Kadonnutta laatua etsimässä

Kaapistani on reilun parinkymmenen vuoden ajan löytynyt vaatteita, joiden olen voinut luottaa kestävän jatkuvaa käyttöä 5-10 vuoden ajan. (Sitä ennen olin kasvuiässä, ja vaatteet jäivät pieniksi ennen kuin kuluivat loppuun.) Aika on tehnyt tehtävänsä ja uusille vaatteille olisi tarvetta. Valitettavasti useammin kuin ennen.

Paras vaihtoehto olisi ollut hankkia hyväksi havaittujen vaatteiden tilalle samanlaisia, mutta eihän se niin helppoa ole. Suosimistani vaatemalleista osaa ei enää valmisteta, ja osaa vastaavien tuotteiden laatu on vuosien kuluessa heikentynyt huomattavasti. Pakon edessä olen kaupasta jotakin päälleni löytänyt, mutta edellä mainitut vaatteiden käyttöiät ovat historiaa.

Pidän yksinkertaisista vaatteista. Myyjä osaa auttaa minua parhaiten, kun kerron etsiväni vaatteita, jollaisia perusmies voisi käyttää. Tällainen stereotyypittely auttaa jättämään rekkiin liian naiselliset, värikkäät, kirjavat tai muuten vaan kummalliset vaatteet. Moni selkeälinjainen vaate on jäänyt kauppaan myös siksi, ettei suunnittelija ole osannut lopettaa yksityiskohtien lisäämistä ajoissa.

Minun vaatemieltymyksilläni olisi loogista asioida miestenvaateosastolla, etenkin, kun miesten vaatteet ovat selvästi naisille myytäviä laadukkaampia. Asiassa on kuitenkin ongelma. Kun pituus on 160 cm, vartalo on naisellinen, eikä hartioissa ole leveyttä täyttämään miesten paitoja, niin sopivia vaatteita ei löydy.

Helposti hikoilevana ja antiperspiranteista ihoreaktion saavana kaipaisin kestäviä ja pestäviä vaatteita. Naisten trikoovaatteissa on lähes poikkeuksetta elastaania, mikä etenkin paidoissa on monin tavoin ongelmallista. Miettikää hetki seuraavaa:

Niukkalinjainen, kainaloista ihonmyötäinen paita. Hienhaju tarttuu paidassa olevaan elastaaniin helposti. Lika saa elastaanin hapertumaan. Paidan pesulämpötila on korkeintaan 40 astetta, koska elastaani ei kestä kuumempaa. Hiki ei puhdistu alle 60 asteen pesussa, eikä kokemukseni mukaan välttämättä edes siinä, ellei vaatetta pese heti tuoreeltaan.

Kesti aivan liian pitkään ymmärtää ja hyväksyä, että minun käytössäni elastaanivaatteet ovat järjettömän huono idea. Ne kuluvat nopeasti sekä hiestä että jatkuvasta pesusta, ja koko kuvio on myös ekologisesti sietämätön. Kaiken lisäksi inhoan sitä tolkutonta venymistä! Joustavat vaatteet ovat mukavia, mutta elastaania siihen ei tarvita.

Onneksi Outi Pyy on kirjoittanut elastaanista aivan loistavan tekstin, joten minun ei tarvitse jatkaa enempää. Käykää lukemassa!

Jos onnistuisinkin löytämään mieluisan paidan ilman elastaania, niin seuraava ongelma on laatu. Edellisellä kauppakierroksellani totesin, että tilanne oli mennyt vain huonompaan suuntaan. Myynnissä oli niin huonolaatuisia vaatteita, ettei niitä otettaisi vastaan edes hyväntekeväisyyskirpputorille – eikä kyse ollut halpavaatteista. Laadukkaita vaatteita on yhä vaikeampi löytää.

Vaatteiden laatu ei näytä kauppoja kiinnostavan, tai sitten laadukkaita vaatteita ei ole enää olemassa. Näin olen päätellyt keskusteluistani myyjien kanssa, joiden käsitys laadusta on jotakin aivan muuta kuin omani. Jos myyjän mielestä laadukas t-paita näyttää uutena kaupassa hatarammalta kuin oma paitani yli viiden vuoden usein toistuvan käytön ja pesun jälkeen, niin on aika vaikea innostua. Entä mitä pitäisi ajatella, jos myyjä pitää laadun mittarina sitä, ettei vaate ole mennyt käyttökelvottomaksi ensimmäisessä tai muutamassa pesussa? Kun olen kertonut, millaiseen vaatteiden kestoon olen tottunut, minua on katsottu kuin olisin tullut jostakin vaateutopiasta.

Ihmettelen, miksi vaatteiden ostaminen kivijalkakaupoista on tehty niin sietämättömän vaikeaksi. Haluaisin todella keskustella ihmisten kanssa, joiden mielestä on ollut hyvä idea ”järjestää” naistenvaateosastot muistuttamaan kirpputoria. Tilat ahdetaan liian täyteen ja looginen järjestys puuttuu. Sama vaiva oli levinnyt myös erään kaupan ennen niin selkeälle miestenvaateosastolle. En tiedä saako joku iloa siitä, että mieluisaa t-paitaa etsiessään joutuu kiertämään varsin suuren osaston mutkitellen päästä päähän, mutta minä pidän sitä asiakkaan kiusaamisena.

Kävin hiljattain eräässä miestenvaateliikkeessä. Sillä hetkellä liikkeessä olleiden tai sinne tulleiden miesten ostotapahtumaa oli kiinnostavaa seurata. Ovesta sisään tultua lähestyvälle myyjälle kerrotaan mitä halutaan, myyjä vie sopivien tuotteiden luo, kokeillaan vaatetta päälle, ostetaan, poistutaan. Aikaa kului joitakin minuutteja. Itse olisin toiminut samoin, mutta halusin hetken aikaa vain nauttia hiljaisuudesta, siisteydestä ja järjestyksestä. Ihmettelin naismyyjän kanssa, miksei naisille ole vastaavanlaisia kauppoja. Ostin kokeeksi t-paidan, jonka laatu on osoittautunut yllättävän hyväksi.

Viime aikoina on puhuttu kivijalkakauppojen ahdingosta nettikaupan puristuksessa. Tilanteeseen voi löytää monenlaisia syitä. Minun syyni valita nettikauppa kivijalkaliikkeen sijaan on valikoima. Olisi helpointa ja mukavinta voida hankkia tarvitsemansa kivijalkakaupasta, mutta useinkaan he eivät myy tuotteita, joita haluaisin ostaa. Ostaminen on joka tapauksessa vastenmielistä, oli kyse kivijalkakaupasta tai nettikaupasta. Kivijalassa on vastassa epäjärjestys ja olematon palvelu, nettikaupassa tuotteita joutuu palauttamaan, kun ne eivät kooltaan, malliltaan tai muilta ominaisuuksiltaan vastaa odotuksia.

Täydellisessä maailmassa kaupoissa myytäisiin vain laadukkaita, kestäviä, korjattavissa olevia ja lopulta kierrätettäviä tuotteita, jotka olisi tuotettu ihmisiä, eläimiä ja luontoa riistämättä. Haluaisin suosia tällaisia tuotteita, mutta se on tällä hetkellä kohtuuttoman vaikeaa. Kaikenlaisten tuotteiden tuottaminen ekologisesti ja eettisesti kestävällä tavalla pitäisi olla itsestäänselvä lähtökohta.

Voi kun tietäisi, mitä sitä jatkossa päälleen laittaisi, ja mistä sen löytäisi.

10 kommenttia artikkelissa “Kadonnutta laatua etsimässä

  1. Tästä syystä olen parin viime vuoden aikana ostanut lähes kaikki vaatteeni kirpputoreilta. Helppoa ei ole kirppareillakaan, kun 90% vaatteita on halpaketjukamaa. Joskus tulee ostettua myös ei-optimaalisilta merkeiltä muutaman kerran pestyjä vaatekappaleita. Lohduttudun sillä ajatuksella että käytän ainakin jonkun uutena ostaman vaatteen loppuun ja säästän rahaa. Optimaalisessa tilanteessa löytäisin oikeasti kauniin, ajattoman hyvälaatuisen vaatekappaleen kohtuullisella vaivalla. Tällaisia vaatekappaleita voisin ostaa useammankin samalla kertaa vaikka hintakin olisi hieman korkeampi (lue: sen hintainen mitä vaatteiden tulisikin maksaa nykyään jos vaatteiden hintataso olisi seurannut muuta kehitystä eikä poljettu jonkun aasialaisen ompelijan hyvinvoinnin kustannuksella pohjamutiin.)

    • Meinasin kommentoida samaa. Ostan mielellään käytetyn josta näkee että se on kestänyt jo ainakin ne ekat kriittiset pesut. Ompelen lapsille jonkin verran ja siinä on huomannut että tietyn merkin kankaat, esim nosh, kestävät pesun joka toinen päivä vuosien ajan ja toiset eivät. Tosin tämä joskus menee merkeillä syklissä, ensin panostetaan huippulaatuun, sitten taso laskee…

  2. Minulle selitti eräs tekstiilien asiantuntija käsityöläisten Käsityökorttelikaupassa syytä siihen, miksi nykyiset puuvillatuotteet eivät ”hyvissäkään” vaatemerkeissä kestä niin kauan kuin ennen. Syy on se, että ennen puuvillan viljelyssä käytettiin voimakkaita tuholais- ym. myrkkyjä, jolloin puuvilla kasvoi paremmin ja varmemmin ja edullisemmin valmistajan, joskaan ei luonnon kannalta. Puuvillaan tuli pitkät kuidut, jotka kestivät eikä puuvillatrikooseen tullut heti reikiä. Nykyisin tällaiset kasvinsuojeluaineet on (syystäkin!) kielletty, mutta seurauksena puuvilla ei kasva niin hyvin ja sato voi tuhoutua helposti kokonaan tai osittain. Puuvilla on heikkolaatuisempaa ja kalliimpaa. Siksi sen määrästäkin valmistajat voivat kankaissa ja trikoissa tinkiä ja vaatteet kuluvat nopeammin. En ollut koskaan tullut ajatelleeksi tällaista syytä. Olin kuvitellut, että valmistajat vain ja ainoastaan nykytrendin takia tekevät nopeasti kuluvia vaatteita.

  3. Kiitos kommenteistanne Netta, Iiris ja Suvi!

    Netta: Allekirjoitan heti sanat ”kohtuullisella vaivalla”. Voi kun onnistuisikin löytämään itselleen sopivan ja riittävän laadukkaan vaatteen mistä tahansa kohtuullisella vaivalla! Hinnasta sen verran, että monelle tuntuu vaikealta käsittää, mitä vaatteiden oikeastaan tulisi maksaa. Minua harmittaa suuresti nähdä keskusteluja, joissa valitetaan Suomessa valmistetun vaatteen muutaman kympin hintaa ylihintaiseksi. Halpatuotanto on vääristänyt käsitystä vaatteiden hinnasta.

    Iiris: Tuo on ikävä ilmiö, kun ennen hyväksi havaitut merkit alkavat laskea laatuaan.

    Suvi: Olin tietoinen siitä, että myös puuvillan laatu on heikentynyt, mutta en tiennyt mistä se johtuu. Kiitos, että jaoit tietoa! Itse olisin valmis maksamaan laadukkaasta puuvillatrikoosta paljonkin, koska se kestää aivan eri tavalla kuin nykyiset ohuet elastaanisekoitteet, mutta valitettavasti sitä ei tunnu löytyvän mistään. Olen kohdannut myös sellaisen turhauttavan ongelman, että kohtuullisen laadukas kangas pilataan huonolla ompelutyöllä. Järjetöntä tuhlausta.

  4. Moi taas pitkästä aikaa ja kiitos hyvistä viimeaikoisista kirjoituksistasi!
    Oletko Tuulia kokeillut millaisia vaatteita työvaatteita myyvät liikkeet tarjoavat? Olen ymmärtänyt, että myyvät usein sellaista mikä on tarkoitettukin 60’C:ssa pestäväksi. Omat työpaitani ovat myös kestäneet vuosia.

    Toinen juttu, mitä mieltä merinovillasta? Pyrin jatkossa suosimaan ensisijaisesti siitä tehtyjä paitoja, varsinkin jos tulevat ihoa vasten. Sori mainostus, mutta Varustelekan merinovillapaitoihin olen ihastunut – ne tehdäänkin suht lähellä Suomea!

    • Kiitos kommentistasi, Antti! Ja kiitos vaatevinkeistä! Nyt muistankin törmänneeni netissä joskus keskusteluun, jossa joku kertoi hankkivansa kestäviä vaatteita juuri näistä työvaatteita myyvistä liikkeistä. Olin unohtanut koko asian, ehkä siksi, että jäi saman tien selvittämättä mitä tällaisia liikkeitä on olemassa ja missä niitä olisi. Pitää ottaa asiaksi selvittää. Niistä voisi hyvinkin löytyä juuri sellaisia perusvaatteita, joille minulla olisi käyttöä.

      Merinovilla on todella mukava ja käyttökelpoinen materiaali, kun löytää laadukkaan tuotteen. Olen ollut tyytyväinen useimpiin kokonaan merinovillaa oleviin vaatteisiin, mutta sekoitteiden kanssa aion etenkin paitojen kohdalla olla tarkkana. Muutama merinovilla/tencel-aluspaita osoittautui minulle toimimattomaksi. Pitääpä vilkaista Varustelekan merinovillapaidat.

    • Kiitos kommentistasi, Jaana! Hyvä huomio. Onneksi näin yhä useammin tuntuu jo olevan, ainakin minun kohdalleni on osunut lähes poikkeuksetta mulesing-vapaita merinovillatuotteita.

  5. Itse olen ollut tyytyväinen R-collectionin laatuun. Heiltä löytyy myös paksua puuvillaneulosta (elastaanittomana) olevia t-paitoja. Olen ymmärtänyt, että kankaat kudotaan Suomessa ja ommellaan Virossa.

    • Kiitos kommentistasi, Katja! Minäkin olin pitkään tyytyväinen R-collectionin laatuun, kunnes kohdalleni osui useampi huonolaatuinen tuote. Luottamukseni koki kolauksen. Toisaalta he näyttävät myös lopettaneen t-paitamallin, jota aikoinaan vuosikausia käytin.

Kommentointi on suljettu.