyseenalaistaminen ei tunnu mukavalta.

    Mari: Mihin käyttäisin enemmän rahaa, en tiedä. En kaipaa mitään enempää. Kenties antaisin hyväntekeväisyyteen nykyistä enemmän. Ainakin voisin hankkia tarvitsemani huolehtimatta rahan riittämisestä.

    A-S: Tuo on jännä juttu, että suurituloiselta odotetaan tietynlaista kulutuksen tasoa ja ihmetellään, jos ei ole kiinnostusta elää erityisen suureellisesti. Tuota statuksen ylläpitämistä tai koko statuksen merkitystä en ole ikinä tajunnut. Kai sekin sitten jotakin ihmisille antaa.

    Heli: Muistan itsekin tuon tunteen, että miten sitä pois karsittavaa tavaraa riittää aina vaan! Olihan sitä vuosien varrella kertynyt.

    TT: Mukava kuulla, että olen kirjoituksineni ollut inspiraationa. 🙂 Ruokavalion muuttaminen voi olla suuri juttu, koska teemme syömiseen liittyviä päätöksiä monta kertaa päivässä. Harvoja asioita elämässä joutuu niin usein miettimään.

    PB: Rinnastatko tosiaan tavarat ja ihmiset? Että ihmisiä siivottaisiin tuosta vain pois elämästä kuten tavaroita? Minulla on hyvin erilainen käsitys ihmissuhteista.

    LJ: Mukavaa, että kommentoit! Tärkeitä ajatuksia kirjoitit. Oikein hyvää kesää sinullekin!

  12. Mainio kirjoitus! Olen itse myös jo vuosia elätellyt ajatusta minimalismista, mutta vasta kun olosuhteiden suosiollisesta myötävaikutuksesta omatkin tuloni laskivat, sain aikaiseksi kokonaisen elämäntaparemontin ja pystyin luopumaan maksimalismista. Turhasta luopuminen on ollut todella vapauttavaa ja silmiäavaavaa.

    • Kiitos kommentistasi, Teemu! Pahoittelen vastaukseni viipymistä. Kiva kun poikkesit jättämässä kommentin, sen ansiosta löysin blogiisi ja muutaman muunkin uudemman minimalismiblogin. Onnittelut elämäntaparemontista! Kommenttisi viimeinen lause, allekirjoitan täysin.

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s