Ilahduttavia asioita: ruudulla ja kuulokkeissa

Jo viikkojen ajan tinnitukseni on vinkunut sellaisissa sfääreissä, että on ollut vaikea keskittyä. Tilanteen jatkuessa myös mielialani ja toimintakykyni on ollut laskusuunnassa. Tämä teksti on kolmas peräkkäin, joka on ollut jäädä kirjoittamatta, koska surullisessa olotilassa on vaikea kirjoittaa rakentavaa tekstiä. Ajatusteni kulku on ollut synkeää ja energiaa vievää, ja olen pyrkinyt välttämään levittämästä sitä ympärilleni.

Olen miettinyt blogin jättämistä hetkeksi sivuun, mutta se on minulle korkean kynnyksen takana. Tämän päivän tekstistä piti tulla ilmoitus aikalisästä, mutta kiitos Jari Sarasvuon, tästä tulikin jotakin muuta.

Ilahduttavat asiat, pääasiassa kuuloaistin kautta nautittuina, ovat olleet viime aikoina todella tarpeen. Ajattelin vinkata näistä ilontuojistani, ehkä niistä voisi löytyä iloa myös teille.

Yle Puhe + Yle Areena: Jari Sarasvuo

Rakastan Jari Sarasvuon radiomonologia! Rutiinit eivät ole ollenkaan minun juttuni, mutta yksi rutiini minulla on. Maanantai-iltaisin, viimeiseksi ennen nukkumaanmenoa, kuuntelen Yle Areenasta Jari Sarasvuon ohjelman. Sängyssä, peittoni alle kaivautuneena, kuulokkeet korvilla maaten, pimeässä. Sillä tavalla voin keskittyä vain kuuntelemaan.

Nautin ohjelman tarjoamista erilaisista näkökulmista. Haluan haastaa ajatteluani, minkä vuoksi yleisestä kaanonista poikkeava toisinajattelu virkistää. Nautin kysymyksiä ja hetkittäistä hämmennystäkin herättävistä väitteistä, joiden tiedän tulevan ymmärrettävästi perustelluiksi. Ajatuskeloista, joiden kanssa olin yksin, kunnes mitä miellyttävin ääni sanoi ne ääneen radiossa.

Myös Sarasvuon huumorintaju ja tilannekomiikka osuu ja uppoaa minuun. Harvassa ovat ne maanantai-illat, etten olisi nauranut ääneen pimeässä. Välillä ohjelma lähtee lapasesta, eikä johdonmukaisuudesta näytä hetkeen olevan tietoakaan, mutta se sopii minulle mainiosti. Ymmärrän sen oikein hyvin, sillä itselleni käy niin jatkuvasti, kun alan kertoa jotakin jollekin. Mieleen juolahtaa kaikenlaista kiinnostavaa kesken kaiken.

Joka ainoa kerta ohjelma loppuu kesken. Jaksaisin kuunnella Jarin ajatuksenjuoksua hyvin, hyvin paljon pidempään. Kävisin välillä tekemässä eväät, ja jatkaisin taas kuuntelemista. Ohjelma kestää hyvin uusintakuuntelua, ja tarkoitukseni onkin alkaa käydä ohjelmia jossain vaiheessa uudelleen läpi.

Jari Sarasvuon radiomonologeja on Yle Areenassa vuodesta 2013 alkaen. Alkuun ohjelma oli tavallinen radio-ohjelma, mutta vuonna 2016 konsepti muuttui. Nykyään ohjelma kuullaan Yle Puheessa maanantaisin klo 13.02 tunnin mittaisena, mutta monologi jatkuu Areenan puolella, ja ohjelman voi kuunnella kokonaisuudessaan tallenteena Yle Areenasta, kun se sinne parin tunnin viiveellä tulee. Tähän mennessä pisin jakso on kestänyt tunnin ja 47 minuuttia.

Yle Areenan musiikkiohjelmat ja konsertit

Yle Areena on musiikinystävän aarreaitta. Katsottavaa ja kuunneltavaa on valtavasti, mutta mistä tulisi loputtomiin aikaa? On musiikkidokumentteja, konsertteja, klassista musiikkia, radion toimitettuja musiikkiohjelmia…

Viime aikoina olen katsonut esimerkiksi ohjelman, jossa muistellaan Buddy Hollya (Buddy Holly: Rave on), dokumentin J. Karjalaisesta (J. Karjalainen: Beibi ollaan ikuisii), konsertin, jossa elektronista musiikkia yhdistettiin klassiseen musiikkiin (Classical Trancelations in Concert) ja ohjelman Amy Winehousen Back to Black -albumin tekemisestä (Rockin klassikkolevyt: Amy Winehouse).

Tässä vielä muutamia muita kuunteluvinkkejä:

Täältä voi katsoa ja kuunnella Radion sinfoniaorkesterin konsertteja…

Täältä löytyy katsottavaksi mukava kattaus Yle Live -otsakkeen alle taltioituja keikkoja…

Täältä löytyvät kaikki Yle Areenan musiikkiaiheiset tv-ohjelmat…

Eikä pidä unohtaa myöskään radio-ohjelmia! Ylen radiokanavien musiikkiohjelmia voi kuunnella Yle Areenassa täältä.

Pari laadukasta podcastia muun muassa minimalismista

Jos minulta kysytään, niin suuri osa podcasteista on ajanhukkaa. Joutavaa höpinää, jonka vähäisen asiasisällön mieluummin lukisi hyvin jäsenneltynä tekstinä, kuin kuuntelisi polveilevaa ja höttöistä joutokäyntiä jutun juonta odotellen.

Kahden podcastin kohdalla aikani ei mene hukkaan. Ensimmäinen on Joshua Fields Millburnin ja Ryan Nicodemusin The Minimalists Podcast. Sen jälkeen, kun he alkoivat videoida podcastinsa, olen seurannut sitä Youtuben kautta. He käsittelevät erilaisia minimalismiin ja hyvinvointiin liittyviä aiheita, ja vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin, usein varsin perusteellisesti.

Matt D’Avella on toinen, jonka podcastia ja muita videoita seuraan Youtubessa. Hän oli tekemässä edellä mainittujen Minimalistien elokuvaa, joka on katsottavissa esimerkiksi Netflixin kautta. Elokuvan nimi on yksinkertaisuudessaan Minimalism, ja suosittelen sitä lämpimästi. D’Avellan podcastin jaksossa Letting Go of Stuff on vieraana koomikko Todd Glass, johon elokuva oli tehnyt suuren vaikutuksen. Hän oli elokuvasta ja sen vaikutuksista elämäänsä ihastuttavan innoissaan.

Podcast-jaksojen lisäksi D’Avella tekee lyhyempiä, noin 5-10 minuutin mittaisia videoita, joista pidän erityisen paljon. Hänen videonsa ovat laadukkaita ja tiiviitä, kuten ammatikseen kuvaavalta voi odottaakin. Hän tekee myös videoita, joissa hän valottaa kuvausprosessiaan. Itse en kuvaa sen enempää valokuvia kuin videotakaan, mutta on ollut mielenkiintoista nähdä, millaista vaivannäköä vaatii saada aikaan niin vaivattoman kaunis video.

Tässä minua viime aikoina ilahduttaneita asioita. Toivottavasti niistä löytyy jotakin kiinnostavaa myös teille.

3 kommenttia artikkelissa “Ilahduttavia asioita: ruudulla ja kuulokkeissa

  1. Kun oma kehoni on jostakin syystä jumissa, tai kun tinnitus yltyy ihan mahdottomaksi niin yritän silloin pysähtyä. Ottaa aikalisää kaikesta. Silloin otan vaikka ihanan jalkakylvyn, johon heittelen maustekaapin sisältöä tai laventelia, lähden ulos liikkumaan ja ihmettelemään. Tai niin kuin Eeva Kilpi sanoi eräässä runossaan: ”Lämmitän itselleni saunan, kylvetän, hellin. Kutsun itseni iltateelle…ei ehkä ihan sanatarkasti mutta tarkoittaen että kun keho (korvat)viestii jotakin, kuuntele ja ole itsellesi yhtä kiltti kuin omalle parhaalle ystävällesi.
    Kerroit, Tuulia aiemmin Kalevalaisesta jäsenkorjaajasta – voisiko sellaisesta olla apua juuri nyt?
    – saisi avattua solmuja ja lievitettyä jännityksiä kenties?

    Musiikki, kulttuuri ja kunnon remakat naurut saa myös ihmeitä aikaan.

    Muuten; Tuulia: En odota sinulta kommenttia, älä turhaan vaadi sitä itseltäsi myöskään. Ja varsinkaan jos vointisi ei tällä hetkellä ole niin hyvä – parempi että keskityt oman hyvinvointisi lisäämiseen.

    Kiitos hyvistä vinkeistä, aika kivoja nuo Sarasvuon jutustelut.

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s