Kaikki päättyy aikanaan

On tullut aika laittaa blogi määrittelemättömän mittaiselle tauolle. Ilmaisu lienee sopiva, kun on päättämässä jotakin, mutta haluaa kuitenkin jättää takaoven hieman raolleen. Ehkä jonakin päivänä palaan takaisin, kuka tietää.

Koen antaneeni jotakuinkin kaiken, minkä tässä vaiheessa elämää koen riittävän merkitykselliseksi antaa. Toisaalta olisi paljonkin aiheita, joista voisin kirjoittaa, mutta ajattelen, että niistä kirjoitetaan tarpeeksi jo ilman minuakin. Maailma on täynnä informaatiohälyä, minkä vuoksi olen pyrkinyt siihen, etten hukkaisi lukijoideni aikaa kirjoittamalla tyhjänpäiväisyyksiä. Välillä olen onnistunut paremmin, välillä heikommin.

Olen kirjoittanut Minimalismin Iloa yli seitsemän vuoden ajan. Blogi on antanut minulle, ja saamani palautteen perusteella myös monille lukijoille, enemmän kuin olisin koskaan osannut odottaakaan.

Kiitos teille kaikille kommenteista, sähköposteista, kannustuksesta ja myötäelämisestä. Ajatustenne ja kokemustenne jakamisesta sekä kaikenlaisista vinkeistä. Lämmin kiitos kaikesta siitä lämmöstä, jota olen osakseni saanut.

Samalla tavalla kuin asukkaan poissa ollessa kotipihan nurmikot alkavat ajan mittaan kasvaa voikukkaa, tässä blogissakin tapahtuu rehevöitymistä. Ikävä kyllä ei yhtä kauniissa muodossa.

Siitä lähtien, kun minulle selvisi, että blogissani näkyy mainoksia (itse en niitä nähnyt, koska käytin mainostenesto-ohjelmaa), olen maksanut vuosimaksua pitääkseni blogini ulkoasun mainoksettomana. Blogi jää ainakin toistaiseksi luettavaksi, mutta en enää maksa mainoksettomuudesta. Muutos tulee voimaan jo muutaman päivän kuluessa, kun uusi maksukausi alkaisi. Minua sivustolle ilmaantuvat mainokset eivät hyödytä mitenkään. Ne ovat hinta siitä, että voin pitää blogiani maksutta WordPressin tarjoamalla alustalla.

Blogiin on jo tullut myös toinen muutos. Yli kaksi viikkoa vanhoja tekstejä ei voi enää kommentoida, jotta sattumalta blogiin löytävät lukijat eivät suotta odottaisi vastausta kommentteihinsa, joita en ole enää lukemassa.

Tunnen yhtä aikaa haikeutta ja helpotusta. Blogin kirjoittaminen on ollut minunlaiselleni ihmiselle kuin työ, joka on läsnä koko valveillaoloajan. Elämä alkaa helposti suodattua blogiin liittyvän ajatustyön läpi: voisiko tästä kirjoittaa blogiin, mistä näkökulmasta, olisiko se merkityksellistä minulle ja lukijoille. Ajatuksia ei saa suljettua, eikä niistä ole mahdollista ottaa lomaa.

Kun minulle nyt jää enemmän aikaa, aion viettää sen poissa ruutujen ääreltä. Rannoilla, metsissä, kallioilla. Kaupungin hyvin hoidetuilla kevyen liikenteen väylillä ja usein liiankin siisteiksi hoidetuissa puistoissa. Luonnon tarjoamia ilon aiheita ihastellen. Kirjoista ja musiikista nauttien. Rauhassa ja syvään hengittäen, katsellen pilvien liikettä ja taivaan lintuja.

Toivon teille kaikille hyvää elämää. Onnea ja iloa. Tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta. Voimia vaikeina hetkinä. Läsnäoloa elämän pienten, kauniiden hetkien huomaamiseen ja niistä nauttimiseen.

Kiitos.

14 kommenttia artikkelissa “Kaikki päättyy aikanaan

  1. Kiitos blogin kirjoittajalle. Sisältöä on ollut ilo lukea ja saanut paljon vahvistusta omiin ajatuksiin.

  2. voi ei, mutta ymmärrän päätöksesi. kiitos paljon viisaista ja toivoa tuoneista kirjoituksistasi sekä inspiroivista keskusteluista! hyvää jatkoa!

  3. Ymmärrän hyvin päätöksesi. Seitsemän vuotta on pitkä aika elää blogielämää. Mutta olen tosi pahoillani, että lopetat. Olen nauttinut blogisi lukemisesta ja ihmetellyt, miten kauniisti osaat sanoittaa asiat, joita usein olen itsekin pohtinut. Kiitos kaikesta, mitä olet meille lukijoille antanut! Hyvää jatkoa sinulle omille poluillesi!

  4. En olis uskonut että tulee tippa silmään kun joku blogi lopettaa, nyt tuli. Ymmärrän ja kaipaan. Kaikkea hyvää elämääsi, olet antanut minulle enemmän kuin tiedätkään.💗💗💗

    • Kiitos Tuulia hienosta blogistasi. On ollut aina iloinen asia, kun blogipostauksesi on kilahtanut sähköpostiini. Minulle tulee joka kerta rauhallinen olo kun olen, lukenut ajatuksiasi. ❤️
      Sääli, että olet päättänyt jättää blogisi, mutta ymmärrän että on aika mennä eteenpäin. Edelleen olen, sitä mieltä, että upeat kirjoituksesi tulisi koota kansien väliin 😉
      Toivotan sinulle oikein ihanaa ja tunnelmallista syksyä hyvän kirjallisuuden, musiikin ja alati muuttuvan luonnon parissa 🍂🍁

  5. Kylläpä oli ikävää että lähdet, tulen kaipaamaan tätä todella paljon. Tuli ihan suru puseroon, mutta ymmärrän päätöksesi. Sinä olet ihminen, joka on näyttänyt tietä ja valaissut asioita, niin että olen saanut niistä inspistä lähteä mukaan minimalismiin ihan uusin silmin. Kiitän mitä nöyrimmin että olen saanut kulkea kanssasi tämän ajan.
    Toivon sinulle kaikkea hyvää – shine on! ❤

    P.S. Luetko vielä sähkäriä joskus, jos tulisi liian ikävä? 🙂

  6. Voi miten surullinen uutinen, mutta ymmärrän kyllä että joskus sitä vaan täytyy jatkaa matkaa. Olen seurannut blogiasi lähes alusta asti ja kirjoituksesi on olleet minulle aina viikon kohokohtia. Vaikka olenkin tällainen ”syntymäminimalisti”, olen silti saanut sinulta lukemattomia eväitä vieläkin yksinkertaisempaan (ja muutenkin parempaan) elämään. Kiitos sinulle kaikesta ja hyvää jatkoa!

    Terveisin, Heini

  7. Oh noes. Sun ajatuksia on ollut todella mukava lukea. Mutta ymmärrän ja toivon kaikkea hyvää tulevaisuuteen 🙂

  8. Kiitos näistä blogivuosista! Mielenkiintoisia aiheita ja ihanaa inspiraatiota minimalistisempaan elämään 🙂

    Hyvää jatkoa ja blogivapaasta elämästä! Mielenkiinnolla tietysti seuraan edelleen, jos joskus jatkatkin, mutta ei mitään paineita sen suhteen 🙂

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s